Aivan, nämä helpottivat mylläkkää pienen pään sisällä. Kiitokset @Denny, @kabu ja @CitizenJ 
4 tykkäystä
Hei, kiitos etukäteen kaikille ketjun konkareille ja kysymyksiä esittäneille, teistä on ollut suuresti apua Helsingin pörssin sekoiluista pois siirtyvälle aloittelevalle sijoittajalle. Uskon, että tämä kysymys on jo esitetty aikaisemmin tässäkin ketjussakin, ja vaikka olen pari kertaa lukenut ketjun läpi, en nyt aiheesta löytänyt tähän hätään löytänyt ja asia on jäänyt minua vaivaamaan.
Olen sijoittanut noin puoli vuotta kuukausisäästösopimuksella Nordnetin kautta ETF:iin ja olen huomannut, että toimeksiantojen toteutumisen jälkeen tilille jää lojumaan 15-60 euroa kuukauden ajaksi, joista sitten myöhemmin veloitetaan kuukausisäästösopimuksen maksu 2,5 euroa. Onko tämä “loppujämä” mahdollista pistää poikimaan rahastoon automaattisesti toisella kuukausisäästösopimuksella? Täytyykö tilille jäädä saldoa, että seuraavan kuukauden ETF:ien ostotoimeksianto toteutuu?
Tietääkseni “loppujämän” suurudella ei ole väliä kuukausisäästämisessä, vaan toimeksianto toteutuu kunhan tilillä on saldoa? Laittamalla kuukausisäästösopimukseen summaksi vaikka 100 euroa, toteutuisi kauppa vaikka tilillä olisikin vain 30 euroa. Onko tämä siis mahdollista ja järkevää ja onko ketjuun kirjottaneilla vastaavaa himmeliä käytössä vai lojuuko teilläkin kuukauden verran rahat tilillä?
Itse ajattelin samanlaista automaattiviritystä Nordnettiin, mutta sitä ei ole tällä hetkellä mahdollista toteuttaa. Perus rahastoihin kuukausisäästämällä täytyy olla se summa tilillä, minkä siihen asetat eli mikäli kuukausisäästösumma on asetettu 100 €, niin se ei toteudu jos tilillä on vain 15-60 €. Kysäisin tätä Nordnetiltä. Eikä tietääkseni ole mitään vaihtoehtoa “siirrä loput varat pois tältä tililtä kuun viimeinen päivä” kuten muistaakseni jollain pankeilla on.
Manuaalista vahtimista vaatii siis, ettei ETF-kuukausisäästö vahingossa toteudu jollain jämäsummalla. Teoriassa salkulle voisi aktivoida luoton, jolloin voisi varmistaa ettei vahingossa jäisi jämäsummia. Esimerkiksi jos tilille jää yleensä vaikka 15-60 euroa ETF-kuukausisäästön jälkeen, niin voisi kuukausisäästää aina 100 € rahastoa. Menee saldo pakkaselle, mutta ainakaan ETF-kuukausisäästö ei toteudu luotolla.
2 tykkäystä
Rahastoihin on minulla ainakin onnistunut kuukasisäästö luotolla. Indeksirahastoihin olen tosiaan laittanut, koska niissä ei taida olla mitään kuluja (suomi ja ruotsi), joten ainoat kulut ovat luoton korko. #riskiseonmikäkannattaa
1 tykkäys
ETF:n verotuksesta kyselisin. Eli käsitykseni mukaan ETF:n myynnissä sovelletaan samoja verotuskäytäntöjä kuin sijoitusrahasto-osuuksissa. Eli näin ollen myös perinteisestä FIFO-periaatteesta olisi mahdollista poiketa.
Voisin siis myydä esim. 5 vuotta sitten ostamani ETF-osuuden ja jättää myymättä vaikka 20 vuotta sitten ostamani ETF-osuuden. Meneekö tämä tosiaan näin ja onko jollain asiasta mahdollisesti kokemusta?
Ja miten tämä käytännössä tapahtuu, eli miten pyydän rahastoyhtiötä lunastamaan tietyn osuustodistuksen mukaiset rahasto-osuudet, jos omistaisin esimerkiksi SXR8? Lähetän ihan vain sähköpostia jollekin henkilölle tms.?
Pohdin lähinnä siksi, että jos olisi tarkoitus pitää ETF:t pitkässä pidossa (hautaan asti), perintöverotuksen näkökulmasta olisi järkevintä minimoida voitoista pääomatuloverojen maksaminen, jolloin perilliset maksaisivat voitoista vain perintöveron verran (max 19%).
3 tykkäystä
En tiedä yhtään välittäjää, jolla tuommoinen onnistuisi ETF:ien kanssa. Listaamattomien rahastojen osalta tämä ilmeisesti on joillain pankeilla/välittäjille mahdollista. Olisi kiva tietää missä kaikialla onnistuu.
Tämän tyyppistä verosuunnittelua voi kuitenkin tehdä siten, että käyttää useampaa arvo-osuustiliä ja kuukausisäästää ensin tilille 1 ja viiden vuoden päästä jatkaa kuukausisäästöä tilillä 2 jne. Tai sijoittaa 5 vuotta yhteen etf:ään ja seuraavat 5 vuotta toiseen vastaavaan jne. Tällöin voit myöhemmin myydessä valita mitä erää milloinkin myyt.
3 tykkäystä
Huomasin että Nordnetistä löytyy tälläinen Ruotsalaisiin pienyhtiöihin sijoittava rahasto. Nordnet Småbolag Sverige Index.
Onko foorumilaisilla kokemuksia tai mielipidettä tästä?
Kulut 0,35% ja ilmeisesti vasta vuoden alusta aloittanut toimintansa?
Tietoa rahastosta
Rahaston tavoitteena on seurata OMX Sweden Small Cap ESG Responsible Net Index (Bloomberg Ticker: OMXSSENI) -indeksin kehitystä palkkioiden ja kulujen vähentämisen jälkeen. Indeksi on osakeindeksi, joka seuraa OMX Stockholm Index -indeksiin listatun 80 likvideimmän pienen yhtiön osakkeita, joiden liikkeeseenlaskijat täyttävät ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa (”ESG”) koskevat kriteerit. Indeksi on vapaan vaihdannan markkina-arvoon painotettu indeksi. Liikkeeseenlaskijoiden valinta perustuu osakkeen suhteelliseen markkina-arvon suuruuteen ja arvopapereilla käydyn kaupan volyymiin. Rahastoa hallinnoivat yhdessä Nordnet Fonder AB ja J.P. Morgan Mansart Management Limited.
14 tykkäystä
Hyvä nosto. Todella tuore rahasto kyseessä.
Varsin houkutteleva rahasto mielestäni. Lähes samanhintainen vastaavan ETF:n kanssa
XACT Svenska Småbolag (UCITS ETF) – vertaa ja osta pörssinoteerattuja rahastoja | Nordnet
Toisaalta pohjoimaisten pienyhtiöiden osalta myös aktiiviset rahastot on onnistuneet historiallisesti hyvin.
8 tykkäystä
Lehdistötiedote annettu vasta tänään. Mielenkiintoinen uutuus. Näyttäisi olevan synteettinen rahasto ja seuraa uutta OMX Sweden Small Cap ESG Responsible-indeksiä, jonka Nordnet on luonut yhteistyössä Nasdaqin kanssa. Rahasto on kruunumääräinen.
5 tykkäystä
Saataistapa tälläinen rahasto vielä Suomeen niin voisi lopettaa tämän typerän osakepoiminnan jolla olen saanut vaan turskaa saaliiksi -.-¨
21 tykkäystä
Teet osakesäästötilistä Indereksen mallisalkkua tai redeye top picksiä sokeasti peesaavaan salkun, niin saat hyvillä näytöillä varustettua aktiivista salkunhoitoa jopa tuota indeksirahastoa halvemmin kuluin.
Tähän itse päädyin 
9 tykkäystä
Nordnetillä on valikoimassaan toinenkin Ruotsin pienyhtiöihin sijoittava rahasto, tosin ETF.
XACT Svenska Småbolag (UCITS ETF)
Juoksevat kulut 0,33% ja löytyy myös kk-säästön valikoimista.
Miten tämä mielestänne suhtautuu puheena nyt olevaan uuteen Nordnetin omaan vastaavaan perinteiseen rahastoon?
2 tykkäystä
Kysyin tuosta Global Brands ETF:stä, että miksi se ei vieläkään ole kaupankäynnin kohteena Nordnetissä. Vastaus oli, että vaikka sillä onkin suomenkielinen avaintietoesite, sille ei ehkä ole haettu markkinointilupaa pohjoismaihin. ”Morningstarin datan mukaan rekisteröity myytäväksi Pohjoismaissa”, sanoivat Nordnetistä. Lupasivat olla yhteydessä liikkeeseenlaskijaan ja selvittää asiaa.
3 tykkäystä
Hyvin lähelle vastaava tuote. Riippuu tilanteesta kumpi parempi, mutta kuluero on niin pieni, että suurimmalle osalle todennäköisesti rahasto.
1 tykkäys
Tuo olisi kova, itsellä on ollut pitkään Seligson global top25 brands rahasto salkussa, varmaan toistakymmentä vuotta, ETF rahastona vastaava olisi todella hyvä ja tervetullut.
Tämä oli sekä hyvin jäsennelty kysymys että siihen ei ole yllättävästi otettu suoraan kantaa edes Verohallinnon syventävissä ohjeissa, joten katsoin mielenkiinnosta.
Lyhyt vastaus on, että koska ETF-osuudet on liitettävä arvo-osuusjärjestelmään, ne rinnastetaan tämän kysymyksen näkökulmasta osakkeisiin ja noudatetaan FIFO-periaatetta.
Syynä on, että arvo-osuustilille liitetyllä omaisuudella ei ole fyysistä arvopaperia tai sellaista yksilöityä numerointia (kuten rahasto-osuuksilla), jonka perusteella arvo-osuudet ovat eroteltavissa toisistaan niiden erilaisten ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Näin ollen ei ole mahdollista osoittaa muuta järjestystä kuin FIFO.
Ainoa kohtuullinen tapa vaikuttaa ETF:ien osalta luovutusjärjestykseen on siis nähdäkseni @CitizenJ:n ehdottama useamman arvo-osuustilin yhdistelmä. Näin voit valita (tai enemmänkin osoittaa) miltä arvo-osuustililtä omaisuutta luovutat. Poikkeavan järjestyksen osoittaminen eri arvo-osuustilien kautta on vahvistettu oikeuskäytännössä ratkaisussa 26.9.2006/2469 ja voisi sanoa, että ainakaan voimassaolevan tuloverolain osalta ei oikeustilassa ole ollut aikoihin mitään epäselvää.
Pidemmin kiinnostusta varten muutamia oikeuslähteitä siitä, mihin tulkinta perustuu.
Käytännössä luovutusjärjestyksestä säädetään TVL 47.4 pykälässä, joka on alla. ETF:ien kannalta olennainen osa on lihavoitu.
Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvat osuudet tiettyyn omaisuuteen, sijoitusrahaston rahasto-osuudet ja yhteissijoitusyrityksen osuudet katsotaan luovutetuiksi, jollei verovelvollinen muuta näytä, siinä järjestyksessä kuin ne on saatu. Omaisuuden luovutusjärjestystä ratkaistaessa omaisuus katsotaan saaduksi samana ajankohtana, josta sen omistusaika luovutusvoiton verotuksessa lasketaan. (7.12.2007/1141)
Lähtökohtana voidaan pitää oheista ajattelua (ensin VH/6094/00.01.00/2022, sitten Nykänen - Räbinä 2014):
Jos arvo-osuusjärjestelmään kuulumattomat arvopaperit voidaan yksilöidä, verovelvollinen voi itse päättää arvopapereiden luovutusjärjestyksestä eli mitkä yksilöidyt arvopaperit hän luovuttaa. Verovelvollinen voi esimerkiksi luovuttaa tietyt numeroidut osakkeet, jos osakkeista on numeroitu osakekirja tai ne on numeroitu osakeluettelossa.
Arvo-osuudet ja sijoitusrahasto-osuudet ovat lajiesineitä, joiden kaupassa sovitaan pääsääntöisesti kaupan kohteena olevien arvopapereiden laji ja kappalemäärä. Ostajan kannalta ei siten ole merkitystä sillä, mitkä yksittäiset arvopaperit hän saa. Arvo-osuudet eivät ole yksilöitävissä, vaan ne ovat pelkkiä erittelemättömiä kirjauksia arvoosuustilillä. Sijoitusrahasto-osuudet sen sijaan ovat ainakin teoriassa erotettavissa toisistaan numeroinnin tai osuuksista annetun fyysisen arvopaperin eli osuustodistuksen avulla.
Selvityksen mahdollisuudesta on mainittu suoraan lain esitöissä (HE 57/2004) ja koko asia on oikeastaan ratkaistu jo lainsäätäjän toimesta. Arvo-osuusjärjestelmään kuulumattomia rahasto-osuuksia (tässä: sijoitusrahasto-osuudet) käsitellään eri tavalla kuin arvo-osuusjärjestelmässä olevia rahasto-osuuksia (tässä: ETF). Oma huomio: sijoitusrahastolaki on uusittu 2019 ja rekisterin viittaus on nykyään 9:4)
47 §. - - Käytännössä tällainen selvitys on mahdollista silloin, kun rahastoyhtiö yksilöi rahasto-osuudet sijoitusrahastolain 53 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tällöin rahasto-osuuksia luovutettaessa voitaisiin osoittaa, että juuri tietyt numeroimalla yksilöidyt rahasto-osuudet on luovutettu. Jos on kyse arvo-osuusjärjestelmässä olevista rahasto-osuuksista, noudatetaan arvo-osuusomaisuuteen muutoin sovellettavia periaatteita.
Oheinen muutama olennainen lainaus vielä oikeuskirjallisuudesta (Nykänen - Räbinä 2014), joskin johtopäätös vastaa pitkälti hallituksen esityksen sanamuotoa:
Arvo-osuudesta ei ole olemassa fyysistä arvopaperia. Arvo-osuuksia ei arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitysjärjestelmästä annetun lain 6:1.1 §:n perusteella myöskään numeroida. Verovelvolliselta vaadittava näyttö fifo-periaatteesta poikkeavasta luovutusjärjestyksestä ei voi siten perustua arvo-osuuksien erilaisiin ominaisuuksiin. Elinkeinotulon verotusta koskevan ratkaisun KHO 26.9.2006 T 2469 mukaan verovelvollinen voi näyttää fifo-periaatteesta poikkeavan luovutusjärjestyksen käyttämällä eri arvo-osuustilejä. Yksittäisen arvo-osuustilin sisällä luovutusjärjestys määräytyy fifo-periaatteella. Eri arvo-osuustilien käyttö on käytännössä ainoa tapa osoittaa fifo-periaatteesta poikkeava arvo-osuuksien luovutusjärjestys.
Sijoitusrahasto-osuuksien luovutusjärjestyksen määrittämisessä fifoperiaatteesta voidaan poiketa, jos rahastoyhtiö yksilöi SRL 53 §:ssä tarkoitetulla tavalla osuudet, jotka on luovutettu. Jos sijoitusrahaston rahasto-osuudet ovat arvo-osuusjärjestelmässä, rahasto-osuuksien luovutusjärjestystä seurataan arvo-osuustileittäin ja fifo-periaatteesta voidaan poiketa käyttämällä useita arvo-osuustilejä.
Ohessa vielä samaa johtopäätöstä, samoilla perusteluilla (Räbinä - Myllymäki - Myrsky 2019):
Sijoitusrahasto-osuuksien osalta tilanne on toinen. Sijoitusrahastoyhtiö yksilöi eri aikoina hankitut sijoitusrahasto-osuudet numeroilla. Kun verovelvollinen vaatii rahasto-osuuksiensa lunastusta, hän pystyy yksilöimään ne rahasto-osuudet, jotka lunastetaan. Jos sijoitusrahasto-osuus on kuitenkin arvo-osuusjärjestelmässä (indeksiosuudet), osuuksien luovutusjärjestys määräytyy arvo-osuustileittäin fifo-periaatetta soveltaen.
15 tykkäystä
Kiitos erittäin kattavasta ja seikkaperäisestä vastauksesta! Kuten CitizenJ totesikin (ja minkä kirjoituksesi vahvisti), verosuunnittelua siis useamman arvo-osuustilin turvin. Onneksi useampikin arvo-osuustili on ilmaista Nordnetissä (ainakin toistaiseksi).
Tässä hyvä vielä muistaa, että osakkeet pitää jo alunperin hankkia erillisille tileille. Eli ei voi vain siirtää jo ostettuja (voitolla olevia) osakkeita toiselle tilille ja poiketa fifosta sillä periaatteella. Tällöin osakkeet katsotaan hankituksi yhdelle ja samalla arvo-osuustilille ja näin ollen sovelletaan perinteistä fifoa.
3 tykkäystä
Onkohan jossain julkisesti listaus kaikista rahaston sijoituksista?
Nordnetissa näkyy vain nuo muutama suurimmalla osuudella oleva. Rahastossa täytyy olla kymmeniä yrityksiä lisää ”pinnan alla”.
Olisi jopa kriittistä tietää mitä ne muut lähes 70 prosentin osuudella olevat sijoitukset ovat, ennen kuin kippaa pääomia tähän enempää.
Voi olla aika basic kysymyksiä, kun en ole ollut ”rahastomiehiä” aiemmin.
1 tykkäys
Weighting for OMXSSESGNI (nasdaqomx.com)
Valitettavasti pikemminkin mid cap growth kuin small cap value.
Omaisuusluokkien jakauma|10 suurinta sijoitusta|Nordnet Småbolag Sverige Index|ISIN:IE0009AT0XB8 (morningstar.fi)
2 tykkäystä
Vaikkakin tämä segmentti yrityksistä on se pörssin Musta Aukko - kuten Kempower tänään todisti - niin tätä ainakin itse tältä rahastolta toivon. Ruotsalaiset pienet/keskisuuret kasvuyhtiöt ovat olleet hyvin tuottoisia eikä itsellä ole kykyä poimia sieltä niitä parhaita, joten ostetaan sika säkissä useampaa kerralla ja Toivotaan.
Btw näkyykö kenelläkään tätä eilen merkanneilla omistukset Nordnetissa? Itsellä ei näy toimeksiannoissa eikä edes tapahtumissa mutta salkusta puuttuu 3k€ rahaa(Limiittiä). Vähän jännittää nyt.
E: Puhelimella jos menen Nordnettiin niin näkyy normaalisti “käsitellään” merkintä toimeksiannoissa. Atklla ei. Jännä juttu.
3 tykkäystä