Mielestäni sinulla on tuossa ihan hyvä suunnitelma, jos matalampaa TER:iä haluat jahdata. Suurta merkitystähän tuolla ei lopputuloksen kannalta ole, joten varoisin veroja ja ylimääräisiä toimeksiantokuluja kuin ruttoa.
Jos olet nuori kaveri ja pitkällä sijoitushorisontilla liikkeellä, niin korkosijoituksille en välttämättä näkisi tarvetta.
Kulujen alentaminen ihan fksu suunnitelma mielestäni. Mutta se että ETF:iä tai rahastoja on monia, ei välttämättä lopulta haittaa ja ainakaan jos veroja menee enemmän maksuun, niin ei rahastoa kannata välttämättä ihan vain “siivoamisen” takia myydä.
Toki joku suunnitelma ja allokaatiot esim. maantieteellisellä tasolla ja myös “tyyleittäin” voi olla hyvä tehdä, ettei mene niiden osalta sekavaksi.
Itsellä on myös monia ETF:iä, mutta seuraan niitä tähän tapaan kokonaisuuksittain. Esim. Global Developed value ja Global Developed Core sisältää useita ETF:iä. Ja toisaalta on tavoiteallokaatio mutta sitten sen ympärillä voi vähän ottaa “näkemystä”. Tuossa voisi toki olla jako vielä US Developed, ex. US developed esimerkiksi.
Jos nyt löytäisin paremman multifaktori ETF:n esimerkiksi, niin ostaisin vain sitä ja lisäisin sen tuohon nyt sarakkeeseen mukaan, ja antaisin vanhan myös rullata.
Miksi ei vaan IUSQ? ei tarvitse miettiä painotuksia vaan markkinat hoitaa itse itsensä ?
Sitten on vielä tämä oma suosikkini SPYI, jossa on kaikenlaisia maita ja kaikenkokoisia firmoja.
Onko tuossa SPYIssä jotain oleellista sudenkuoppaa, jota en ole huomannut?
Edit: minähän puhuin läpiä päähäni sikäli, että tässä ei taida olla juurikaan esim. Etelä-Amerikkaa tai Afrikkaa. En sitten tiedä, että pitäisikö edes olla, mutta kuitenkin. Tietysti niiden painot varmaan oikeastikin ovat mitättömät.
Ei ole. SPYI seuraa kattavinta globaalia indeksia MSCI ACWI IMI, ja on todennäköisesti parhaimpia all in one etf:iä.
Ei siinä toki frontier markkinoita ole, mutta niihin sijoittaminen alkaa ollakin jo melko hankalaa ja onnistuu lähinnä frontiermarkkinoille erikoistuneilla sijoitusrahastoilla, esim. PYN elite.
SPYI:ssä ei taida olla osakelainaus riskiä vai olenko väärässä. Harmi kun ei oli Nn kuukausisäästö listalla.
Fyysinen replikointi kuten myös IUSQ:ssa, eli kyllähän tässä sallainen riski on, mutta tuon voi ajatella myös tuottoja parantavana tekijänä. Jos samanaikaisesti kauhistelet myös synteettisten riskejä, niin olet umpikujassa 
Ihan sama sijoittaako synteettisten vai fyysisten kautta, niin aina siinä jokin minimaalinen riski on. Lähtökohtaisesti ETF:t on todella turvallisia sijoituksia.
SPDR ainakin UCITS-rahastojen osalta ennen ei harrastanut osakelainausta, toisin kuin muut. Sitä varmaan tarkoitit. Ovat kuitenkin alkaneet. SPYI: “Rahaston enimmäisaltistus arvopaperilainaukselle on enintään 40% rahaston nettoarvosta”
Juuri tätä tarkoitin ! Mikä on esim vwce tai iusq osakelainaus enimmäismäärät ja näkeekö jostain sivuilta vertailuja niistä ?
KIID-esitteestä (avaintietoasiakirja) näkee. Koontivertailua tästä tiedosta en ole nähnyt.
Jos on nuori, ja sijoitushorisontti on pitkä, niin en lähtisi veivailemaan. Keskimääräisellä tuotolla alkaa joskus 14-15 vuoden päästä pystyä hyödyntämään 40% hankintamenoolettamaa myydessä, ja päätyy maksamaan vähemmän veroja
Tästä samaa mieltä, mutta tuo veroton alle 1000€ myynti kannattaisi jokaisen rahastosijoittajan muistaa hyödyntää. Pieni veivi onnistuu siinä samalla.
Edit. Tämä verotuksellinen seikka muuten todennäköisesti saa aikaan sen, että indeksisijoittajan salkussa kannattaisi olla myös indeksirahastoja, joita voi ostaa ja myydä ilman kuluja, vaikka ETF:iä hieman matalamman TER toivossa suosisikin.
Voiskohan Nordnetin uusi vivullinen Maailma 125 -indeksi olla hyvä juuri tällaiseen käyttöön? Eli myy aina tonnin eestä vuodessa sitä.
Kuinkahan moni muukin indeksiä ostaneista kuvittelee hajauttavansa laajasti mutta päätyy omistamaan yhtä hypeosaketta liki 30% indeksistä 
Miksipä ei. Rahaston valuutta kannattaa olla euro, ettei veivauksesta aiheudu ylimääräisiä valuutanvaihtokuluja.
Googlettelin. Kyllä tuo Osuuspankin Pohjoismaat on “pahin.”
Handelsbankilla oli myös Pohjoismaat indeksirahasto ja siinä Novo oli ylivoimaisesti suurin, muttei kuitenkaan ihan noin härski kuin op:lla
Ja Nordnetillä näköjään pelkästään Tanskaan sijoittava ja näyttää omaan silmään terveemmältä Novon osuuden suhteen.
Mutta joo. Yllätyksenä tosiaan tuli tuo OP:n osuus ja pyrin kompensoimaan sitä sillä, että aloitan myös Suomi-indeksiin kk-säästämisen.
Tämmösiä ajatuksia. Mistään en mitään tiedä, salkun koko pieni ja aloittelija olen.
Kysymys kokeneemmille konkareille.
Aloittelevana ja pienehköillä tuloilla sijottavana pohdin kulujen minimoimista ja itselle parasta vaihtoehtoa indeksirahastojen sekä ETF:ien välillä. Olen jonkun verran sijoittanut indeksirahastoihin ja nyt mietin myös ETF-vaihtoehtoja. ETF:iä suositaan etenkin niiden kulujen pienuuden takia, mutta eivätkö kaupankäyntikulut tai vaikkapa Nordnetin kuukausisäästösopimus syö merkittävän osan tästä hyödystä, esimerkiksi noin 600 €/kk summilla sijoittavalta?
Otetaan esimerkkinä Handelsbanken Usa Indeksi vs. SXR8. Indeksirahaston kulut 0,2 % ja ETF:n 0,07 % + Nordnetin kuukausisäästösopimus 2,5 €/kk. Oletetaan, että sijoituskohteiden tuotto olisi sama. Laskenko oikein, että minun pitäisi sijoittaa vähintään noin 23 500 € vuodessa (eli noin 1 960 €/kk), että ETF:n kokonaiskulut muodostuisivat indeksirahastoa pienemmäksi?
Indeksirahasto: 23 500 € * 0,2 % = 47 €
ETF: 23 500 € * 0,07 % + 12 kk * 2,5 € = 46,45 €
Onko tässä laskutoimituksessa jotain pielessä tai muuten vain jotain mitä en tajua? Jos tämä pitää paikkansa, en saa pienemmillä pääomilla sijoittavalle mitenkään järkeväksi sijoittaa ETF:iin indeksirahastojen sijaan.
Noinhan tuo on, että pienillä summilla noiden kuukausisäästösopimusten maksut ovat suhteessa isolla osuudella. Yksi vaihtoehto on, että keräät kuukausittain sijoitettavia summia ensin vaikkapa säästötilille (n. 3.6 % korkoa saa), rahamarkkinarahastoon tms. ja teet sitten kertaluontoisesti isompia ostoja ETF:ään.
Jos aiot myydä nuo vuoden jälkeen niin silloin laskut menee juuri noin. Mutta pidemmällä pitoajalla tuo kulujen yhtäsuuruuden raja laskee koko ajan.
Esimerkiksi 5v pitoajalla saadaan 12 * 2.5/(5 * (0.002-0.0007))=4615. Eli 5v pitoajalla nuo ovat tasoissa kun vuosisijoitus on 4615 €.
Seligsonin tuottolaskurilla on näppärä arvioida millaisilla kuukausisäästösummilla kannattaa siirtyä ETF:iin.
