Ja jos ei ole tänään pokkaa laittaa sataa tonnia kerralla markkinoille, niin mikä kolmessa vuodessa ehtisi muuttua niin, että silloin on pokkaa pitää koko summa siellä?
Tämä ajatus siitä että salkussa jo olevat laput olisi jotenkin erilaisia kuin ne joita vasta aiot ostaa, liittyy vahvasti erään toiseen harhakäsitykseen:
Moni ajattelee tehneensä hyviä osakepoimintoja halvalla, mutta nyt kun ne onnistuneet valinnat ovat raketoineet, ne ovatkin niin kalliita ettei kannata ostaa lisää. Kannattaisi valkata jotain muuta halpaa, tai ei ostaa ollenkaan vaan odotella.
Jos sulla olisi nyt nykyistä salkkuasi vastaava määrä käteistä, koostaisitko niillä nykyistä vastaavan salkun, vai jonkin toisenlaisen? Jos toisenlaisen, niin silloin varmaan ajattelet että tuotto-odotus olisi parempi niille toisille osakkeille kuin nykyisille.
Miksi silloin kannattaisi nytkään säilyttää niitä nykyisiä, eikä myydä pois ja vaihtaa toisiin?
Verot ja kulut tietenkin mutkistavat tätä skenaariota, mutta perusajatuksen pitäisi välittyä.
Jep, huonoimmalla mahdollisella ajoituksella dca on lähes yhtä huono kuin all-in huipulta, mutta ei kuitenkaan ihan yhtä huono (tässä n. -45%). Ajallinen hajautus antaa siis huonoimmillaankin hiukan suojaa sitä vastaan että ostaisi all-in huipulta. Jos tällaista vastaan haluaa vakuuttaa itseään niin dca (tai vaikka osa sijoituksista lyhyisiin korkoihin, joka myös uhraa tuottoja volan laskemiseksi) on ihan okei.
Näistä kahdesta vaihtoehdosta dca suojaa sinua tuolta riskiltä vain kestonsa ajan (esimerkeissä pari vuotta), ja siltäkin ajalta suoja painottuu vain alkupuolelle. Korkoallokaatio suojaa koko sijoitusajan. Aivan eri asiat.
Totta, näitä ei voi kokonaan rinnastaa, mutta jos tarkoitus on ainoastaan välttää kuplan huippu, korkoallokaatiota tulisi pitää vain tuon samat pari vuotta.
Taustoitan dca-puolustuspuhettani hiukan: sain talokaupasta 2021 syksyllä klönttäsumman rahaa. Tulkitsin tuolloin että markkina on nyt historiaansa nähden kallis, mutta en tiennyt tapahtuuko normalisaatio tuloskasvun vai arvostustasojen laskun myötä. En halunnut istua markkinalta poissa jälkimmäisen vaihtoehdon pelossa mutten myöskään mennä all-in siinä pelossa että ostaisin kuplan huipulta. Hajautin siis ostokset parin vuoden ajalle ja se sattui olemaan hyvä valinta ja ennen kaikkea psykologisesti helpompi.
Mutta vaikka nuo kaaviot näyttävät hyvin kuinka harvoin dca on kannattavampi kuin könttä, mielestäni tuota vääristää jonkin verran se, että eihän kuplan huipulla ostamista pelätä yleensä silloin kun arvostustasot ovat neutraalit. Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että keskimäärin ajallinen hajauttaminen ei kannata ja sen suoja voi olla huonolla tuurilla miltei olematon.
Onnittelut onnistuneesta markkinan ajoittamisesta, mutta PWL capitalin tutkimuksen mukaan DCA ei todennäköisesti ole se parempi vaihtoehto edes tilanteissa, joissa arvostustasot ovat poikkeuksellisen korkeat.
Jopas jotakin. Piti second opinionina katsoa sp500:sta cape-historiaa ja karkeasti mallintaa ostojen välttelyä “huipuilta” ja kyllä se yllättävän sekalaista tulosta tuottaa tosiaan erityisesti 2000-luvulla kun ollaan historiaan nähden oltu aika taisaisesti korkealla arvostuksen suhteen. Ei auta kuin myöntää että olin väärässä ja yliarvioin dca:n mahdollisuuksia vältellä kuplan huippuja. Minulle tämä oli jotenkin tosi epäintuitiivista, hyvä että tuli keskustelu käytyä!
Vaikka kuinka kannattaisi laittaa kerralla, niin kyllä alkaa huimaamaan jos kerralla kajautan esim. tämän hetken löysät rahat (180k joka itselle hurja summa) kerralla vaikka pitkässä juoksussa voisi ollakin hyvä. Ja kun se Amerikka on vieläpä kallis omaan silmään varsinkin nyt. Kuinka itse toimisitte? Horisontti pitkä. Hieman eri homma laittaa vaikka 10k, kuin oikeasti koko loppuelämään vaikuttava summa.
Sijoitushorisontin ollessa pitkä, ja jos on luottoa pidemmän päälle indeksien nousevan, päätöksen pitäisi olla kohtalaisen helppo, muistaa vaan pitää sormen pois myyntinapilta, jos ei heti lähdekään nousuun.
Oma valintani tällä hetkellä uudeksi sijoituskohteeksi on Pyn Elite. Haluan mennä sinne sisään nyt kuun vaihteessa.
Pyn Elite tulee olemaan reilun viikon päästä yli 20% likvidistä sijoitusvarallisuudestani (pörssiosakkeet ja rahastot).
Vietnamin markkina on mielestäni nyt sopivassa asennossa sisään menoon.
Joo, en minäkään tuota kaikkea pystyisi pistämään kerralla sisään. Liian iso muuvi kertasijoitukseksi, vaikka se teorian mukaan tehokkain tapa olisikin.
Tämä on nimenomaan tunnepuolen valinta, ei puhtaan mekaanisen järjen valinta.
Tästä on paljon keskusteltu viime päivinä.
Oma valintani hajautukseen on tällä hetkellä
Seligson Phoebus
Seligson Global Top 25 Brands
Seligson Rahamakkinarahasto
Pyn Elite
Spiltan Småbolagsfond Sverige / Nordnet Småbolag
Pyrin pidemmällä jaksolla painottamaan talousalueita siten, että 1/3 rahastosijoituksista on Aasiassa, Euroopassa ja Amerikassa kussakin.
Kuukaisisäästän Seligsonin rahastoihin.
Ruotsin pienyhtiöt on mukana arviolta 3-4 vuotta, uskon niiden kasvavan selvästi tänä aikana. Kun se pullistuminen on nähty, ne lähtevät ja vapautuva pääoma etsii uuden kohteen. Jos markkina on tuolloin tulikuuma, se kohde lienee rahamarkkinarahasto.
Jos päätöksenteko on haastavaa, laittaisin ne sieltä pankin korkotililtä nyt kuitenkin ihan ensimmäiseksi vaikka tuonne Seligsonin Rahamarkkinarahastoon, josta pääomaa voi nostaa ihan minä arkipäivänä tahansa ja tuottokin on keskimäärin paljon parempi kuin pankin korkotilillä.
Kuulostaa hyvältä omaankin korvaan. Tosiaan Aasiassa on mukavasti lasketeltu myös OP:n indekseissä, jonne ehkä varmaankin teen jonkinlaisen aloitus oston. OP:ssa on mulla kaikki tällä hetkellä ja harkitsen kyllä että pitäisinkö siellä kaikki, vaikka ei varmaan ihan halvin. Täytyy tutustua noihinkin mitä laitoit.
Kannattaa tutustua myös Seligsonin varainhoitorahastoon Pharokseen, joka sijoittaa laajasti hajauttaen, ja painottaa verotehokkaasti rahamarkkinoiden ja osakemarkkinoiden välillä kulloisenkin markkinasyklin mukaisesti. Pharokseen uskaltaisin todennäköisesti mennä all in. Mutta koska haen aktiivisesti korkeampaa tuottoa (ja riskiä) sinua pienemmällä pääomalla, olen tällä hetkellä osakkeissa ja osakerahastoissa, enkä pharoksessa.
Väljä raha on parkissa Rahamarkkinarahastossa ja sitä käytetään aina kun paikka tulee.
Sijoitusneuvoja ei kai täällä saa antaa. Mutta yleisellä tasolla pienikuluisia, laajalle hajauttavia indeksirahastoja pidetään järkevinä vaihtoehtoina. Ja tuollaisilla summilla ETF:t tulevat ajankohtaisiksi. Tässä muutama pienikuluinen ETF, mitä voi tutkiskella ja opiskella. Ei sijoitusuositus.
Menee jo melkein toiston puolelle, mutta pakko tämä on vielä kysyä.
Jos tuon kokoisen summan laittaminen kerralla alkaa huimata, niin mikä siinä odotellessa muuttuu, jos arvelet että myöhemmin ei enää huimaa kun se koko summa on jo siellä markkinoilla? Miksi -30k€ punaisen värinen päivävaihtelu tuntuisi pahemmalta heti oston jälkeen kuin sitten parin vuoden päästä?
Oletko varma että suunnittelemasi portfolio ei vaan ole sulle aivan liian korkeariskinen? Jos horisontti ihan oikeasti on pitkä, niin eihän vaihtoehtoja ole kuin kaksi: Joko madaltaa riskitasoa tai oppia hyväksymään tuo korkeampi riskitaso.
Tässä yllä olevista viesteistä päätellen kuulostaa, että yritetään luottaa siihen että ajallisen hajauttamisen parin vuoden ajan jotenkin itsestään tulisi totuttua paremmin tuohon korkeaan riskiin. Kuulostaa mun korvaan tosi lyhyeltä ajalta noin isolle muutokselle. Itse en uskaltaisi laskea loppuelämääni vaikuttavia summia tällaisen harhailun varaan.
Moi,
Hyviä pointteja tulee sieltäkin. Harhailua tämä tosiaan on ja riskiä/ylituottoa ei haeta vaan mahdollisimman tasaista ja laajasti hajautettua tuottoa pitkällä kaavalla. Ja ei maailma indeksejä vähäriskisempää mahda osakkeista löytyä. Eli sen tiedostanut kyllä, että vaihtoehdoksi jää joka tapauksessa tottua jonkinlaiseen riskiin, kun isommat rahat on poissa riskittömistä korkotuotto tileiltä
Mitä tarkoitat ettet tohtisi laskea harhailun varaan? Että laittaisit itse all-in etkä yrittäisikään hajauttaa ajallisesti?
Juuri sitä tarkoitan ja niin olenkin tehnyt. Vielä ei tosin ole perintösumman kokoisia potteja ollut, mutta ennen pitkää varmaan sellaisiakin. (Edit: Tarkennetaan vielä siis, että harhailuna pitäisin sellaista että toimitaan jollain tavalla siksi että se vaikuttaa vähemmän riskiseltä, vaikkei todellisuudessa ole)
Kova yritys on ainakin että sijoitusstrategia perustuisi järkeen ja evidenssiin. Kuten vihjasin niin ei se ole itsellekään mitenkään intuitiivista ole ollut. Suurimpana voittona pidän sitä että tulin järkiini osakepoiminnan kanssa ja lopetin sen kokonaan.
Rational reminder podcastit ja kymmenet tuhannet viestit RR-foorumilla ovat mitä parasta lääkettä näiden harhojen hoitoon.
Vastaan tässä jo useamman viikon ikäiseen viestiin… mutta kun tämä just nyt realisoitui niin selkeästi:
Salkkuni on aika jenkki-tekno-painotteinen, lähinnä tuotto-odotusten ohjaamana. Mutta on siellä muutakin jotta hajautus olisi riittävää.
Intia on osoittautunut viimeisimmän kuukauden aikana oikein hyväksi hajautuskomponentiksi. Stetson ja turbaani eivät samoista huolista yhtaikaa tutise.
iShares Nasdaq 100 UCITS ETF (Acc) -3.76% 1kk
Franklin FTSE India UCITS ETF +4.58% 1kk
Mikäs foorumilaisten mielipide tähän:
Itsellä tavoitteena mahdollisimman simppeli yhden ETF:n strategia pitkän aikavälin säästämiseen ja sijoittamiseen.
Tähän asti mennyt IUSQ (kulut 0,20%) kk-säästöllä Nordnetissä, mutta nyt huomasin että SPYI (0,17%) olisi mahdollinen kuukausisäästön kohde myös IBKR:n puolella. Tällä saisi hieman pienemmät kulut ja vielä isomman hajautuksen hyödyksi.
Haluaisin sekä kehittyvät- että kehittyneet markkinat tällä yhdellä täsmä-ETF:llä.
Mutta onko sen väärti, että täytyy itse raapustaa veroilmoitukseen tietoja?
