Nordnetin valikoimasta näkyy löytyvän myös korko-ETFia. Onko palstalla näihin (tai muuten korkoihin) sijoittaneita? Itselle uusi aihe, kiinnostaisi ensi alkuun ymmärtää liittyykö korko-ETFiin mitään ehkä erikoisempia piirteitä vrt. perinteiset korkorahastot ja osake-ETF:t. Lähinnä mietityttää kuinka tehokkaasti näiden arvo muodostuu markkinalla.
Jos nyt haluaisi ottaa näkemystä eurokorkojen rivakan laskun puolesta, olisiko ETF edes oikea instrumentti? Oma ymmärrys on, että kannattaisi ostaa useiden vuosien korkoinstrumenttia, jotta koron laskut vaikuttaisivat nykyisten velkapapereiden arvoon nostavasti ennen niiden erääntymistä, mutta toisaalta ei liian pitkän maturiteetin, jotta rahastoon on ehtinyt kertyä myös niitä korkean koron papereita.
Vai onko lainojen maturiteetilla merkitystä ainakaan useammasta vuodesta ylöspäin? Entä millä perusteella valita valtio- ja yrityslainojen välillä?
Saako tiedustella, että onko tämä Hesuli-potti se suurempi rahamäärä, josta olet aiemmin maininnut?
Muistaakseni olet useampaan kertaan ilmaissut, että esim. SPYI tai muu maailmarahasto on ylivoimaisesti paras kohde. Onko näkemyksesi muuttunut, vai kuuluuko Hesuli vain lisämausteeksi strategiaasi?
Korko ETF:llä ja rahastolla ei käytännössä ole mielestäni eroa. Jos haluaa lyödä vetoa koroista, niin periaatteessa ETF on hyvä instrumentti ja sen hinta määräytyy markkinoilla tehokkaasti. Voisi jopa argumentoida, että ETF on tehokkaampi kuin rahasto hinnanmuodostuksessa hyvin epälikvideissä yritysbondeissa esimerkiksi.
Maturiteetti on ehkä vähän väärä sana tässä yhteydessä - haluat mahdollisimman korkeaa duraatiota jos haluaa lyödä “vetoa” korkotasosta. Duraation pitäisi löytyä kaikkien rahastojen/ETF:ien tiedoista. Käytännössä duraatio ja maturiteetti toki kulkee käsi kädessä. (Duraatio on teknisesti kassavirroilla painotettu takaisinmaksuaika.) Mutta bondeissa on hyvä huomioida toki, että duraatio tai korkoherkkyys pienenee kun aika juoksee. 9 vuotta sitten ostettu 10 vuoden bondi on nyt 1v bondi, eikä enää reagoi korkotason muutoksiin toki yhtä herkästi.
Bondin ostoajankohdalla tai ostohetken korkotasolla ei tavallaan ole merkitystä. Jos kuponkikorko oli bondia liikkeeseen laskiessa pieni, niin bondin arvo on laskenut nykyistä korkotasoa vastaavaksi, ja jos korkea, niin hinta on noussut nykyistä korkotasoa vastaavaksi.
Valtio ja yrityslainojen välillä ei ole kovin suurta eroa jos puhutaan investment grade luokitelluista yrityslainoista. Käytännössä arvonmuutoksen suurin ajuri on näissä tapauksissa riskittömän korkotason muutos.
Mutta mitä riskisempiin bondeihin mennään (High yield), sitä enemmän yhtiökohtaisilla tekijöillä on merkitystä. Saattaa olla, että yleinen korkotaso ei enää olekaan se tärkein ajuri, vaan yrityksen tai sektorin tilanne. On esimerkiksi ihan mahdollista että korot laskee taantuman seurauksena (valtion bondit nousee), mutta yrityslainojen riskilisä nousee myös (high yield bondit laskee silti huolimatta yleisen korkotason laskusta). Eli periaatteessa jos haluaa “betata” korkotasoa, kannattaa pysyä valtion bondeissa tai investment grade bondeissa.
Hieman suora kysymys, mutta en taida jaksaa selata koko ketjua, joten olisin kiitollinen jos saisin tähän mielipiteitä. Eli onko nuo pankkien omat indeksirahastot liian kalliita omaan makuunne? Mulla nyt vähän OP:ssa, mutta vielä voisi vaihtaa jos haluaa. Aion kuitenkin n.200k johonkin indekseihin tunkea lähiaikoina. OP:lla 0,39% kulut rahastoissa, mutta bonukset kertyy. Eli ei varmaan hirveän isoa merkitystä lopputuloksessa pitkässä juoksussa? Vai mitä mieltä asiasta?
Tuo kannattaa laskea auki vaikka Seligsonin tuottolaskurilla ja verrata esimerkiksi jonkin maailma-etf:n kuluja tuohon OP:n vastaavaan. Lyhyellä aikavälillä ei merkitystä, mutta useamman vuosikymmenen aikana kulut kumuloituvat.
Tässä tapauksessa toki aivan suoraa vertailua ei voi tehdä pelkkien kulujen perusteella, koska OP:lta taitaa ilmeisesti saada rahanarvoisia bonuksia, mitä voi hyödyntää. En ole itse kys. pankin asiakas, niin en tarkemmin tiedä.
Esim. suositun ja suositellun SPYI-ETF:n kulu on 0,17%. Eroa 0,22 %-yks (miinus boonukset). Ei tuolla kuuhun mennä, mutta toisaalta, jos on helppo ostaa kumpaa tahansa, niin miksi turhaan maksaisi ylimääräisiä kuluja? SPYI on Nordnetin kk-säästössä joten sitä kautta lienee halvinta ostaa.
Op Bonuksia kertyy 0,35% tältä vuodelta eli todelliset kulut on tuon myötä äärimmäisen pienet, jos muuta pankkiasiointia on sen verran, että bonuksia pystyy omiin vakuutuksiin tms. hyödyntämään.
ETF:istä kannattaa huomioida myös se, että niistä valtaosa on synteettisiä eli omistavat osakkeiden sijaan johdannaisia. Tämä nyt ei ole normaali tilanteessa mikään oleellinen riski ja tarjoaa rahastolle pieniä hyötyjäkin. Itse olen sen verran vanhanaikainen, että en mielellään ota turhaan tuollaista vastapuoliriskiä rahastosijoittamisessa. Eli kannattaa ainakin tiedostaa asia kun tuotteita vertailee.
Edit: kiitos @Paapaa korjauksesta. Valtaosa Etf:stä ei ole synteettisiä. Nykyään fyysisillä rahastoilla näyttää olevan 80% markkina-osuus. Kuitenkin hyvin markkina/kohde-etuus riippuvaista.
Samaa mieltä, mutta esim. SPYI on fyysinen rahasto, ei synteettinen:
En tiedä, miten olet päätynyt ajatukseen, että “valtaosa” olisi synteettisiä. Mutta asialla ei ole mitään väliä, vaan sillä onko se itselle ostettava synteettinen vai ei. Muilla ei ole merkitystä.
Tässä itse kyhäilemäni laskentataulukko. Tämä ottaa huomioon myös mm. merkintä- ja lunastuspalkkiot, jotka vaikuttavat jonkin verran lopputulokseen. Siksi tykkään käyttää tätä enemmän kuin esim. tuota Seligsonin laskuria.
Off-topic: Mitä tulee OP:hen, suosittelen vertaamaan, että siirtäisit palvelut muualle ja ostaisit ETF:iä esim. Nordnetin kautta kuukausisäästöllä (vain 2,5€/kk). Itse kilpailutin vähän aika sitten pankkeja ja OP:lla oli kyllä hyvältä vaikuttava bonussysteemi, mutta kokonaistalouden kannalta lopputulos oli silti OP:lla kalliimpi. Bonuksilla vain kuitataan suhteellisesti kalliimmat palvelukustannukset.
Itse voin suositella lämpimästi esim. Nordnetista ostamaan, ainakin jos olet isompia rahoja (200k?) laittamassa kiinni. Uskon, että jos lasket homman auki, Nordnetin kautta ostaminen tulee halvemmaksi (kokonaistalouden kannalta), OP-bonuksista huolimatta
Lisäyksenä muistaakseni 200k varallisuudella pääsee private bankingin puolelle ja ostotoimeksiannot halpenevat.
E: Nordnetin sivuilta nopeasti poimittu: Private Banking -asiakkaille kaupankäynti Euroopan, USA:n, Kanadan ja Pohjoismaiden markkinoilla 0,08 % (min. 5–8 €).
Pienyhtiöihin sijoittamiseen etsinnässä sopivia rahastoja tai etfiä. Pienesti on jo IUSN, ja Evli suomi pienyhtiöissä sekä SPYIn kautta. Etsin lisäksi etfää tai rahastoa, josta surkeimmat yhtiöt olisi poissuljettu tms. Nordealla olisi smallcap enhancedrahastoja, Olisi myös value, value weighted ja quality ja esg etfiä. Näiden osalta en osaa arvioida mikä näiden ero voisi tulevaisuuden tuottojen osalta olla eli mitä valitsisin. Toisaalta ajattelen, että pienyhtiöiden osalta olen valmis myös maksamaan hallintakuluja aktiivisuudesta, koska itse en poimintaa osaa. Millaisia viisauksia ja valintoja muilla olisi näihin?
Ei ole mielestäni kalliita. 6 vuoden OP:n indeksirahastojen kk-säästämisen jälkeen itselläni näyttää palkkiokuluiksi 6,40 € (mitä lie, kun ei ole merkintä- tai lunastuspalkkioitakaan). En osaa sanoa vuosittaisesta 0,39% hallinnointikuluista, kun en niiden vaikutusta mieti sen koommin, enkä ole kuluja edes huomannut käytännössä. Niin tai näin, itse tykännyt ja keskittäminen oli itselleni tärkein juttu.
Etuna myös tuo OP-bonusten kertyminen, joilla paikkaa pankin kuluja oikein mukavasti.
Mitä tämä tarkoittaa? Siis palkkiot vähennetään aina rahastosta, joten tietenkään et “huomaa” niitä. Ne vain laskevat rahaston arvoa joka päivä, mitään laskua et tietenkään koskaan kuluista saa. Et huomaisi myöskään 2%:n kulua tuolla periaatteella tai edes 5%:n kulua. Silti se söisi koko ajan tuottojasi.
Eli ei niitä kuluja nyt ihan tuollakaan tavalla kannata miettiä tai olla miettimättä, vaikka 0,39% sinänsä ihan edullinen kulu perinteiselle rahastolle onkin.
Se olisikin hyvä, jos niistä rahaston kuluista oikeasti tulisi lasku postiluukusta ihan rehellisinä euroina. Samaan tapaan kuin vaikka kirkollisverosta tai AY:n jäsenmaksusta pitäisi tulla. Konkretisoituisi kustannukset ihan toisella tavalla.
No joo, sitten pitäisi ehkä realisoida sitä rahastoa ja maksaa verot että saisi kulut maksettua. Joten ei ehkä kovin kiva idea kuitenkaan. Mutta saisi ainakin jotkut ihmiset pohtimaan, saako kululle niin paljon vastinetta.
Tarkoittaa ihan sitä, että en huomaa noin pieniä kuluja käytännössä, jos ne sieltä jostain napataan. En indeksirahastojen osalta mieti asiaa, kuten osakekaupoissa. Toiselle 0,39% kulut voi olla liikaa, toisen ei välttämättä tarvitse asiaa miettiä sen koommin.
Tiedostan useamman prosentin kulut monissa pankkien omissa rahastoissa, siinä on selvää, ettei kannata niihin rahojaan laittaa. Jos joku niihin narahtaa, niin ei sekään väärin ole, sitten tuototkin jäävät vain pienemmäksi ja pankki voittaa.
Tähänkin paikallaanvellovaan keskusteluun voi todeta, että kulut ovat ongelma vain niille, jotka eivät niitä halua maksaa. Ilman muuta samansisältöisistä ja samaa indeksiä seurailevista ETF:sta kannattaa valita edullisempi, mutta on asiassa muitakin puolia. Yleensä ETF:ssa maksetaan erikoistumisesta, eli mitä tarkempaa tai erikoisempaa näkemystä haluat, sitä enemmän se maksaa. Jotkut voivat myös haluta laittaa rahansa isompiin, isompivaihtoisiin, tai tietyn luotettavaksi mielletyn liikkeellelaskijan tuotteisiin, muutaman sadasosaprosenttiyksikön hintaan.
Omat OP-indeksirahastosijoitukseni olen tehnyt puhtaasti hajautusmielessä. Lisäksi esim. lainatarpeen yllättäessä saattaa (teoriassa) osoittautua käteväksi kun on osoittaa mahdollisia vakuuksia suoraan pankin omassa hallinnassa. Ainakin säätämisen luulisi olevan vähäisempää. Olen myös ollut tyytyväinen valitsemieni OP:n rahastotuotteiden kehitykseen. Hinta rahastoille ei bonusten jälkeen päätä huimaa.
