Kiitos hyvästä vastauksesta! Tuo Isharesin maailma etf vaikuttaa erittäin hyvältä.
Olen harkinnut rahastoa, joka sijoittaa kestävään kehitykseen ja Nordetissa vastaan tuli mielenkiintoinen ja melko matalakuluinen (0,65%) Proethos Fond:
Rahastolla neljä pääaluetta: uusiutuva energia, energiatehokkuus, ekologinen liikkuminen ja kestävä “lifestyle”.
Tässä portfolio:
Aika paljon esiintyy tälläkin foorumilla mainittuja firmoja tuossa portfoliossa.
Onkos porukoilla säästöjä tässä ja näkemyksiä otetaan vastaan.
5 tykkäystä
Todella mielenkiintoinen poiminta. Kyseessä ei ole suoraosakerahasto vaan 20% on "vihreissä"korkopapereissa, jos oikein ymmärsin. Pidin rahastossa selkeästä esityksestä kohtuullisen tarkasti mihin on sijoitettu mukavan “Seligsonmaista” toimintaa.
Jos tähän miinuspuolia pitää laittaa niin osake/korkopainoa en itse ainakaan löytänyt helposti ja sisällön perusteella 7,5%. Esitteessä taas sanotaan olen 70-90% välillä. Rahastoa tasapainotetaan ja itselle suoraan avautunut miten. Morning Starin mukaan korkopapereita ja likvidejä varoja on molempia kymmenen pinnan kieppeillä, yhteensä noin 20%.
En nykyisessä korko- ja rahan printtaustilanteessa ole erityisen ihastunut tuohon korkolappuihin, mutta kyllähän nuo korot on varmasti aika huokuttelevia, Uskon tämän tyylisten yritysten saavan rahoitusta tulevaisuudessa hyvin, joten korot niihin voi olla hyvä idea. Tuotto vs. Morning Star kategoria on kyllä järkyttävän hyvä.
2 tykkäystä
Nordnettii oli tullu tänä keväänä uusi teknologia indeksi. Onko tuossa sudenkuoppaa vai onko lupa odottaa hyvää tuottoa pitkässä juoksussa? Kuukausi säästämiseen meinasin.
Merja Mähkä mainostaa aktiivisia rahastoja kolumnissaan.
Argumentti aktiivisia rahastoja vastaan:
Sijoittamalla aktiiviseen rahastoon taas on todennäköisempää jäädä indeksille reippaammin kuin voittaa sitä. Morningstarin vuonna 2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan vain 0,8 prosenttia amerikkalaisten large cap -rahastojen salkunhoitajista voitti indeksinsä.
Argumentti aktiivisten rahastojen puolesta:
Mutta on rahastoluokkia, joissa aktiivinen salkunhoito voi luoda lisäarvoa, eikä niiden löytäminen edes vaadi aivan valtavaa salapoliisityötä. Pienyhtiöt ja kehittyvät markkinat mainitaan usein kohteina, joissa taitava aktiivinen salkunhoitaja voi päihittää indeksit.
Sijoittamalla 10 vuotta sitten kymppitonnin parhaiten tuottaneeseen Suomi-rahastoon (Säästöpankki pienyhtiöt), sijoittajalla olisi nyt noin 50 000 euroa.
Indeksisijoittajalla olisi 33000 euroa (Seligson & Co, OMXH25-ETF).
Huonoiten rahastonsa valinneella sijoittajalla olisi 24 000 euroa (Fondita Equity Spice).
Olenko ainoa kuka ihmettelee kyseistä tekstiä?
- Kyllähän rahasto kuin rahasto voittaa indeksin, kunhan vain osaa valita sopivan indeksin vertailukohteeksi. Tässä tapauksessa valittu Small cap vs. OMXH25.
- Olisi sijoittaminen helppoa jos peruutuspeiliin katsomalla pystyisi tekemää ylituottoa tulevaisuudessa.
Ei löytynyt tekstistä mainintaa että on maksettu mainos 
6 tykkäystä
Suomen pienyhtiöihin sijoittajalla ei ole aktiivisten rahastojen lisäksi vaihtoehtona kun osakepoiminta. Tai en ole ainakaan yhtään passiivista pienyhtiörahastoa löytänyt. Viimeiset vuodet lähes kaikki näistä on vuollut hunajaa.
Pitää paikkansa, mutta se kilpailu ei kuitenkaan ole aktiivisten ja passiivisten rahastojen välillä sitten enää.
Väittämähän oli
“on rahastoluokkia, joissa aktiivinen salkunhoito voi luoda lisäarvoa…Pienyhtiöt ja kehittyvät markkinat mainitaan usein kohteina, joissa taitava aktiivinen salkunhoitaja voi päihittää indeksit.”
Ainakin iShares MSCI World Small Cap UCITS ETF avulla saa myös Suomi small capit mukaan pienellä painolla jos sellainen kiinnostaa.
3 tykkäystä
Pitää myös huomioida, että ”Small Cap” on aika joustava määritelmä. Suomessa raja on alle 150 miljoonaa €, jossain muualla enemmän. Mm. tuo iSharesin Small Cap ETF sisältää myös sellaisia pienyhtiöitä kuin Tieto, Huhtamäki ja Neles.
6 tykkäystä
Kyllä, olet oikeassa.
Kuten yllä ollut puhetta, että on äärimmäisen tärkeää tietää mitä indeksi pitää sisällään tai mitkä ovat kriteerit.
Ja jos tehdään vertailua, niin vertailu kuulu tehdä vertailuindeksiin eikä täysin toiseenlaiseen.
Otin nyt mukaan kuukausisäästöön kehittyvien maiden JPM etf:n. Näyttöjä ylituotosta on ja kulut ovat näissä hyvin maltilliset. Saavat varmasti suodatettua tällä tavalla indeksin huonoimmat firmat pois.
1 tykkäys
Ajatus olisi siirtyä yhä enemmän takaisin rahastosijoittamisen maailmaan. Haluan painottaa pienyhtiöitä osin kulujenkin nojalla. Koen tämän säästävän sekä aikaa että kuluja eikä historiallinen tuottokaan ole ollut näillä markkinoilla hassumpi.
Samalla Handelsbanken usa toimii tukipaaluna isoilla markkinoilla. Mitä olette mieltä tuleeko näissä liikaa päällekkäisyyksiä? Myös muita hyviä rahastovinkkejä otetaan mielellään vastaan.
Aktiaan en halua sekaantua, salkunhoitajissa on käynyt liian kova kato. En halua myöskään pankin omia rahastoja (siis joita ei saa nordnetistä ostettua), ennemmin sijoitan esimerkiksi orthexiin suoraan.
Evli Suomi pienyhtiöt B
Spiltan aktiefond Investmentbolag
Spiltan småbolagsfond
Handelsbanken usa
Handelsbanken pohjois Pien A1
8 tykkäystä
Handelsbaken usa rahaston juoksevat kulut korkeat 0.2%. Kun ostaa vanquardian voo indeksirahastoa, kulut 0,03%. Voi ostaa mandatum traderin kautta.
3 tykkäystä
En halua hajauttaa rahastoja nordnetin ympärille. Tykkään tuosta nordnetin simppelistä veroraportista 
Kuluista huolimatta HB USA on tuottanut saman kuin tuo mainitsemasi etf viimeisen 10 vuoden aikana. Itseasiassa jopa hieman enemmän.
10v kumulatiivinen tuotto HB USA 18,01% vs Vanguard VOO 17,97%.
Molemmat varmasti hyviä vaihtoehtoja rahastosäästäjälle.
Itse olen valinnut HB USA:n koska ostot ovat kuluttomia Nordnetissä. Aikaisemmin ostelin SXR8.
Etf Kuukausisäästö ei kuitenkaan toimi kun itsellä superluotto käytössä.
6 tykkäystä
Hyviä rahastoja olet valinnut. Varsinkin Spiltanin aktiefond Investmentbolag on tehnyt vakuuttavaa jälkeä jo vuosia. Tai tarkemmin sanottuna siis sijoitusyhtiöt joita rahasto omistaa.
Pistää kuitenkin silmään se että maantieteellinen hajautus jää kevyeksi.
Itse valitsisin tuohon mukaan jotain myös kehittyviltä markkinoilta. Esimerkiksi SPP Emerging Markets tai vaikka SPP Aktiefond Global.
5 tykkäystä
Hyvä pointti. Tuota maantieteellisistä hajautusta mietin, mutta loppupeleissä sielläkin löytyy kärjessä samat faang-yhtiöt kuten Handelsbanken USAssa.
Toisena asiana mietin, että saisiko pohjoismaista edelleenkin ylituottoa verrattuna suurempiin markkinoihin. Enhän osakepoimijanakaan ole koko maailmassa mukana, vaan yritän saada aikaan korkeampia tuottoja. Handelsbanken pienyhtiöt alkaa tuntua vähän turhalta rahastolla riskikorjattua tuottoa tarkastellessa, voi olla että se putoaa listalta pois.
2 tykkäystä
Luonnollisesti SPP Globalissa tietysti noin.
SPP emerging marketsin 10 suurinta kuitenkin.
Taiwan Semiconductor,Tencent Holdings, Alibaba Group, Samsung Electronics, Meituan, Infosys Ltd, China Construction Bank, JD.com Inc, Sberbank of Russia ja Housing Development Finance Corp.
En tiedä mikä on aikajänteesi sijoittamisessa. Itse en kuitenkaan tiedä mistä markkinoilta tulen saamaan parhaat tuotot seuraavan 15v aikana. Siksi hajautan kuukausisäästöni myös maantieteellisesti.
2 tykkäystä
Tavoitteena olisi löytää samanlaisia pienyhtiöihin menestyksekkäästi sijoittavia rahastoja kuin pohjoismaistakin löytyy. Kehittyvissä maissa tuntuu kuitenkin poliittinen riski olevan sitä luokkaa, että en tiedä löytyykö tuollaista rahastoa.
Handelsbanken USAn näen siis pitkälti kompromissina, jos en riski/tuottosuhteelta löydä mitään parempaa Euroopan ulkopuolelta.
Spp globalin koen rahastona enemmänkin suuriin yhtiöihin maantieteellisesti hajauttavana kuin varsinaisen yhtiökohtaisen näkemyksen ottajana.
4 tykkäystä
PYN Elite olisi yksi mutta tässä haasteena on ajallisen hajauttamisen vaikeus. Minimimerkintä 10000€. Tosin lisämerkinnät sitten “vain” 2000€.
8 tykkäystä