Kiitoksia erittäin rohkaisevasta palautteesta, sen pohjalta eteenpäin mennään Arvonluojat-konseptin kanssa ilman erillisiä kampaviineripalavereita En nyt aikataulua mene lupaamaan, kun en ole varma liittyykö tähän jotain vielä minulle tuntemattomia teknisiä koukeroita, mutta eiköhän näitä säädyllisessä aikataulussa ruveta saamaan maailmalle.
Jos kiinnostusta löytyy jatkossakin, niin ehkä tämä voisi olla viikoittainen sisältö ainakin tuloskauden ulkopuolella (jolloin materiaalista enemmänkin runsaudenpula)
Onko Inderesin sovelluksessa ollut ongelmia kirjautumisen yhteydessä? Vaihdettuani salasanani en ole enää päässyt sinne. Poistin sovelluksen ja latasin uudelleen, mutta ei auttanut, kirjaudu-painiketta näpättyäni aukeaa valkoinen näkymä, jonka alareunassa lukee vain audiorista tjtn.
Oma mutu on että ongelma liittyy jotenkin Discoursen generoimiin “kirjainkuvakkeisiin” ja käytettyyn cacheen/proxyihin.
Simppeli testiskripti joka hakee jatkuvasti samaa kuvaketta ja printtaa vain vastauksen statuskoodin:
#!/bin/bash
for i in {1..20}; do
wget --server-response --spider https://keskustelut.inderes.fi/letter_avatar_proxy/v4/letter/l/ac91a4/96.png 2>&1 | awk '/^ HTTP/{print $2}'
done
Hmm joo, osassa Android-laitteissa on ollut välillä haasteita. Mä laitan sulle @Iiizi viestiä niin selvitetään. Isommassa kuvassa on tarkoitus selkeyttää meidän audiotarjontaa tässä talven mittaan, palaan siihen kun se on ajankohtaista.
Joo kuulemma Discoursen omasta “keskitetystä avatar -palvelusta” on päässyt välimuistiin rikkinäisiä versioita, asian pitäisi korjaantua muutamassa päivässä. Ilmotelkaa siis jos ilmenee vielä ensi viikolla
Nyt on näemmä tehty Inden palvelusta poistuminen mahdottomasi, eli ainakaan itselläni ei toimi Inderes-puolella uloskirjautuminen lainkaan. Testattu iPhone / Chrome sekä Windows / FF.
Muutkin on näköjään samaa toivonut, mutta mielestäni olisi erittäin suotavaa että yhtiösivuille saataisiin vapaa kassavirta mukaan, ja vaikka vielä kyytipojaksi P/FCF tai EV/FCF lukema. Ne kassavirrat kun on kuitenkin lopulta se mikä osakkeen arvon määrittää.
Ei ole tarkoituksella, pahoittelut Kiitos kun ilmoitit ongelmasta ja laitteista+selaimista. Saan tän ongelman toistettua ja koitetaan korjata tänään tai alkuviikosta!
Eikö pörssisijoittajan viikon esitykset ole ennen saatu myös Inderes-sovellukseen? Toivottavasti saadaan tuoreet yhtiöesittelyt sinne kuunneltaviksi vielä jälkitoimituksena.
Jostain syystä kirjautuminen Nordnetin kautta toimii itse Indereksen sivuille mutta tänne foorumille ei. Käytössä Linux (Fedora 40) ja uusin Firefox. Ei toimi myöskään Androidilla ja Firefoxilla. Kun klikkaa Indereksin sivulta foorumille ja kirjaudu, niin se tarjoaa vain sitä normaalia foorumin kirjautumista.
Ensimmäinen virallinen arvonluojat -rappari on ulkona. Sen kunnian sai lopulta Fortnox, jolla nuo historialuvut on kyllä erinomaisia. Tulevaisuuteen en ota kantaa, ja tämähän on ollut shorttaajienkin hampaissa. Mielenkiintoinen case joka tapauksessa.
Minä melkein sain kunnian luomuksesta, mutta kyllä tämän väänsi Lucas Mattsson meidän Tukholman toimistolta. Minä otan kunnian ohjeistuksesta, henkisestä tuesta ja kannustuksesta.
Meni enemmän aikaa kuin olisin toivonut, kun tuon Blomma -datan yhdistämisessä oli vähän kikkailua ja muuten teknisiä asioita piti yrittää optimoida niin, että jatkossa näitä voisi tehdä järkevällä prosessilla. Blomman kanssa apuna oli @Tommi_Saarinen
Ensimmäinen vedos on englanniksi, kun se nyt lähtökohtaisesti toimii isolle joukolle sekä .fi että .se. Mutta näitähän voi kääntää jos tarvetta ilmenee. Ja toiveena olisi, että nämä löytyy myös joskus omalta paikaltaan meidän sisältöjen joukosta, mutta ei nyt mennä liikaa asioiden edelle. Palautetta otetaan edelleen vastaan.
Kevin tuo esille kovin tutulta kuulostavia ajatuksia niistä Inderesin alustaakin koskevista ongelmista, joihin disruptoijat haluaisivat nyt iskeä kiinni:
En ole nyt ollenkaan varma siitä, että onko STNX se toimija mikä disruptoi nykymuotoisen osakeanalyysin, mutta pakkohan jostain on löytyä toimija joka tämän kentän uudistaa, kun se oikein kirkuu sitä. Olisi vaikeata tällä teknologian kehitystahdilla uskoa, että .pdf-rapsoja sekä massatuotettuja A-studio -tyylisiä videoita enää katseltaisiin vielä 30-luvulla.
Tuo on hyvä hahmotus osakeanalyysin saavutettavuuden kehityksestä, vaikka näkisin Inderesin kyllä saavuttavan suurta yleisöä eri sisällöillä.
Analyysihan ei ole ainoa sijoitussisältö ja sen määritelmä yleiskeskustelussa on hyvin laveaa. Arkiselle osakesijoittajalle mikä tahansa kommentti osakkeista on analyysiä käytännössä.
Mielestäni hyvä nyrkkisääntö on, että sisältö on kuningas. Ihmiset kaipaavat tietoa osakkeista niin kauan, kun on halua säästää ja sijoittaa suoriin osakkeisiin. Tässä mielessä kuivakallekin analyysille on aina oma kysyntänsä. Sen sijaan keinot viestiä analyysistä kumpuavaa näkemystä ja tietoa voivat muuttua yli ajan, kuten viim. 10 vuoden aikana on nähty videoformaatin nousu ja viimeisenä parina vuotena lyhyemmät videoformaatit.
Tässä mielessä skene saattaa hyvinkin pirstaloitua. On paljon sijoittajia, jotka edelleen haluavat lukea PDF:iä ja kuivakkaa vaikeatermistä analyysiä (olen henk.koht. sitä mieltä että analyysi pitäisi kirjoittaa mahdollisimman sujuvan lennokkaasti, mutta kirjoitustyylejä ja makuja on joka lähtöön). Toinen hyvä nyrkkisääntö on ns. Lindy-efekti, mikä tarkoittaa että teknologialla on yleensä sen verran odotettavissa olevaa käyttöaikaa, kuin se on ollut jo olemassa.
A-studio on pyörinyt käsittääkseni 1970-luvulta alkaen. Sille on siis selkeästi kysyntää. En ole varma, onko se olemassa 50 vuoden päästä mutta todennäköisemmin se on olemassa kuin jokin nyt vasta pari vuotta olemassaollut formaatti joka vasta hakee kohderyhmäänsä. En tiedä yltääkö A-studio “moderneihin standardeihin”, mutta selkeästi se on ainakin tähn asti toiminut. En edes jaksa mainita enempää PDF:iä jotka myös sinnittelevät mukana vuodesta toiseen.
Toisaalta on paljon ihmisiä, jotka haluavat viihteellistä sijoitustietoa mahdollisimman helposti ja paketoidusti. Toisessa ääripäässä on me, jotka lukevat vuosikertomuksia ja pitävät 10K:ta parhaana tietolähteenä.
Yksi elementti mikä tuosta puuttuu, on sijoittamisen sosiaalisuus. Näkemyksiä ja ajatuksia kaivataan ja halutaan vaihtaa kanssasijoittajien kanssa. Siihen minä uskon.
Tekoälyn nopea kehitys heittää myös oman lusikkansa soppaan. Viimeksi eilen törmäsin Inderesin Slackissa Qt:n laajasta generoituun podiin, missä kaksi henkilöä puhui yhtiöstä sijoituskohteena sujuvaa amerikkaa murtaen. Joku pohti sen lataamista foorumille koemielessä, saa nähdä käykö näin. Joka tapauksessa, uskottavan audion luominen raporteista ja tekstistä on jo mahdollista. Uskon myös, ettei mene kauaa kun niistä pystyy luomaan AI:lla myös uskottavia videoita käden käänteessä.
Tämä tarkoittaa monta asiaa. Sijoitussisältöjen määrä tulee räjähtämään tätä menoa. Niitä voi tuottaa nopeasti, ja kenties eri yleisöille. Esim. “Qt for dummies” ja “Qt for experts” -podcastit voidaan sylkeä hetkessä ulos. Tai vaikkapa niin, että AI hoitaa “for dummies” ja ihmiset syvällisemmän version. En tiedä, mutta tällaista varmasti aletaan kokeilemaan kun teknologia kehittyy. Vai jääkö tälle ollenkaan roolia, jos jossain vaiheessa vaikkapa Apple Intelligenceä voi vain pyytää tiivistämään kansakielisesti Qt-PDF:n sisältö itselleen? Tuleeko jokaiselle näin täysin kustomoitua sisältöä? ;-D
Tämä myös tarkoittaa, että luottamuksen vaaliminen sijoittajia päin korostuu entisestään. Jos some räjähtää AI-generoidusta sisällöstä, kehen voit luottaa? Kuka tuottaa viime kädessä puppugeneraattoreina toimiville kielimalleille sen pureskellun tiedon? Disinformaation määrä voi räjähtää myös käsiin ilman ankaraa moderointia.
Yksi syy myös, minkä takia en usko varsinaisesti että analyysiä disruptoidaan sellaisenaan on se seikka että monet ihmiset edelleen jaksavat lukea ja haluavat oppia. Sille tietomäärälle on tosiasiallinen tarve. Analyysin julkaisumuoto sen sijaan kerjää verta nenästään tällä hetkellä, kuin ironcladit konsanaan Dreadnoughtien ilmestyttyä vesille. Analyysi olisi jo aika viedä pois PDF:stä digitaaliseksi kokemukseksi, siitä olen samaa mieltä. Kuten meillä vaikka Aamari on viety, ja halukkaat voivat tulostaa sen PDF:ksi vapaaehtoisesti.
Jos PDF kyllästyttää, niin rapsat voi julkaista vaikka JPG-muodossa. Itse olen niitä, jotka haluavat lukea tekstimuodossa asian, en kuunnella podcasteja tai katsella videoita. Varmasti osittain sukupolvi ja osittain persoonallisuuskysymys. Kuitenkin lukeminen on mielestäni asian omaksumiseksi mielestäni nopein ja tehokkain tapa, jossa helposti saa palattua oleellisiin kohtiin. No, on paperikin mulle miellyttävämpi lukemisen käyttöliittymä kuin näyttö.