@musa_2 siis itse olet sitä mieltä, että Inderesin olisi kannattanut “ajoittaa” IPO rauhallisempaan pörssihetkeen esim. ensi vuoteen, mutta kuitenkin toisessa langassa puhut siitä että et spekuloi lyhyen aikavälin suuntauksilla. Sinun mielestä lyhyen aikavälin spekulointi ei ole kannattavaa, mutta silti kehoitat Inderesiä tuollaiseen? Enkä kyllä muutenkaan ymmärrä tuota spekulointiasi tuosta ajankohdasta.
Arvostustason pohdinta ihan aiheellista. Toki monet asiat mielestäni puoltavat korkeampia kertoimia kuin antamasi esimerkki, koska Inderesillä on kuitenkin hyvä track kasvusta ja hyvin uskottavat argumentit tulevillekin vuosille joilla tavoitteet saavutetaan.
Haastattelen huomenna aamulla Mikael Rautasta HS Visioon. Tarkoituksena kysyä IPOon liittyen liuta roast-henkisiä, tarkoituksellisen vmäisiä kysymyksiä.
Tuleeko Inderes-yhteisöllä mieleen, mitä pitäisi kysyä?
Lupaan kysyä parhaat tällä palstalla muotoillut kysymykset, kunhan heitätte niitä ennen torstaita kello yhdeksää.
Joo, näen myös pitkän aikavälin potentiaalia. Mutta jätän fiksummille tämän osalta tarkemman arvioinnin
Joo ehkä oli liian raflaava sanavalinta.
Epäilen että huonossa markkinatilanteessa kilpailu kiristyy. Siinä kohtaa Indersin takana oleva yhteisö olisi vielä tärkeämpi kuin hyvinä aikoina jotta voidaan kilpailla muulla kuin hinnalla. Siitä alla vielä.
Mun kristallipallo näyttää että tuhannet piensijoittajat perustavat position käytännössä lähes täysin ensimmäisten kaupankäyntipäivien kursseilla. Ja eikö loistavalla yhtiöllä ole loistava osake hinnalla millä hyvänsä?
Ei mielestäni vuosi ole ihan kaikkein lyhyin aikaväli. Vuoden päähän katsoen pörssitunnelma on nähdäkseni erittäin todennäköisesti lähempänä normaalia kuin nyt.
Oikeastaan kaikessa mun kirjoittelussa 4,5 kk ajalta teemana on ollut että tämä 4,5 kk ei ole normaalia vaan ylikuumentunutta aikaa. Argumentit voivat toki olla oikeita tai vääriä ja niitä saa vapaasti arvostella.
Onko nyt perustavanlaatuisesti erilainen tilanne kuin 1999—2000 vaikka pintapuolisesti samoja piirteitä vai 1999–2000 toisinto, pintapuolisesti hieman erilaiseksi meikattuna?
Suoraan alkuvuodesta 2000 on tuo ilmiö että joka viikko pyritään hankkimaan yhdet tai useat kahvirahat sillä että merkataan kaikki annit, monesti esitteitä lukematta. Onko lisääntyvissä määrin myös sitä että sisäpiiriläiset koettelevat rajoja siinä kuinka paljon osakkeita voi myydä ja samalla väittää olevansa pitkäjänteisesti kehittämässä yhtiötä eikä rahastamassa?
Onnistuuko aina täydellisesti se että Inderes kerää liikevaihtoa listautumisista mutta pysyy erillään kaikesta jotka voidaan kokea lieveilmiöksi?
Mitään epäeettistä tai harmaalla alueella olevaa en siis Indersiltä ole havainnut, ainoastaan taktiikkavalintoja että otetaan tästä buumista irti aika paljon.
Erilaista kuin alkuvuodesta 2000 on se että ei silloin mikään pankkiiriliike ollut ihan näin kokonaisvaltaisesti buumissa asiakkaiden kanssa mukana kuin Inderes nyt.
Kuinka moni piensijoittaja luki analyysia alkuvuodesta 2000? Jokunen luki. Oliko jossain rapsassa analyytikon kuva mukana? Taisi olla. Ottiko joku piensijoittaja analyytikkoon yhteyttä? Tuskin.
Nyt Inderesin strategia on tuoda analyytikot ihan eri tavalla lähelle asiakasta ja yhteisöä kuin vuonna 2000 olisi osattu kuvitella mahdolliseksi. Somekanavia riittää. Asiakkaat ja yhteisö ovat rikastuneet analyytikoiden kanssa ja mukana. Käykö tässä niin että tulee Inderesin aggressiivisen kasvustrategian kärjistämä boom bust cycle, jossa Inderes meni käsi kädessä asiakkaiden ja yhteisön kanssa ylös ja tulee käsi kädessä alas?
Ajattelen että Inderes ensin ilman foorumia ja sitten foorumin kera teki todella hienon työn suomalaisen kansankapitalismin hyväksi 2011–19. Ja 2020–21 ei yleisvaikutelmaa pilaa. Mutta Inderes-kultilla jotain vaikutusta siihen kuinka hurjan korkeita eräissä tapauksissa ytd-kurssihuiput ovat olleet?
Kiitos linkistä! Mua vähän hämmensi tässä se, että Flikin yksi tehtävä on auttaa viestimään niin, että se on selkeää ja pointti menee perille - mutta sitten tää heidän settinsä oli jotenkin tilkkutäkki. Ihan kiva, hauskakin ja ajoittain sai pilkahduksia mielenkiintoisesta sisällöstä ja osaamisesta, mutta ne leikattiin katki alkuunsa ja loppufiilis on, että kokonaisuutena sekava.
Ovat vuoden kuluessa osoittaneet käytännössä Inderesin lähettämien tapahtumien myötä rautaisen ammattitaitonsa. Sellainen tästä kuitenkin myös heräsi, että pitää tarkemmin tutustua, mitä tekevät ja etenkin mitä ovat korona-aikana tehneet, jotta voi haarukoida, paljonko liikevaihtoa on kaatunut heidän laariinsa koronan vuoksi ja ei ehkä jatku enää, kun kaikki haluavat taas pois näyttöjen äärestä ja livetapahtumiin. En usko, että pörssiyhtiöiden häppeningit tulee yhtään vähenemään verkossa nyt, kun sijoittajat ovat tottuneet samaaan kotisohvilleen tarjoiltuna ja taltiointeina kaiken, mutta jos ovat firmojen sisäisiä tapahtumia jne olleet isosti järkkäämässä korona-aikana, jolloin harvalla oli siihen tietotaitoa, niin sellaisen liikevaihdon uskon olevan deletenapin alla. Tarttee tutustua siis. Ellei täällä joku jo osaa valistaa?
Ainakin selvää lienee, että Inderesin yhtiökokousprobleema (tarvitaan jäähalli mahduttamaan kaikki omistajat) on ratkaistu ja toimitetaan varmastikin etätilaisuutena
Ehkä roast-henkeen sopii tällainen kysymys:
Jos esim. huomisesta lähtien pörsseihin & talouteen tulee pitkä, laajamittainen ja syvä romahdus, niin jos me ei halutakkaan enää sijoittaa ja yrityksetkään eivät halua enää ikäviä analyysejä itsestään, niin eikö Inderesille käy tällöin kehnosti?
Kuinka pian on pörssiyhtiöille kaikki mahdollinen myyty? Nyt jo myydään analyysit ja tehdään kaiken maailman virtuaaliset yhtiökokoukset ja osavuosikatsaukset. Yritysten sijoittajaviestintä on näiden myötä kyllä parantunut mutta mitäs yrityksille myydään seuraavaksi?
Alkaisiko pörssiyritykset seuraavaksi vaikkapa ostamaan palvelua, jossa Inderesin analyytikko kiertää ovelta ovelle kysyen: “Onko teillä hetki aikaa puhua Harviasta?”
Eli: onko Suomen markkina jo pian saturoitunut ja mitä seuraavaksi?
Kuvitellaan ettei inderes pääse tavoitteisiinsa (30-50% kasvu +ebita) 2 vuotena peräkkäin seuraavan 10 vuoden aikana, mistä tekijöistä tämä johtui, vapaasti “visioiden”?
@Alex_af_Heurlin1
Monesta Inderesin työntekijästä tulee tuoreen listauksen myötä miljonääri, millä pidetään huolta että työmotivaatio pysyy samalla tasolla eikä työmotivaatio lähde laskemaan tai etteivät pitkäaikaiset työntekijät lähde poistumaan talosta hallitsemattomasti ja kokonaan reaalisoi omistustaan heti kun tietyt osakkeiden luovuttamiseen liittyvät päivämäärät täyttyvät?
Juu Karon teksti kannattaa lukea näkökulman laajentamiseksi. Korona on ollut Inderesille onnenpotku…
Karolta myös pikku piikki….:
Käytännön lopputulos on sama kuin siinä tapauksessa, että Inderes järjestäisi 136 000 osakkeen osakeannin ja Taaleri myisi 100 000 omistamansa osaketta annin yhteydessä, mutta ehkä Inderesissä on ajateltu, että siinä tapauksessa mediassa listautuminen leimattaisiin “Taalerin rahastukseksi”. Toisaalta antien yhteydessä toteutetut myynnit on yleensä kohdistettu institutionaalisille sijoittajille.
No, näin on tehty: Taaleri pääsee irtautumaan osakkeistaan ja Inderes painaa uusia osakkeita. Pitäisikö tämän sitten ymmärtää olevan yritys peitellä “rahastus”?
Sellainen tarkenus keskusteluun, että listautumiset eivät ole meille olennaista liiketoimintaa, vaan listalla olevat yhtiöt ovat keskeisin liiketoimintamme. Jos IPOihin liittyvät palvelut olisivat liiketoiminnassamme merkittävässä roolissa, tästä olisi tietenkin esitteessä mainittu. Lisäksi, kuten esitteessä sanottu, myymme palveluitamme ensisijaisesti tilauspohjaisilla toimitusmalleilla. Eli jos marraskuussa listautuu yhtiö X, joka ottaa meiltä vaikkapa IR-sivuston ja analyysin, näkyy se vain muutaman kuukauden osalta liikevaihdossa sille vuodelle. Listautumiset ovat siinä mielessä tärkeitä, että ne kasvattavat kohdemarkkinaa.
Tarkentava kysymys; Ovatko nuo yhtiöiden IR-sivut kk laskutteisia ja “ylläpidättekö” niitä vai kertamaksullisia ja yhtiölle(asiakkaalle) jää vastuu päivitellä ne valmiin pohjan jälkeen?
Käsittääkseni ainakin Toivo groupilla olisi ir sivut teiltä?
Pakko antaa tästä vähän kehuja tiimille, ei tämä mitenkään itsestään ole tullut ja oikeastaan aluksi korona veti kalenterin tyhjiksi. Onnistuimme reagoimaan nopeasti ja mukauttamaan tarjooman muuttuvaan ympäristöön kun asiakkaiden tarpeet muuttuivat todella paljon (esim lukuisat studiot, virtuaaliyhtiökokouksen ylösajo muutamassa viikossa). Kyllä, myötätuuli alkoi puhaltamaan purjeisiin, mutta yhtälailla merkityksellistä oli se, että tiimi onnistui virittämään purjeet oikein ja teki kovaa työtä sen eteen. Flik ja Videosync on tehneet huimaa työtä ja uudistuneet valtavasti.
Kyllä, tilauspohjainen palvelu, joka sisältää kehittämämme ohjelmiston ja ylläpidon palveluna. Huolehdimme jatkuvasti sivostojen olevan ajantasaisia ja täyttävän sääntelyn, mikä on yhtiölle aika huoleton tapa hoitaa ir-sivut. Toivo Group on asiakkaamme.
Mielestäni tavoitteemme eivät pidä sisällä oletusta “aggressiivisesta” kasvusta. Haarukassa on myös yläraja: “Kasvua rajoitetaan tarvittaessa suotuisassa markkinassa, mikäli se nousee organisaation luontaisen kasvukyvyn yli.”
“Yhtiö on määritellyt yhden pitkän aikavälin taloudellisen tavoitteen, jonka pohjalta nykyistä strategiaa ohjataan. Tavoitteen perustana on Yhtiön arvio sen luontaisesta, hallitusta kasvunopeudesta sekä liiketoimintojen kannattavuuspotentiaalista.”
Listautumisista yleisesti, kun usean yrittäjän kanssa näitä pallottelen lähes joka viikko. Listatutuminen on yritykselle sen koko loppuelämää määrittävä päätös, jota valmistellaan ja pohditaan usein vuosien ajan, ja siinä ei pidä lähteä pelaamaan markkinasyklin ajoitusta. Ja fiksu listautuja tietää, ettei markkinasyklit eivät ole sen kontrollissa tai edes ennustettavissa. Markkinatilanne toki voi olla sellainen tai muuttua minä hetkenä hyvänsä sellaiseksi, että ulkona on niin paha myrsky, ettei sinne voi lähteä ja silloin suunnitelmia pitää mukauttaa. Mutta jos ipolla yritetään jotenkin “ajoittaa” markkinaa (eikä sitä tehdä yrityksen liiketoiminnan, strategian ja omistajapohjan kehittämisen lähtökohdista), niin koko listautuminen tehdään väärin perustein.
Haastan hieman. Onhan esitteessä mainittu aika vahvasti IPOt.
Jos se ei nyt suoraan ole keskeistä niin onhan se ovi muille palveluillenne jos IPOja saatte lisättyä.
Taisi oman IPOnkin tavoite testata ja alentaa kustannuksia.
Kyllä, esitteessä on viitattu nimenomaisesti sopimuskannan kasvuun, ei ipo-projekteihin. Neljäs tavoite viittaa enemmänkin tässä vaiheessa vielä “selvitystyöhön” ja tavoitteessa on vahva yhteiskunnallinen ulottuvuus. Tietysti kerromme tästä tarkemmin sitten kun on kerrottavaa.
Itse olen kovasti yrittänyt etsiä, tuloksetta.
