Mutta joo, en ole huolissani kasvuaihioista. Juuri jälleen Fisheriä uudelleen lukeneena, oletan että yhtiö reagoi muutoksiin ja kaivaa kultaa sieltä mistä sitä todennäköisimmin löytyy. Se että ei vielä olla joka paikassa niin uusia liiketoimintamahdollisuuksia ilmaantuu aina, ja niihin tarttuminen on yleensä kannattavampaa kuin yrittää pureutua jo olemassa olevien markkinoille (esim nyt vaikka se riippumaton analyysi (uusi) vastaan varainhoitopalvelut tai vast (vanhaa kilpailtua shaissea).
Ylipäätään tässä on vastakkain amatööri ja kovan luokan finanssi- ja bisnesammattilainen. Olen salaperäinen sen suhteen kumpi on kumpi
Vaikutelmani on että Inderesin väki on lahjakasta ja fiksua ja siellä on tehty huolellinen tilannearvio.
Itse ajattelen että nyt on meneillään kevät 2000 (tai 1988 Suomessa tai kesä 1929 USA:ssa) hieman eri lailla meikattuna. Inderesin väki ajattelee että nyt on perustavanlaatuisesti eri tilanne kuin noissa edellä mainituissa vaikka pintapuolisesti katsoen jotain samaa.
Ajan kuluminen antaa tähän perspektiiviä.
Sitten vielä kaikille keskustelijoille yhteisesti. Kun oli puhetta Inderesin analyysin pidemmän aikavälin lisäarvosta suhteellisesti tai absoluuttisesti, en tarpeeksi miettinyt tätä:
listautumisia tulee (ehkä) – yhteisö Inderesin iso kilpailuetu – riittävän laadukas (ei tarvitse olla maagista) analyysi – varsinkin pienet pörssiyhtiöt preferoivat voimakkaasti Inderesiä – hyvä kierre kaikin tavoin
Eli en miettinyt tarpeeksi yhteisön roolia kilpailuetuna. Ei tarvitse olla maagista analyysia. Hyvä analyysi riittää jos yhteisö trendinomaisesti laajenee ja vahvistuu.
Tosiaan kuitenkin näen sellaista Inderesin oman toiminnan ruokkimaa boom bust -riskiä myös yhteisön osalta. Aika näyttää.
Pohdiskelin tässä miten inderes aikoo käytännössä toteuttaa kasvustrategiaa, kun pyrkimyksenä on pitää organisaatiorakenne kevyenä ja ketteränä? Mikä on se keino, jotta ei petetä itseä eikä tulosorientoitunutta sijoittajaa?
Eihän Mikael ottanut tuossa ylhäällä mitään kantaa pörssisykliin? Totesi vain, että ei ole järkeä yrittää ajoittaa pörssisykliä. Eli eihän tuollaista johtopäätöstä voi vetää että “Inderesin väki ajattelee että nyt on perustavanlaatuisesti eri tilanneä”.
Eihän Inderes ota mitään kantaa syklin vaiheeseen tässä. Kuten Mikael sanoi, Inderes ei näe sitä relevanttina asiana niinkuin sinä. Inderes ei yritä ajoittaa mitenkään sykliä eikä pidä yrittämistä järkevänä, joten se ei ota mitään kantaa.
Jos sykli muuttuu ensi vuonna ja kaikki osakkeet laskee rintamana, niin ei se Inderesiä mihinkään kaada. Ei Inderes voisi listautua koskaan, jos pörssin volatiliteetti on ongelma. Jos anti tuntuu ylihintaiselta, sitten se kandee jättää väliin.
Joka tapauksessa asetelma muuttuu väkisin kun entinen “perheyhtiö” listautuu pörssiin. Tulee jotain uutta hyvää ja jotain vanhaa hyvää menetetään. Aika näyttää sitten. Pääasia on että on hyviä aihioita, joilla voidaan kehittää yhtiötä pitkän aikaa ja kasvaa kannattavasti. Se mitä Inderes on 5 tai 10v päästä on vielä vaikeaa hahmottaa.
Jännä tapa ajatella, että kuplan symboliksi ei päädy pääomasijoittajien listaamat tyhjäksi pumpatut kauppaketjut, nollaliikevaihdolla isot sotakassat keränneet lääkeyhtiöt tai eräs aivan uskomattoman huonon maineen omaava pörssiin tullut varainhoitaja, vaan…
kasvurahoitusta hakeva kasvuyhtiö,
jonka maine sijoittajien keskuudessa hakee vertaistaan,
jonka nykyisistä omistajista YKSIKÄÄN ei myy annin yhteydessä,
joka listautuessaan pyrkii näyttämään esimerkin, että listautuminen voi olla halvempaa ja helpompaa myös muille
joka instituutioiden sijaan suuntaa osakeannin instikoiden sijasta yhteisölleen.
Kun virallista analyysiä ei ole vielä kuulunut Inderesin analyysitalolta, niin kirjoittelin listautumisanti-analyysin nyt myös Inderesiltä.
Paljon varmasti tuttuja pointteja, mitä tässäkin keskustelussa on käsitelty, mutta muutama nosto ehkä enemmän siltä mutta puolelta (anti itsessään on mielestäni hyvin hinnoiteltu ja osallistun itsekin).
Mielestäni Inderesin liiketoiminta onkin mielenkiintoinen yhdistelmä modernia alustataloutta (tyyliin Amazon) ja tilauspohjaista (tyyliin Spotify) taloutta, koska yritykset ostavat niiltä analyysin lisäksi palveluita, kuten sijoittajasivujen tekemistä, yhtiötapahtumien virtualisointeja jne. Tämä toimiikin kahdella tapaa – mitä enemmän Inderesillä on yritysasiakkaita, sen arvokkaampi Inderesin palvelu on sijoittajille. Ja mitä enemmän Inderesin yhteisössä on yksityissijoittajia, sen arvokkaampi palvelu on yrityksille oman näkyvyytensä lisäämiseksi.
Inderes elääkin ja kuolee yhteisönsä mukana ja jos jokin on selvää, on se, että yhteisön rakentaminen vieraaseen maahan ei ole yhtä helppoa kuin vain liiketoiminnan ostaminen toisesta maasta. Suurimpia ongelmia Inderesillä on liiketoiminnan skaalautuvuus, mikäli Suomen markkinat tulevat täyteen. Kasvu pelkästään Ruotsissa on jo äärettömän paljon vaikeampaa kuin monen muun alan yrityksen.
Toisena, asia mitä täälläkin on sivuttu. Inderes on elänyt kaikkien aikojen härkämarkkinan läpi, suoraan finanssikriisin pohjalta. Yritykseltä siis puuttuu vielä näytöt siltä ajalta, kun pörssi menettää suosionsa suomalaisten sijoittajien keskuudessa. Elämme tällä hetkellä suomalaisen yksityissijoittajan kulta-aikaa, kun osakesijoittaminen on suositumpaa kuin koskaan ja Suomen pörssiin listautuu koko ajan lisää yrityksiä. Vaikka se tyhmää onkin, Inderesin tuottamat palvelut vaikuttavat erittäin potentiaalisilta leikkauskohteilta lamassa ja silloin kuin on taloudellisesti oikeasti tiukat paikat. Ja samalla oikeasti pitkäkestoinen lama syö sijoittajayhteisönkin määrää, vaikka siinäkään ei rationaalisesti ajateltuna järkeä ole.
Ja kasvuprosenteista pakko sanoa se, että Inderes tulee jatkossa olemaan joko pieni ja erinomainen tai keskisuuri ja erinomainen / keskiarvoinen. Pienenä yrityksenä näillä kasvuluvuilla (ja tavoiteilla), on vaikea pysyä kauhean montaa vuotta.
Tämä minusta on olennainen ja hyvä viesti tänne ketjuun herättelemään siitä millaisia haastoja maksaville asiakkaille tehdään. Saadaanko tarpeeksi kriittistä materiaalia yrityksistä vai mennäänkö ns. mielin kielin?
Tässähän toki on ollut vain yritysesittely mutta lähtökohtaisesti kriittinen tarkastelu tulisi olla lähtökohta. Kyseessä kuitenkin sijoittaminen yritykseen/tuote jonka sijoittaja ostaa.
Hyviä nostoja! Mukavaa, kun täällä porukka kirjoittelee ja nostelee erilaisia asioita tuumattavaksi, joita ei itse olis ajatellut. Oma ajatteluni vain toimii parhaiten argumenttien ja vasta-argumenttien kautta, lopputulemana yleensä jotain niiden väliltä . Haastan siis hieman tätä lainattua. Jonkinlaisena esimerkkinä toiminee koronakriisin alku, jolloin (ehkä enemmän kuin koskaan) sijoittajat janosivat Inderesiltä kommenttia, näkemystä, ihan mitä tahansa omistamistaan ja seuraamistaan yhtiöistä. Uskoisin, että mitä huonompi tilanne, sen oleellisempaa on jokainen tiedonmurunen ja niinpä kysyntä Inderesin analyysipalveluille sijoittajien puolelta on suurta. En myöskään jaksa uskoa, että yritykset leikkaisivat talousvaikeuksissa sijoittajaviestinnästä tai näkyvyydestä sijoittajien suuntaan (eli Inderesin palveluista), nehän ovat todella tärkeitä etenkin epävarmoina aikoina myös yritykselle.
Sijoittajamäärä on nyt kovasti kasvanut nousumarkkinan myötä, ja varmastikin on oikein arvioida, että määrä pienenisi, mikäli salkut huutaisivat pitkään punaista. Olennaista mielestäni on kuitenkin se, mikä prosentti sijoittajista tavoitetaan Inderesin kautta - ei sijoittajien absoluuttinen lukumäärä. Tarkoitan, että jos sijoittajien määrä pienenee, tulee entistä tärkeämmäksi tavoittaa ne, jotka yhä jatkavat. Jos taas Inderesin yhteisö pienenisi prosentuaalisesti sijoittajista, se olisi luonnollisesti kehno merkki. Jotenkin en näe niin tapahtuvan - se vaatisi alleen ihan omaa mokailua Inderesin suunnalta.
Yksityissijoittajien lisäksi Inderes palvelee ja tavoittaa institutionaalisia sijoittajia. Se on yhtä lailla kriittistä yrityksille. Olisi mielenkiintoista tietää, missä kokoluokassa instituutiot käyttävät Inderesin palveluita (itse luulen, että epävirallista reittiä suurin osa), ei siis se, paljonko Inderes institutionaalisilta sijoittajilta saa kassavirtaa, vaan se, millaisen joukon niitä Inderesin tuottama sisältö tavoittaa.
Suhdanneherkkänä en siis pidä Inderesin analyysipalveluita tai myöskään yhtiöihin liittyviä videopalveluita ja haastatteluja (miettikää, mikä preppasukoulu toimareille esiintymisessä ja toisaalta mikä näyttöpaikka omasta ulosannista, esiintymiskyvystä ja osaamisesta ihan toimareiden omia työmarkkinoita ajatellen), mutta sen sijaan Flikin liikevaihdossa taantuma voisi hyvinkin näkyä. Harmikseni pitää todeta, etten ole vieläkään kollannut Flikiä kunnolla läpi, mutta oletan, että heillä on osa-alueita, jotka vetävät lujaa nousussa ja joista taas leikattaisiin taantumassa.
Uskomustasi vastaan tulee heti mieleen esimerkki Tecnotree. Syvimmissä vaikeuksissa Inderesin seurannasta nimenomaan luovuttiin, kun johto halusi keskittyä itse bisneksen tervehdyttämiseen ja kammattiin kaikki kulut läpi. Nyt kun tilanne on parantunut, palasivat taas keväällä yhtiöasiakkaaksi.
Yksittäinen esimerkki ainakin puhuisi siis sen puolesta, että vaikeina aikoina yhtiöt leikkaavat inderesin palveluista. Toki, jos sinulla on näyttää kattavampaa dataa, niin suostun muuttamaan näkemystäni.
Itseäni kyllä mietityttää eniten, kuinka “sticky” inderesin ydinbisnes on vaikeammassa markkinassa. Olisi mielenkiintoista tietää esimerkiksi, mitkä ovat yleisimmät syyt miksi joku yritys päättää luopua tilausanalyysistä? Käsittääkseni näitä on ollut hyvin harvassa tähän saakka, mutta joitakin kuitenkin. Tai minkä suuruiset kulut yritykselle keskimäärin syntyvät tilausanalyysistä ja siihen liittyvistä palveluista suhteessa liikevaihtoon? Yritän tässä lähinnä miettiä sellaista skenaariota jossa olisimme karhumarkkinassa ja sijoittamisen suosio valtavirran keskuudessa pohjamudissa. Tällöin tuskin näkisimme valtavaa määrää listautumisia. Mistä se kasvu kaivettaisiin tälläisessä ympäristössä?
Mielenkiintoista on myös nähdä, miten virtuaalitapahtumamarkkina adjustoituu normalisoituvaan ympäristöön. Toistaiseksihan on järkätty koronan aikana käytännössä kaikki virtuaalitapahtumina. Itse jotenkin uumoilisin että virtuaalitapahtumien suosio on kasvanut mutta livetapahtumat tulevat jossain määrin takaisin. Jatkossa jonkinlainen sekoitus molempia.
Tämä on ehdottomasti selvää, että kriisiyhtiöt luopuvat tälläisistä palveluista. Kuitenkin, normaali syklienvaihtelu taloudessa ei tarkoita kaikesta säästämistä ja näkisin varsinkin pienemmille yritykselle Inderesin seurannan erittäin tärkeänä näkyvyyden ylläpitäjänä. Isoilla yrityksillä Inderesin hinta tuskin on missään määrin merkittävä.
Tietysti lisämyynti palveluiden osalta vaikeutuu heikossa talousympäristössä ja yhtiöt voivat kenties saada neuvoteltua hinnanalennuksia läpi. Yhteenvetona, ei Inderes immuuni talousympäristön muutoksille kaiketi ole, mutta en ehkä ylidramatisoisi tätä asiaa.
Edit. Ei varsinaisesti vastaus kenenkään viestiin erityisesti.
Mä seuraan mielenkiinnolla sitä, miten arvokkaana omistussuhteen markkinointia aletaan pitää seuraavien viiden tai kymmenen vuoden aikana. Tähän mennessä viestintä on kohdistettu instituutioille, koska a) skaalautuvia työkaluja ei ole ollut käytössä ja b) pienten osuuksien omistajilla ei ole ollut yhteydenpitomahdollisuutta keskenään vastaavilla tavoilla kuin mitä nyt 2010- ja 2020- luvuilla on hiljalleen opittu tekemään. Jos omistajapoolin mielipiteen hallintaa pidetään tärkeänä, voi olla, että Inderes on palveluna hintaansa arvokkaampi myös kriisiyhtiölle.
Yhdistelmä perinteiden painolasti ja somekentän kehitystä on tuottanut olosuhteen, jossa trollit voivat asettua yhtiön ja omistajien väliin. Teoriassa koordinoidulla kampanjalla voidaan aiheuttaa hallaa esimerkiksi yhtiökokouksissa: sekoitetaan hallitusvalinnat, tai vaaditaan hankalassa paikassa vähemmistöosinkoja maksuun masinoimalla valtakirjat jonkin mielipiteen taakse verkossa. Kun yhtiöt ottavat sijoittajaviestinnän tosissaan sekä arvonnousun että riskienhallinnan kannalta, on Inderes vahvoilla konsulttitalon roolissa.
Muiden viestintää ohjaavien neuvot perustuvat edelleen faksien ja perinteiden aikaan. Konkreettinen esimerkki siitä, miten neuvonantajien ohjauksessa kurssikehitys tippuu parhaalta uralta vaisummalle, on Goforen suunnattu anti tältä keväältä. Piensijoittajat veti palkokasvit nenään ja yhtiön oma kommentti jäi sisällöltään ohueksi, kun siinä vedottiin vain neuvonantajien ohjauksen seuraamiseen.
Tuon mainitsemasi huonon maineen omaavan varainhoitajan tiedämme kaikki. Mutta sehän on tehnyt samaa vuosikaudet. Ei siitä tule mitenkään juuri vuoden 2021 symbolia.
Miksi ylipäätään tarvitsee ajatella että buumin symboliksi jää jokin vedätys? Mitäpä jos otetaan työhypoteesiksi että Suomen finanssiskenessä ei ole tänä vuonna tapahtunut mitään epäeettistä? Lähdetään tuosta liikkeelle ja korjataan myöhemmin näkemystä jos tulee jotain uutta infoa?
Jos sattuisi käymään niin että 2021 jää piensijoittajien muistiin hyvin poikkeuksellisena vuotena, mitä jää päällimmäisenä mieleen? Nordean osakeoptimistiset allokaatiosuositukset? Tuskin.
Kyllä tästä jää mieleen että Inderesin eri kanavista ja alustoilta saatiin ideoita ja Nordnetin appilla sitten tehtiin melkoisesti kauppoja. Ja merkittiin anteja joille Inderes antoi kasvot. Ja tavoitehinnat ja suositukset nousivat kiltisti kurssien mukana niin että suositusjakauma taisi kesällä 2021 olla suurin piirtein sama kuin vuotta aikaisemmin?
Se että Inderesille tulee kohta kymmeniätuhansia uusia omistajia on vain mehukas kirsikka kakun päälle kun Inderes olisi ollut tämän buumin symboli muutenkin.
Toinen mahdollisuus on että 2021 on vuosi joka ei Suomen pörssiskenessä niin kummallisesti eroa tulevista vuosista. Siinä tapauksessa tälle vuodelle ei myöhemmin tietenkään ole kummemmin mitään symbolia.
Otetaan noi molemmat skenaariot huomioon ja aika näyttää miten meni?
Kuten sanoit, tuo Tecnotree on vain yksittäinen esimerkki. Toinen esimerkki toisesta ääripäästä on NoHo, joka oli todellisessa kriisissä reilu vuosi takaperin. Toimari taisi kertoa että puhelinlaskutkin käytiin läpi tms kun piti jokainen euro selvittää ja säästää mitä pystyttiin. Ja kuten arvaatkin jo, Inderesin analyysipalvelua ei katkaistu missään vaiheessa kriisiä.
Erittäin hyvä pointti. Aiheutuuko joku eturistiriita, jos Inderes tarjoaa pörssiyritykselle jotain palveluita ja sitten tekee samasta yrityksestä analyysin? Voiko analyysin tehdä puolueettomasti tai haastatella firman edustajaa kriittisesti, jos samainen firma halutaan pitää tyytyväisenä asiakkaana muutoin esim. tarjoamalla IR-sivustoa? Onko riski, että menetetään hyvä asiakas jos siitä tehdään epäsuotuisa analyysi?
Enkä tarkoita mitään massiivista mustan puhumista valkoiseksi. Vaan yksinkertaisesti sitä, että tiedostamattakin me olemme ihmisiä ja asiat, jotka eivät saisi vaikuttaa toisiinsa voivat sitä silti tehdä. (Ja pahoittelut, jos tämä aihe oli jo ketjussa aiemmin käsitelty.)
Ei ole mitään ongelmaa, kun Indresin pääkonttorin kahvihuoneeseen laitetaan äänenpitävä lasiseinä ei keskelle, vaan analyytikko vs. muut -suhteen mukaisesti. Näinhän Nordeassa, OP:ssä ja muissa analyysifirmoissa jo tehdään.
. Haastan siis hieman tätä lainattua. Jonkinlaisena esimerkkinä toiminee koronakriisin alku, jolloin (ehkä enemmän kuin koskaan) sijoittajat janosivat Inderesiltä kommenttia, näkemystä, ihan mitä tahansa omistamistaan ja seuraamistaan yhtiöistä. Uskoisin, että mitä huonompi tilanne, sen oleellisempaa on jokainen tiedonmurunen ja niinpä kysyntä Inderesin analyysipalveluille sijoittajien puolelta on suurta. En myöskään jaksa uskoa, että yritykset leikkaisivat talousvaikeuksissa sijoittajaviestinnästä tai näkyvyydestä sijoittajien suuntaan (eli Inderesin palveluista), nehän ovat todella tärkeitä etenkin epävarmoina aikoina myös yritykselle.