= on loogista olettaa, että perusskenaariossa yhtiöiden tuloskunto paranee keskimäärin ajan yli?
Yhtiöt tekevät kuitenkin jatkuvasti tietoista työtä sen eteen, että tulos paranisi, joten rakenteellisista syistä aiheutuvien tulosparannuksien kestävyyteen on ihan perusteltua uskoa ainakin vuoden-parin tähtäimellä. Jos yhtiö on tehnyt säästötoimenpiteitä operatiivisessa toiminnassaan ja parantanut siten kannattavuuttaan vaikkapa prosenttiyksikön verran, niin ei sen vaikutuksen pitäisi kadota heti seuraavana vuonna.
Paljon vaikeampaa on ennustaa, että miksi bisnes kehittyisi rakenteellisesti negatiivisesti muutaman vuoden sisällä, koska kukaan ei tietoisesti pyri siihen. Pitäisi kyetä ennustamaan usein firmaan liittymättömiä syitä, mikä ei välttämättä ole ideaalitilanne firmaa tutkiessa. Olisiko joku esim. tammikuussa 2019 osannut ennustaa rahtikustannusten nousun haittaavan kaupan alan tuloksia syksyllä 2021? Ehkäpä, mutta hypoteesi olisi mitä luultavimmin ollut jotain aivan muuta kuin se, mikä oikeasti toteutui.
Vaikea ongelma kierrettäväksi tosiaan. Analyytikko voi kai huomioida mahdollisen kannattavuuden/myynnin laskun arvostuskertoimissa, kun taas lukijan pitäisi keskittyä heikkenemisen syihin liiketoimintariskeinä. Tavoitehinnasta ei koko tarinaa näe.
Kyseessä on kuluttajabisnes, ja tuleville vuosille lasketut p/e:t ovat sitä osaa analyysista jota tällaisen palvelun kuluttajat ensimmäiseksi katsovat. Ja sen p/e:n pitää olla desimaalia myöden.
Lisäksi 2000-luvulla ehkä sijoittajat ovat alkaneet yhä enemmän katsoa tyyliin 2023-p/e:tä siinä missä aikaisemmin olisi katsottu 2022 tai jopa ttm.
Sääli jos analyysi jää lukematta ja katsotaan liikaa sellaista mitä on vaikeaa tai mahdotonta ennustaa kuten EPS vuodelle 2023 kun eletään vasta tammikuuta 2022.
Olisko ollut vuosi 2020 kun inderesillä pudotettiin DCF:n WACC-osassa riskitön korko 3% → 2% korkojen mörniessä lähellä nollaa.
Tällä hetkellä US 10 yr bond painelee yli 1.7% ja on lienee matkalla lähelle 2%…? Tuolloin DCF-malleihin ei jää koron osalta enää turvamarginaalia, jos olen oikein ymmärtänyt.
Mielenkiintoista katsoa, nostetaanko ko. Korko takaisin esim Q1 tuloskaudella…
Analyytikot ovat ankkuroituneet viimeksi havaittuun tuloskuntoon ja viimeksi havaittuihin pörssikursseihin.
Viimeksi mainittu näkyy siinä että vaikka kassavirtamalli tuottaa villisti erilaisia tuloksia hyvin pienillä parametrien muutoksilla, silti taianomaisesti kassavirtamallin kertoma osakkeen arvo on aina samalla pelikentällä kuin viimeisin pörssikurssi.
Kassavirtamalli olisi hyödyllinen jos valittaisiin osa analyytikoista sellaiseen rooliin että heillä on rajaton pääsy kaikkiin mahdollisiin fundalukuihin, korko- ja inflaatiodataan, mutta heidät on ilmatiiviisti blokattu koko työuransa ajan kaikesta kurssi-informaatiosta.
Onko tällainen järjestely ollut Indellä harkinnassa @Verneri_Pulkkinen ?
Tämä on muuten hyvä pointti. Muuttamalla riskitöntä korkoa, riskipreemiota ym. wacc-tekijöitä. dcf - mallista saa irti hyvin erilaisia lopputuloksia, vaikka itse yrityksen ennusteen pitäisi täysin samana. Jos mallin tekijälle paljastettaisiin nykykurssi (ja historia) vasta tavoitehinnan laskemisen jälkeen, nähtäisiin tosiaankin varmasti paljon suurempia eroja nykyhintaan.
Tää olis kyllä hemmetin mielenkiintoinen kokeilu ja idea, mutta varmasti käytännössä mahdoton toteuttaa. Eikä sellaista analyytikkoa varmasti ole joka tuossa kuplassa haluaa olla, ihan vain omankin osakepoiminnan (ja siten oman taloudenhoidon) takia.
Mutta kieltämättä minuakin hiertää ihan suunnattomasti, että jossain Qt:n kassavirta-analyysissä WACC on jotain 6,3 % tasoa (tämä ulkomuistista voi olla ihan pientä heittoa). Toi on ihan hävyttömän matala tuottovaatimus imo.
Mutta olen kyllä itsekin sitä mieltä, että toivoisin melkein Inderesin innovatiivilta kavereilta uudenlaista lähestymistä näihin analyytikkojen tavoitehintoihin ja suosituksiin. Ymmärrän toki että tässä on rajoituksia koska analyytikkojen välistä paremmuutta arvioidaan näillä, mutta ainahan sitä voi Inderes tässäkin yrittää muuttaa alaa Valitettavan harva sijoittaja someselailun perusteella oikeasti tajuaa arvonmäärityksestä ja sen luonteesta juuri mitään. Ja tällöin meno on juuri tätä sopulimaista tavoitehintojen ja suositusten perässä hyppimistä, mikä voi olla hyvinkin vaarallista piensijoittajalle jos eletään syklin huippuvaihetta. Ja kyllä, mielestäni Inderesin väki jatkuvasti toistaa että lukea analyysiä eikä tavoitehintoja mutta kun perusihminen on sangen tyhmä tässä suhteessa niin ei sen hokeminen vain riitä kun ne tavoitehinnat ja suositukset koristaa etusivuja analyyseissä.
Jos tavoitteena on kansankapitalismi, niin silloin tavoitehinnat ja suositukset täytyy olla yksiselitteisesti neuvoa antavia. Ei jokainen sijoittaja voi olla ekonomisti. Jos analyytikkojen suositukset ja tavoitehinnat eivät ole aitoja, ja jokaisen täytyy osata lukea yritysten tilitietoja, niin silloin suurin osa kansasta pääsee yhtä hyvään tulokseen heittämällä tikkaa.
Sinä tiedät huomattavasti keskimääräistä sijoittajaa enemmän pörssin historiasta, joten osaatko arvioida, että oliko esim. 15-20 vuotta sitten pörssiyhtiöiden bisneksiä “vähemmän perusteltua” tarkastella pidemmän ajan trendien valossa? Nythän meillä on paljon sellaisia bisneksiä, joiden voidaan perustellusti ennustaa skaalautuvan hyvin tulevaisuudessa, jolloin on järkevää huomioida myös kauempana olevia kassavirtoja arvonmäärityksessä. Onko tätä nykypörssissä selvästi aikaisempaa enemmän?
Tuo ei sinäänsä ole kannanotto ko. menetelmän puolesta tai sitä vastaan. Mutta riskiprofiilia sen käyttö nostaa joka tapauksessa, ja sillä on myös todella helppo huijata itseään. Inderesillä taitaa onneksi olla vain kourallinen firmoja seurannassa, jossa arvostuksen perusteluina ovat esim. v. 2024- ennusteet.
Kyllä pitkä trendi epäilemättä on se että hyvin skaalautuvia bisneksiä on vähitellen suurempi osa pörssiyhtiöistä.
Mutta skaalautuminen tuo sekä taivaan että helvetin. Jokin bisnes on hurjassa vedossa kunnes joku muu skaalaa paremmalla tuotteella. Tällöin se edellinen kukoistaja voi äkkiäkin tuhoutua täysin.
Eli skaalautuminen (varsinkin kaikessa missä keskiössä on uusi ja/tai nopeasti muuttuva teknologia) tuo rikkaudet ja lokoisat oltavat varmimmin sille jolla on yliluonnolliset kyvyt nähdä tulevaisuuden kilpailuasetelmat.
Aika haasteellista on tämä Outokummun osakkeen arviointi fundamenttien perusteella. 6.5.2021 Inderesin tavoitehintana oli samainen 5,5 eur. Kuitenkin nyt esim. liikevoittoarvio 226 → 780 eur kolminkertaistunut ja sillä ei tunnu olevan vaikutusta.
Sillä ei ole mitään merkitystä Outokummun kurssiin milloin Inderes laskee tai nostaa sen tavoite hintaa. Ehkä pienissä yhtiöissä on merkitystä mutta Outokummun kurssin määrää ihan eri tekijät. On aivan itse yritettävä päättää onko Outo 10e vai 5e arvoinen. Outokummun kohdalla nää tavoitehinnat on melko puhtaita arvauksia kun yhtiö on niin syklinen.
Hyvä asia on se, että tietoa on paljon saatavilla pelkästään tämänkin kanavan kautta. Jokainen on tehdä omat johtopäätöksensä eikä lopullisen tuloksen kannalta ole mitään merkitystä sillä, mitä yksittäinen taho tai henkilö asiat näkee. Vastaavasti ko. seikoilla ei ole mitään merkitystä miten osakkeen kurssin käyttäytyy.
Onhan se ihmeellistä, että kurssi on huomattavasti alle konsensustavoitetason.
Kun Q1:n tulos on pöydällä, jokainen voi tarkistaa oman ja muiden näkemysten osumatarkkuuden.
Olen kanssasi samaan mieltä tavoitehinnan osalta, mutta tunnuslukujen (liikevaihto, käyttökate jne.) tulee löytyä osumatarkkuutta.
Tavoitehinnan kannalta on pystyä arvioimaan sitä, että palaavatko vanhan ajat takaisin vai onko edessä uusi normaali nettovelattomuuden, CO2, tuntiesteiden jne. johdosta. Kyllähän P/E 40 - 400 yritystekin kohdalla annetut tavoitehinnat perustuvat pitkälle tulevaisuuteen. Eli ovatko kiikarit oikeissa säädöissä?
Käsitteekseni 5,50 euron tavoitehinta ei juurikaan puolla muutosta aikaisempaan.
Juuri näin Outokumpu on halpa jos se pääsee vanhasta kierteestä irti eli
laskusuhdanteessa on raskaasti tappiollinen suurella velkalastilla ja taas tarvitaan uusi anti sekä huono johto lisäksi.Olen samaa mieltä että 5,5 eurua on halpa jos Outo saa muutoksen aikaan mutta jos sama meno jatkuu kuin ennen niin 5,5 euroakin voi olla kallis.
Niin, täytyy sanoa, että tämä Inderesin analyytikon tavoitehinnan asetanta on isossa määrin absurdia. Nyt taas varmaan moni pahoittaa mielensä, kun tätä nostetaan framille. Tavoitehinta on siis hakattu kiveen arvolla 5,50 EUR ja yrityksen tekemällä tuloksella ei ole yhtään mitään vaikutusta tavoitehintaan (vähän runsaassa puolessa vuodessa analyytikon EBIT-arvio on kasvanut kertoimella 3,5). Eli siis rahan/hynän/hillon/gillan tekemisellä ja sen vaikutuksella nettovelan sulamiseen ja oman pääoman määrään ei yksinkertaisesti ole merkitystä? Tarkoitan tällä nyt nimenomaan sitä muutosta, joka ennusteissa on tapahtunut. On erittäin todennäköistä, että vuoden 2022 arviot ovat yhtä paljon pielessä.
@Jopinaattori ja muut: ei floodailla Outokummun ketjua suosituksen ja tavoitehinnan miettimisellä, jolla ei ole vaikutusta Outiksen fundaan Keskustellaan niistä mielummin täällä!
Tämä varmaan kuuluisi ennemminkin kahvihuoneen puolelle, mutta avaampa sanaisen arkkuni silti.
Yksi asia mitä Näissä Inderesin suosituksissa ja ennusteissa kritisoin, on nimenomaan ennusteet vs tavoitehinta.
Kun kurssi yhtiöstä riippumattomista syistä laskee tarpeeksi ja kaula tavoitehintaan kasvaa ( lisää-osta ), niin vedetään yhtäkkiä ennusteita alas ja sen mukana myös tavoitehintaa.
Mielestäni nuo ennusteet pitäisi olla perusteltavissa ja ns seistä niiden takana ellei sitten tule jotain yhtiökohtaisia uutisia mitkä tulevat vaikuttamaan tulevaisuuden tuottoihin tai toimintaan. Ei näitä pitäisi mennä sorkkimaan pelkän kurssilaskun saattelemana.
Qt:n kanssa tätä ei vielä ole tapahtunut, mutta saas nähdä…
Edit: Viime viikkojen kurssilaskun aikana ennusteita ei vielä ole reivattu alas, mutta saas nähdä…
En ole tätä Qt keissiä kovin aktiivisesti seurannut aiemmin, mutta tämä nykyinen kurssilasku on pistänyt silmään ja kiinnostus yhtiötä kohtaan on herännyt.
Kuten yllä mainitset taphtuneeksi, niin ei kai tämän ihan näin kuitenkaan pitäisi mennä? Ainakaan minun silmissä ei lisää analyytikon uskottavuutta että näitä ennusteita sorkitaan kurssitason laskun mukana alaspäin.
Herää kysymys että mihin nämä ennusteet lopulta edes perustuu?
Valitettavan harva sijoittaja someselailun perusteella oikeasti tajuaa arvonmäärityksestä ja sen luonteesta juuri mitään. Ja tällöin meno on juuri tätä sopulimaista tavoitehintojen ja suositusten perässä hyppimistä, mikä voi olla hyvinkin vaarallista piensijoittajalle jos eletään syklin huippuvaihetta. Ja kyllä, mielestäni Inderesin väki jatkuvasti toistaa että lukea analyysiä eikä tavoitehintoja mutta kun perusihminen on sangen tyhmä tässä suhteessa niin ei sen hokeminen vain riitä kun ne tavoitehinnat ja suositukset koristaa etusivuja analyyseissä.
