Tää olis kyllä hemmetin mielenkiintoinen kokeilu ja idea, mutta varmasti käytännössä mahdoton toteuttaa. Eikä sellaista analyytikkoa varmasti ole joka tuossa kuplassa haluaa olla, ihan vain omankin osakepoiminnan (ja siten oman taloudenhoidon) takia.
Mutta kieltämättä minuakin hiertää ihan suunnattomasti, että jossain Qt:n kassavirta-analyysissä WACC on jotain 6,3 % tasoa (tämä ulkomuistista voi olla ihan pientä heittoa). Toi on ihan hävyttömän matala tuottovaatimus imo.
Mutta olen kyllä itsekin sitä mieltä, että toivoisin melkein Inderesin innovatiivilta kavereilta uudenlaista lähestymistä näihin analyytikkojen tavoitehintoihin ja suosituksiin. Ymmärrän toki että tässä on rajoituksia koska analyytikkojen välistä paremmuutta arvioidaan näillä, mutta ainahan sitä voi Inderes tässäkin yrittää muuttaa alaa Valitettavan harva sijoittaja someselailun perusteella oikeasti tajuaa arvonmäärityksestä ja sen luonteesta juuri mitään. Ja tällöin meno on juuri tätä sopulimaista tavoitehintojen ja suositusten perässä hyppimistä, mikä voi olla hyvinkin vaarallista piensijoittajalle jos eletään syklin huippuvaihetta. Ja kyllä, mielestäni Inderesin väki jatkuvasti toistaa että lukea analyysiä eikä tavoitehintoja mutta kun perusihminen on sangen tyhmä tässä suhteessa niin ei sen hokeminen vain riitä kun ne tavoitehinnat ja suositukset koristaa etusivuja analyyseissä.
Jos tavoitteena on kansankapitalismi, niin silloin tavoitehinnat ja suositukset täytyy olla yksiselitteisesti neuvoa antavia. Ei jokainen sijoittaja voi olla ekonomisti. Jos analyytikkojen suositukset ja tavoitehinnat eivät ole aitoja, ja jokaisen täytyy osata lukea yritysten tilitietoja, niin silloin suurin osa kansasta pääsee yhtä hyvään tulokseen heittämällä tikkaa.
Sinä tiedät huomattavasti keskimääräistä sijoittajaa enemmän pörssin historiasta, joten osaatko arvioida, että oliko esim. 15-20 vuotta sitten pörssiyhtiöiden bisneksiä “vähemmän perusteltua” tarkastella pidemmän ajan trendien valossa? Nythän meillä on paljon sellaisia bisneksiä, joiden voidaan perustellusti ennustaa skaalautuvan hyvin tulevaisuudessa, jolloin on järkevää huomioida myös kauempana olevia kassavirtoja arvonmäärityksessä. Onko tätä nykypörssissä selvästi aikaisempaa enemmän?
Tuo ei sinäänsä ole kannanotto ko. menetelmän puolesta tai sitä vastaan. Mutta riskiprofiilia sen käyttö nostaa joka tapauksessa, ja sillä on myös todella helppo huijata itseään. Inderesillä taitaa onneksi olla vain kourallinen firmoja seurannassa, jossa arvostuksen perusteluina ovat esim. v. 2024- ennusteet.
Kyllä pitkä trendi epäilemättä on se että hyvin skaalautuvia bisneksiä on vähitellen suurempi osa pörssiyhtiöistä.
Mutta skaalautuminen tuo sekä taivaan että helvetin. Jokin bisnes on hurjassa vedossa kunnes joku muu skaalaa paremmalla tuotteella. Tällöin se edellinen kukoistaja voi äkkiäkin tuhoutua täysin.
Eli skaalautuminen (varsinkin kaikessa missä keskiössä on uusi ja/tai nopeasti muuttuva teknologia) tuo rikkaudet ja lokoisat oltavat varmimmin sille jolla on yliluonnolliset kyvyt nähdä tulevaisuuden kilpailuasetelmat.
Aika haasteellista on tämä Outokummun osakkeen arviointi fundamenttien perusteella. 6.5.2021 Inderesin tavoitehintana oli samainen 5,5 eur. Kuitenkin nyt esim. liikevoittoarvio 226 → 780 eur kolminkertaistunut ja sillä ei tunnu olevan vaikutusta.
Sillä ei ole mitään merkitystä Outokummun kurssiin milloin Inderes laskee tai nostaa sen tavoite hintaa. Ehkä pienissä yhtiöissä on merkitystä mutta Outokummun kurssin määrää ihan eri tekijät. On aivan itse yritettävä päättää onko Outo 10e vai 5e arvoinen. Outokummun kohdalla nää tavoitehinnat on melko puhtaita arvauksia kun yhtiö on niin syklinen.
Hyvä asia on se, että tietoa on paljon saatavilla pelkästään tämänkin kanavan kautta. Jokainen on tehdä omat johtopäätöksensä eikä lopullisen tuloksen kannalta ole mitään merkitystä sillä, mitä yksittäinen taho tai henkilö asiat näkee. Vastaavasti ko. seikoilla ei ole mitään merkitystä miten osakkeen kurssin käyttäytyy.
Onhan se ihmeellistä, että kurssi on huomattavasti alle konsensustavoitetason.
Kun Q1:n tulos on pöydällä, jokainen voi tarkistaa oman ja muiden näkemysten osumatarkkuuden.
Olen kanssasi samaan mieltä tavoitehinnan osalta, mutta tunnuslukujen (liikevaihto, käyttökate jne.) tulee löytyä osumatarkkuutta.
Tavoitehinnan kannalta on pystyä arvioimaan sitä, että palaavatko vanhan ajat takaisin vai onko edessä uusi normaali nettovelattomuuden, CO2, tuntiesteiden jne. johdosta. Kyllähän P/E 40 - 400 yritystekin kohdalla annetut tavoitehinnat perustuvat pitkälle tulevaisuuteen. Eli ovatko kiikarit oikeissa säädöissä?
Käsitteekseni 5,50 euron tavoitehinta ei juurikaan puolla muutosta aikaisempaan.
Juuri näin Outokumpu on halpa jos se pääsee vanhasta kierteestä irti eli
laskusuhdanteessa on raskaasti tappiollinen suurella velkalastilla ja taas tarvitaan uusi anti sekä huono johto lisäksi.Olen samaa mieltä että 5,5 eurua on halpa jos Outo saa muutoksen aikaan mutta jos sama meno jatkuu kuin ennen niin 5,5 euroakin voi olla kallis.
Niin, täytyy sanoa, että tämä Inderesin analyytikon tavoitehinnan asetanta on isossa määrin absurdia. Nyt taas varmaan moni pahoittaa mielensä, kun tätä nostetaan framille. Tavoitehinta on siis hakattu kiveen arvolla 5,50 EUR ja yrityksen tekemällä tuloksella ei ole yhtään mitään vaikutusta tavoitehintaan (vähän runsaassa puolessa vuodessa analyytikon EBIT-arvio on kasvanut kertoimella 3,5). Eli siis rahan/hynän/hillon/gillan tekemisellä ja sen vaikutuksella nettovelan sulamiseen ja oman pääoman määrään ei yksinkertaisesti ole merkitystä? Tarkoitan tällä nyt nimenomaan sitä muutosta, joka ennusteissa on tapahtunut. On erittäin todennäköistä, että vuoden 2022 arviot ovat yhtä paljon pielessä.
@Jopinaattori ja muut: ei floodailla Outokummun ketjua suosituksen ja tavoitehinnan miettimisellä, jolla ei ole vaikutusta Outiksen fundaan Keskustellaan niistä mielummin täällä!
Tämä varmaan kuuluisi ennemminkin kahvihuoneen puolelle, mutta avaampa sanaisen arkkuni silti.
Yksi asia mitä Näissä Inderesin suosituksissa ja ennusteissa kritisoin, on nimenomaan ennusteet vs tavoitehinta.
Kun kurssi yhtiöstä riippumattomista syistä laskee tarpeeksi ja kaula tavoitehintaan kasvaa ( lisää-osta ), niin vedetään yhtäkkiä ennusteita alas ja sen mukana myös tavoitehintaa.
Mielestäni nuo ennusteet pitäisi olla perusteltavissa ja ns seistä niiden takana ellei sitten tule jotain yhtiökohtaisia uutisia mitkä tulevat vaikuttamaan tulevaisuuden tuottoihin tai toimintaan. Ei näitä pitäisi mennä sorkkimaan pelkän kurssilaskun saattelemana.
Qt:n kanssa tätä ei vielä ole tapahtunut, mutta saas nähdä…
Edit: Viime viikkojen kurssilaskun aikana ennusteita ei vielä ole reivattu alas, mutta saas nähdä…
En ole tätä Qt keissiä kovin aktiivisesti seurannut aiemmin, mutta tämä nykyinen kurssilasku on pistänyt silmään ja kiinnostus yhtiötä kohtaan on herännyt.
Kuten yllä mainitset taphtuneeksi, niin ei kai tämän ihan näin kuitenkaan pitäisi mennä? Ainakaan minun silmissä ei lisää analyytikon uskottavuutta että näitä ennusteita sorkitaan kurssitason laskun mukana alaspäin.
Herää kysymys että mihin nämä ennusteet lopulta edes perustuu?
Itse en kyllä näe tässä mitään ongelmaa. Välillä tavoitehintoja nyt vaan joudutaan muuttamaan ulkoisista tekijöistä johtuen. Yksityissijoittaja seuraisin myös muuta maailmaa koskevaa uutisointia. Ennusteet joudutaan sitomaan kirjoitushetken näkymiin, enkä näe mitään muuta vaihtoehtoa tälle.
Kyllähän tuo case Qt on saanut aikaan sen, että vaikka Inderesin osakevertailussa on useita osakkeita joiden tuottopotentiaali on kymmeniä prosentteja, niin enpä silti uskalla laittaa ropojani niihin. En olisi uskonut että analyytikkojen tavoitehinnat on niin erilaiset kuin mr. markkinan näkemys oikeasta hinnasta. Uskoin liian pitkään että kurssi korjaa nopeahkosti, mutta ei se korjaa.
Kommentti Qt:n Inderesin tavoitehintaan
Inderes ei ole myynyt laskusta huolimatta Qt:ta mallisalkussaan, joten uskoa heiltä löytyy Qt:n
Viimeisin tavoihinnan lasku perustui osin kasvuyhtiöiden yleiseen arvostustason laskuun, mutta pääosin komponenttipulan ennustamattomaan vaikutukseen jakelulisenssien tuottoihin. Jos tällä hetkellä elektroniikkalaitteiden ja vaikka uusien autojen toimituksissa on vaikeuksia komponenttien vuoksi, näkyy se väkisin jakelulisenssien tuotoissa
Jakelulisenssit taitavat kuitenkin olla se varsinainen skaalautuva komponentti Qt:n menestystarinassa.
Itselläkin osto-/myyntipäätöksen algoritmin yksi komponentti on Inderesin ennustama tuloskasvu, mutta kyllä itse lopulta pohdin, voivatko Inderesin ennusteet toteutua. Tavoitehintaa en itse ostopäätöksissä käytä. Toki voin joskus mutta harvoin hyödyntää tavoitehinnan noston tai laskun aiheuttaman sopuliefektin
QT:n viikkovaihtelu voi helposti olla 30€ suuntaan tai toiseen ilman että firmassa tapahtuu yhtään mitään, niin kuin nyt. Ei tuon takia kannata tavoitehintoja alkaa säätämään, eri asia jos tulee jotain uutista ulos.
QT meni vaan hetkeksi muodista pois ulkomaalaisten sijoittajien keskuudessa, mutta kun palaa taas suosioon, niin voidaan olla hetkessä 150€ päällä ja tavoitehinnoissa. Ehkä Q4:n kohdalla. Oliskos se Nordean tavoitehinta QT:lle joku 180€?
Valitettavan harva sijoittaja someselailun perusteella oikeasti tajuaa arvonmäärityksestä ja sen luonteesta juuri mitään. Ja tällöin meno on juuri tätä sopulimaista tavoitehintojen ja suositusten perässä hyppimistä, mikä voi olla hyvinkin vaarallista piensijoittajalle jos eletään syklin huippuvaihetta. Ja kyllä, mielestäni Inderesin väki jatkuvasti toistaa että lukea analyysiä eikä tavoitehintoja mutta kun perusihminen on sangen tyhmä tässä suhteessa niin ei sen hokeminen vain riitä kun ne tavoitehinnat ja suositukset koristaa etusivuja analyyseissä.
