Outokumpu - Jatkuvaa vuoristorataa vai vakavasti otettava sijoituskohde?

Tuolla 3Q2021 tuloksen yhteydessä on “transcript” jossa energia-asiasta kyseltiin parikin kertaa

Pre-silent callissa mainittiin että 2021 sähkö+energy (LNG, natural gas, ) ovat 360 MEUR. Jostain muistelen että sähkö olisi 250 MEUR tms. Tietenkin hinta/yksikkö vaikuttaa kokonaismäärään, joten pidetään peukkuja että hinnat Olkiluodon myötä laskevat. Suojaukset hidastavat vaikutusta

s. 11

Ioannis Masvoulas
Understood. That’s very useful. And a second question: You mentioned that the energy cost inflation for now has been well managed, partly due to hedging. How should we think about the hedging contracts you have in place and what sort of energy cost inflation we should expect for Q4, for example?
Pia Aaltonen-Forsell
Right. This is an important question. And let me just first sort of paint the background clear here, that obviously energy is important for us. And we are a big electricity consumer. However, two thirds of the electricity that we consume is consumed in Finland and even though I absolutely share the concern of the rising prices of electricity and natural gas and the whole sort of package of energy, I still want to remind that the higher prices that we have seen in the Nordics have been still clearly lower than increases that we have seen in countries like Germany or France or Spain, or why not the U.K., as well, as we have felt. So maybe that’s sort of a first statement.
Secondly, I want to say our hedging policy is one of looking two years ahead and then sort of having a gradually declining hedge ratio. So, if I look into the fourth quarter now, sort of sequentially from the third quarter, we have some impacts in ferrochrome, we have some impacts in long products. And I think it’s probably 10/12 million – depends, of course, a bit also on the spot because we always have like a layer of spot, even though we have hedges there as a backbone, we always have this layer of spot as well to keep some flexibility.
So definitely there is a negative cost impact from Q3 to Q4, and it’s not a small number, but I think at the moment we are definitely speaking about our manageable number. Then, of course, the question is more long term, if prices were to remain elevated; I don’t think the future curves are showing in that direction, but that is obviously a topic. No hedging can protect you forever. And as the quarters go by, we are in a situation where we have then also potentially hedged from a higher level. So without, let’s say, giving the exact data for next year because simply, I think still at this point there might be also a turn in the prices, then at some point. But for the next quarter, it’s a bit more than 10 million, the negative impact.
Heikki Malinen
If I can just still make one remark. Price electricity cost levels here in Nordic have hovered probably around 60 to 70 euros per megawatt hour, depending a bit on the type and source. If you look at other markets, for example, southern Europe, Spain, France, we’ve seen public information €100/150 per megawatt hour. So, as in Finland, we have two thirds of our power consumption, it does at least give us a chance to have at least some sort of cost benefit from there

s. 21

Pia Aaltonen-Forsell
So Q4 is still protected by some of the earlier hedges or contracts that have been there from a lower price level. So obviously, if we continue – but I’m sure you have also noticed that there has been somewhat of a drop again in the prices or it’s been extremely volatile, let’s put it this way – if we were to continue at such a high level, then it would certainly mean that still from Q4 to Q1, there would be one more sort of step up. So, first, just to make that clear, but I think it’s too early really to say because we have seen so big movements as well in India’s energy prices and in the forward prices as we speak.
But then when you ask for the BAs, I would only repeat this: Overall of our electricity consumption, it’s actually two thirds in Finland, and Finland, obviously, is ferrochrome and then it’s the melt shop in Tornio. But there is a fair dose to ferrochrome, for sure. So just to say let’s not forget about that. We really do use electricity there as well.
And then long products, of course, being a smaller BA and then being impacted by the higher energy prices in the UK. So, I think that’s a significant topic to deal with in long products as well, even though, of course, we are not talking about some sort of mega amounts of millions here.

10 tykkäystä

Itse ajattelen sähkön hinnannousun merkitystä Q1/22:n kannalta seuraavasti:

  1. Vuonna 2021 (1-9) liiketoiminnan kulut ovat olleet 1656 m€ = 552 m€/vuosineljännes
  2. Vuonna 2021 (1-9) liikevaihto on ollut 1 949 m€ = 649 m/€/vuosineljännes
  3. Opan nostaman tiedon perusteella energiakustannus vuodessa on 360 m€, mikä tarkoittaisi 1-9 kk:lle 270 m€.
  4. Mikäli energiankulut nousisivat Q1/22:llä 20m€ korkeammiksi kuin Q3 (mikäli oletetaan energiakulujen olleen 1-9/21 samalla tasolla koko tarkastelujakson) voitaisiin arvioida, että tuotannon kulut Q1/22 tuleva olemaan (649 + 20) 669 m€.
  5. Europeanin liikevaihto Q3/21:lla oli 1 131 m€. Mikäli tästä liikevaihdosta lähes puolet tuli vuosisopimuksista, tarkoittaisi se vähintään 500 m€:n liikevaihtoa. Nyt kun tämä liikevaihto työlukuna tuplaantuu Q1/22:lla, niin pelkästään tällöin ylimmän viivan summa kasvaa 500 m€:lla, johon suhtautettuna 20 - 30 m€:n kululisäys energiasta on n. 5 %.

Lisäksi Calvertissa on varmasti jonkin verran vuosisopimuksia, joissa niin ikään hinta hyppää per 1.1.2022.

Edelleen Q1/22:n toimitusmäärät tulevat olemaan selvästi korkeammat kuin Q3/21:lla.

En tietenkään voi tietää tarkkaa vuosisopimusten % -osuutta enkä vuosisopimushintojen nousu %:ia.

Koska samaan aikaan myös spot-hinnat ovat nousseet merkittävästi toimituksissa Q3/21 vs. Q1/22, joka synnyttää loppuosan liikevaihdosta, ei kulujen nousulla ole kokonaiskuvassa kovinkaan suurta merkitystä sen tulosloikan kannalta, jonka tulemme näkemään kun Q1/22 tulos julkistetaan.

Kuten tiedämme spot -hinnat ovat nousseet koko vuoden 2021, mistä syystä Q2/22:n spot -toimitusten tonnihinnat ovat korkeammat kuin Q1/22:lla.

Pikemminkin on rahoittava tieto, että energiakulut nousevat “vain” 10 m€ per vuosineljännes, eikä se tule pilamaan Q1 tai Q2/22 tulosta.

16 tykkäystä

Tulikin @jopinaattorin viestistä mieleen laittaa oman syyskuisen hupilaskelman päivitys palstalle.
Hupilaskelma, koska laskelma antaa niin korkeita lukuja (1Q2022=1,4 EUR/osake), että ei voi olla totta, eikä toimialoihin erikoistuneet analyytikotkaan niin arvele. Konsensus VaraReserach 2022 about sama kuin 2021 Mutta puolillakin luvuista 2022 EPS olisi hyvin korkea.

Laskelman perusteet:
-perushinnat ja niiden kehitys, niistä tihkuu aina silloin tällöin tietoa, ja läpilaskutettavan Nikkelin yms seosaineiden heilahtelut ovat niiden ulkopuolella
-sopimusrakenne, osa spottia ja osa vuoden vaihteessa päivittyviä vuosisopimuksia. Vuosisopimusten vaikutus näkyy jopa 12kk päästä, mutta myös spottikauppa näkyy pitkien toimitusaikojen johdosta vasta jopa 6 kk päästä. 2021 toimitusajat pikkuhiljaa pidentyneet
-toimitusmäärät
-Ferrokromi European benchmark price, vaikuttaa sekin viiveellä
-Net of timing and hedging, tästähän ei saa erkkikään selvää mutta historia on historia ja 4Q2021 kerrottiin että eipä juuri vaikutusta
-perushinnan sisällä on kustannuselementtejä paljon (ml puhuttu energia), en tiedä vaikutuksia mutta lisäsin 25 MEUR/Q. Vaikka Outokumpu kertoo säästöohjelmassaan 250 MEUR säästöpotentiaalista joka vasta osin näkyy 2Q2021

Summa Summarum, tulee 1Q2022 olemaan sitten excelin mukainen tai puolet siitä, tai allekin, oma näkemys on että konsensus on alakanttiin. Vaikka konsensuksen tavoitehintojen mediaani on 8,7 EUR. Minkä pitäisi antaa tukea ja nousuvaraa kurssille 2022.

23 tykkäystä

Vaikea on löytää rakenteellista virhettä Opan laskelmasta. Pilkun oikeanpuoleinen luku jää riippuvaiseksi pitkälti vuosisopimusten uusista hinnoista, mutta vasemmanpuoleista lukua ei varmastikaan tarvitse lähteä muuttamaan tulosjulkistuksen jälkeen.

8 tykkäystä

Pre-silent -puhelin kommentit / Inderes

6 tykkäystä

6 viestiä yhdistettiin ketjuun: Inderesin analyysit (aik. Inderesin uusi suosituspolitiikka)

Tänään video Outsasta

12 tykkäystä

Vaikuttaa siltä, että ruostumaton teräs voi olla suurempi hyötyjä vihreässä siirtymässä kuin hiiliteräs. Metalbulletin.com:n juttu sanoo:

”Koska hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on edelleen ensisijainen tavoite Kiinan rautateollisuudessa ja muussa kuin rautateollisuudessa, ruostumaton teräs on kestävyytensä ja täydellisen kierrätettävyytensä ansiosta kestävä materiaali, jonka suosio kasvaa vähitellen lähivuosina markkinalähteiden mukaan.”

”Jos esimerkiksi koneen elinkaari on 150 vuotta, hiilidioksidipäästöt ovat 3,3 tonnia jokaista käytettyä tonnia ruostumatonta terästä kohti, kun taas hiiliterästonnin hiilidioksidipäästöt ovat 4,3 tonnia…”

https://www.metalbulletin.com/Article/4022840/Stainless-and-special-steels/Chrome-nickel-set-to-benefit-as-Chinas-decarbonization-push-spurs-stainless-steel-capacity-growth.html

Ruostumattoman teräksen osuus teräksen kulutuksesta on 3 %. Jos tosielämässä siirtymää ruostumattomaan teräkseen hiiliteräksestä tapahtuu, 1,5 prosenttiyksikön siirtymä hiiliteräksestä ruostumattomaan teräkseen merkitsisi huimat 50 % ruostumattoman teräksen kulutuksen lisäystä. Selvää on, että tuotannon kapasiteetin kasvu ei lähivuosina voisi pysyä tällaisen kulutuksen kasvun perässä.

Ruostumattoman teräksen hinnat ovat pysytelleet viimeisimpien ilmaisten tietojen valossa ATH-hinnoissa. Hiiliteräs on kääntynyt laskuun. Ruostumattomalle teräksen kulutukselle ennustetaan lähivuosina 4 – 6 % CAGR kasvua riippuen ennusteesta. Tässä ei varmastikaan ole huomioitu siirtymää ruostumattoman teräksen suuntaan kulutuksessa.

Jos siirtymä teräksen kulutuksessa kohti ruostumatonta terästä oikeasti tapahtuu lähivuosina, ruostumaton teräs on potentiaalinen kanditaatti supersyklihyödykkeeksi esimerkiksi Litiumin ohella. Edellisen supersyklin kesto 2000-luvulla oli 7 vuotta. Jos supersykli on todellisuutta, Outokumpu tulee tekemään huimaa tulosta, josta Q1 2022 tulos on vasta esimakua. On mahdotonta ennustaa missä kohtaa saavutetaan niin korkeat hinnat, että se alkaa itsessään hidastamaan kysyntää. Teräs on välttämättömyystuote. Sitä tarvitaan, jotta ihmiset voisivat ylipäänsä elää nykymaailmassa. Nykyiset ATH-hinnat eivät sellainen rajoite kysynnälle ole. Siten hinnannousuvaraa on varmasti vielä jäljellä paljon, jos tarjontapuolen niukkuus saavuttaa aina vain uusia tasoja ja tilauskirjat kasvavat aina vain pidemmiksi.

On hyvä huomata, että tällainen mahdollinen siirtymä ruostumattoman teräksen suuntaan on vasta ennakkoarvailua - mutua. Sitä ei kai varmaksi ole havaittu. Voi olla, että sellaista siirtymää ei koskaan tulekaan.

Konkreettiseksi esimerkiksi ruostumattoman teräksen hyödyistä verrattuna hiiliteräkseen otan sillat. Meren läheisyydessä hiiliteräksen ongelmana on ruostuminen. Se lyhentää elinkaarta ja lisää ylläpitokustannukset.

Outokummun sivuilla on tutkimus sillan elinkaarikustannuksista vertailtuna ruostumattoman teräksen ja hiiliteräksen välillä. Lopputulos on se, että yli 60 vuoden elinkaarikustannuksilla laskettuna ruostumaton teräs on halvempi kuin hiiliteräs. Hiiliteräs on halvempi rakentaa, mutta sen ylläpito on kalliimpaa. Mitä pidempi elinkaari sillalla on, sitä halvemmaksi ruostumattoman teräs tulee. Ruostumattoman teräksen elinkaari on vaativissa olosuhteissa pidempi kuin hiiliteräksen. Tämä lisää entisestään ruostumattoman teräksen etumatkaa.

”The savings in reduced maintenance costs over a 60 years service life with a stainless design can be in the range of 30-40% compared to painted carbon steel. For longer service lives, the savings in maintenance cost for a stainless bridge will be even higher.”

Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa on alkanut infrabuumi. Siltoja rakennetaan uusiksi. Jos valtioiden julkiset sektorit olisivat vastuullisia, ne valitsisivat ruostumattoman teräksen vaativien olosuhteiden siltoihin. Siltaan kuluu paljon terästä. Pelkästään tämä tietäisi valtavaa lisäystä ruostumattoman teräksen kulutukseen.

20 tykkäystä

Löytyiskö aasiasta tukea

January 11, 20225:56 AM EETLast Updated an hour aga

China stainless steel futures jump amid output cuts, robust nickel prices

BEIJING, Jan 11 (Reuters) - Chinese stainless steel futures surged more than 4% on Tuesday, boosted by tight supply hopes as producers cut production, while strong raw material nickel prices also offered support.

“Domestic stainless steel firms are stepping up maintenance in the first quarter, while affected by the Spring Festival holidays and Beijing Winter Olympics; overall production is expected to be limited,” analysts with Jinrui Futures wrote in a note.

Meanwhile, stainless steel is also underpinned by nickel prices cue to tight spot cargoes, a Huatai Futures note showed.

The most-actively traded stainless steel contract on the Shanghai Futures Exchange , for February delivery, jumped 4.3% to 17,745 yuan ($2,785.41) per tonne as of 0330 GMT

Other steel prices on the Shanghai bourse also gained. Construction used steel rebar , for May delivery, inched 0.3% higher to 4,512 yuan a tonne.

Hot rolled coils futures , used for cars and home appliances, edged up 0.3% to 4,657 yuan per tonne.

7 tykkäystä
3 tykkäystä

Osa Kauppalehden maksumuurittomasta feedistä tänään nykyaikaan kuuluvaa viherrystä, jolla on aikanaan myös liiketaloudellinen pointti:
Outokumpu on solminut Gasumin kanssa uuden kymmenen vuoden sähköntoimitussopimuksen uusiutuvasta tuulivoimasta. Uusi sopimus on jatkoa Gasumin kanssa syyskuussa 2021 julkistettuun tuulivoimasopimukseen. Sopimuksen mukaan toimitukset alkavat kesällä 2023.

Outokumpu julkisti joulukuussa 2021 päivitetyt tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteensa…

”Tämä uusi tuulivoimasopimus on tärkeä askel kohti Outokummun päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Outokummun Euroopan toiminnoissa vähähiilisen sähkön osuus on jo nyt yli 80 prosenttia”, …

17 tykkäystä

Tuossa aiemmassa (syyskuu) kerrottiin että sillä katetaan Ferrokromikaivoksen sähkötarpeet,

uuden 10 vuoden sähkönhankintasopimuksen uusiutuvasta tuulienergiasta. Sopimuksella saatava tuulivoimaenergia kattaa lähes kokonaan Outokummun Kemin kaivoksen sähkönkulutuksen. Sopimuksen mukaan toimitukset alkavat kesällä 2023.

Outokumpu järjesti joulukuussa ESG-webinaarin, katselin nyt esityksen - ks alla.
Mielenkiintoista huoomata, että 1,3 Mt voi vähentää <22 EUR/t ja 0,45 Mt lisää <60 EUR/t.
EU;ssa karkeasti katsottuna 2019-2020 on oltu tuossa <22 EUR/t tasossa, ja 2h2021 ylittäen <60 EUR/tasossa.
Ts jos EU:n hiilihinta pitää, Outokumpu voi vapauttaa (=myydä) päästökiintiöitään kalliimmalla kuin mitä niiden eliminoiminen maksaa? Ja ainakin ennen moni energiaintensiivinen ala on saanut päästökiintiön verran päästöoikeuksia ilmaiseksi. Näitähän myös vähennetään.
Eli CO2-tiedotteet eivät ole vain rahanmenoa vaan ehkä rahan tuloa jos ei jopa kilpailu-/hinnoitteluetua?

image

14 tykkäystä

Pirteää meinikiä tänään Outokummulta ja nousua tasoon lähes 4 vuoden takaa.

Taitaa olla vuosi vaihtunut, ja moni firmoja seuraava joutuu arvioimaan tarkemmin “seuraavan” vuoden kun se on jo meneillään
Tai sitten on julkaistu rosterihintatietoa muittenkin kuin Gerberin toimesta (vuosisopimushinnat nykyisen spotin ylälaitaan)
Tai Aperamin aloitus/ suositus by Deutsche Bank innosti (nousuvara tavoitehintaan +35%), Outokummullahan se on jo valmiiksi saman firman arvioon nähden enemmänkin (target 8,5 vs 6,0 EUR)
Tai Fedin tapering/korkohommat suuntaavat huomiota vähän nopeammin syntyvään kassavirtaan

Niin tai näin, toivottavasti kurssi jatkaa ylämäkeen, ja sieltä taivaaseen. Eikä näe vielä lakipistettä ja surkeutta tuloskummun takana! Vaikka onhan taseen kannalta surkeuskin siedettävämpää.

EU steel: Long-term contract prices at the upper end of spot prices
In the European Union, the long-term contracts for steel in 2022 are currently being concluded between EU steel mills and large customers. It is already becoming apparent that the contract prices for steel are at the upper end of the current spot prices.
Nickel and stainless steel prices rise significantly

(ABM FN-Dow Jones) Deutsche Bank restarted tracking Aperam on Tuesday with a buy recommendation and a price target of 67.00 euros.

Analyst Bastian Synagowitz noted that since the spin-off from ArcelorMittal in 2011, Aperam has become a quality company that can maintain strong free cash flow regardless of the cycle the market is in.

After the completion of the acquisition of ELG, Aperam is again worth following, according to Deutsche Bank. Aperam is benefiting from the current cycle and the analyst consensus for 2022 can go up considerably, according to the bank. The synergy benefits with ELG and initiatives “from one of the best management teams in the industry” to drive profits can lead to structurally higher profits, according to Synagowitz, which is not yet priced into the price.

Given the upside potential offered by the energy transition, the significant discount on the stock is unjustified, the analyst said.

16 tykkäystä

Tosiaan viimeksi näillä tasoilla 4 vuotta sitten.

Mutta ei lähelläkään tasoja noin 14 vuotta sitten! (Mitä ihmettä silloin oikein tapahtui, näyttää varsinaiselta ROSTERIMANIALTA tuo kehitys 2006–2008 – mutta tämä Nordnetin antama käyrä lienee pahasti virheellinen?)

5 tykkäystä

No Outsan omilta sivuilta samanlainen kuvaaja, eli todellisuutta vastaavaksi tuo on sitten kai uskottava – kai nyt firma itse osaisi tehdä tarvittavat osakeantimuutokset yms.?

ATH näyttäisi olevan vuodelta 2008: 77,81 e/lappu.

Way to go!! :money_mouth_face:

Aika ja asiat ovat varmaan olleet tuolloin monilta osin paljonkin erilaiset, mutta muistaako joku silloin yhtiötä tarkemmin seurannut, millainen oli Outokummun tilanne vuonna 2007 ±2 vuotta.

Tuo jälkeen on tehty anteja. Ne eivät aiheuta korjauksia kursseihin. Eli arvo on liudentunut ja kurssi on osin sen vuoksi laskenut.

2007 finanssikriisi sotki liiketoiminnan. Siitä iso pudotus. Tämän jälkeen yritysostokset Jorma Ollilan johdolla ja kannattavuuden romahdus. Aasialainen rosteri on tuon jälkeen pitänyt tuloksen ja kurssin alhaalla.

11 tykkäystä

Outokummun vanhat vuosikertomukset löytyvät netistä.
Oheinen kuva on vuoden 2007 vuosikertomuksesta, jonka mukaan osakkeen kurssi oli
29,66 euroa 31.12.2006 ja 21,21 euroa 31.12.2007.
Osinkoa jaettiin 1,10 euroa vuonna 2006 ja 1,20 euroa 2007.

Osakkeita oli tuolloin noin 181 miljoonaa kappaletta eli yhtiön arvo oli
5,37 miljardia euroa vuonna 2006 ja 3,82 miljardia euroa vuonna 2007.

Nyt osakkeita on 457 miljoonaa kappaletta ja 6,50 euron osakekurssin mukaan
yhtiön arvo on nyt noin 2,97 miljardia euroa. Osakurssilla 11,70 euroa yhtiön arvo
olisi nyt sama kuin huippuvuonna 2006 eli noin 5,37 miljardia euroa.

35 tykkäystä

Euroopan perushinnat stabiilit joulukuun noston jälkeen (1900-2000 EUR/t)

Ainakin Acerinox on vienyt / viemässä energian hintoja osaksi seoslisää (alloy surcharge). Positiivinen asia, että volatiili elementti ei olisi “syömässä” Base Pricea. Tosin ei sitten nostakkaan energian laskiessa. Uskon ja toivon että nykymarkkinassa on kyetty luomaan sopiva mekanismi.

@Riksa2, miltäs näyttää omasta vinkkelistä tulevaisuuden perushintatilanne ja toimitusajat?

14 tykkäystä

Huippuvuonna 2006 Outokummun EPS oli 5,31. Kun tuo luku suhteutetaan nykyiseen osakemäärään, saadaan osakekohtaiseksi tulokseksi 2,1 €. Viime vuoden tulos ei yllä tuohon. Tänä vuonna tuo tulos osaketta kohti pitäisi jo saavuttaa H1:llä. P/B arvo kävi korkeimmillaan vuonna 2007 lukemassa 2,2. Q3 2021 lopun taseen mukaisesti P/B on nyt 0,79 (Acerinox 1,45). Todellinen luku on alempi, kun lasketaan viime vuoden tilinpäätöksen taseen mukaan. Outokummun P/B-luku on yhä taantumalukemissa.

2010-luvun kiinalaisterästulva on poistunut uhkaluettelosta. Kiina ei yllä teräksen tuojana enää viiden suurimman tuojan joukkoon. Vaikka syksyllä Kiinan rakennusteollisuus huojui, mitään merkkejä kiinalaisesta teräksestä Euroopan markkinoilla ei edelleenkään näy. Tuhoisa Inoxum-kauppa on sulateltu. Outokumpu ei enää ole velkainen yhtiö. Silti yhä tämä menneisyys painaa Outokummun arvostuskertoimia.

Ajattelen, että jos tämä huippusykli kestää riittävän pitkään, Outokummun arvostus korjataan eurooppalaisten kilpailijoidensa tasolle. Siellä siis on vielä hyvin runsaasti nousuvaraa. Nousuvara kasvaa edelleen, jos huippusykli kestää pitkään, ja Outokumpu ryhtyy ostamaan omia osakkeitaan. Jos Outokumpu keräisi ainakin osan niistä 276 miljoonasta osakkeesta pois markkinoilta, jotka se on lisännyt markkinoille viimeisen 10 vuoden aikana, kertoimet paranisivat ja kurssi nousisi.

15 tykkäystä