Vaikuttaa siltä, että ruostumaton teräs voi olla suurempi hyötyjä vihreässä siirtymässä kuin hiiliteräs. Metalbulletin.com:n juttu sanoo:
”Koska hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on edelleen ensisijainen tavoite Kiinan rautateollisuudessa ja muussa kuin rautateollisuudessa, ruostumaton teräs on kestävyytensä ja täydellisen kierrätettävyytensä ansiosta kestävä materiaali, jonka suosio kasvaa vähitellen lähivuosina markkinalähteiden mukaan.”
”Jos esimerkiksi koneen elinkaari on 150 vuotta, hiilidioksidipäästöt ovat 3,3 tonnia jokaista käytettyä tonnia ruostumatonta terästä kohti, kun taas hiiliterästonnin hiilidioksidipäästöt ovat 4,3 tonnia…”
https://www.metalbulletin.com/Article/4022840/Stainless-and-special-steels/Chrome-nickel-set-to-benefit-as-Chinas-decarbonization-push-spurs-stainless-steel-capacity-growth.html
Ruostumattoman teräksen osuus teräksen kulutuksesta on 3 %. Jos tosielämässä siirtymää ruostumattomaan teräkseen hiiliteräksestä tapahtuu, 1,5 prosenttiyksikön siirtymä hiiliteräksestä ruostumattomaan teräkseen merkitsisi huimat 50 % ruostumattoman teräksen kulutuksen lisäystä. Selvää on, että tuotannon kapasiteetin kasvu ei lähivuosina voisi pysyä tällaisen kulutuksen kasvun perässä.
Ruostumattoman teräksen hinnat ovat pysytelleet viimeisimpien ilmaisten tietojen valossa ATH-hinnoissa. Hiiliteräs on kääntynyt laskuun. Ruostumattomalle teräksen kulutukselle ennustetaan lähivuosina 4 – 6 % CAGR kasvua riippuen ennusteesta. Tässä ei varmastikaan ole huomioitu siirtymää ruostumattoman teräksen suuntaan kulutuksessa.
Jos siirtymä teräksen kulutuksessa kohti ruostumatonta terästä oikeasti tapahtuu lähivuosina, ruostumaton teräs on potentiaalinen kanditaatti supersyklihyödykkeeksi esimerkiksi Litiumin ohella. Edellisen supersyklin kesto 2000-luvulla oli 7 vuotta. Jos supersykli on todellisuutta, Outokumpu tulee tekemään huimaa tulosta, josta Q1 2022 tulos on vasta esimakua. On mahdotonta ennustaa missä kohtaa saavutetaan niin korkeat hinnat, että se alkaa itsessään hidastamaan kysyntää. Teräs on välttämättömyystuote. Sitä tarvitaan, jotta ihmiset voisivat ylipäänsä elää nykymaailmassa. Nykyiset ATH-hinnat eivät sellainen rajoite kysynnälle ole. Siten hinnannousuvaraa on varmasti vielä jäljellä paljon, jos tarjontapuolen niukkuus saavuttaa aina vain uusia tasoja ja tilauskirjat kasvavat aina vain pidemmiksi.
On hyvä huomata, että tällainen mahdollinen siirtymä ruostumattoman teräksen suuntaan on vasta ennakkoarvailua - mutua. Sitä ei kai varmaksi ole havaittu. Voi olla, että sellaista siirtymää ei koskaan tulekaan.
Konkreettiseksi esimerkiksi ruostumattoman teräksen hyödyistä verrattuna hiiliteräkseen otan sillat. Meren läheisyydessä hiiliteräksen ongelmana on ruostuminen. Se lyhentää elinkaarta ja lisää ylläpitokustannukset.
Outokummun sivuilla on tutkimus sillan elinkaarikustannuksista vertailtuna ruostumattoman teräksen ja hiiliteräksen välillä. Lopputulos on se, että yli 60 vuoden elinkaarikustannuksilla laskettuna ruostumaton teräs on halvempi kuin hiiliteräs. Hiiliteräs on halvempi rakentaa, mutta sen ylläpito on kalliimpaa. Mitä pidempi elinkaari sillalla on, sitä halvemmaksi ruostumattoman teräs tulee. Ruostumattoman teräksen elinkaari on vaativissa olosuhteissa pidempi kuin hiiliteräksen. Tämä lisää entisestään ruostumattoman teräksen etumatkaa.
”The savings in reduced maintenance costs over a 60 years service life with a stainless design can be in the range of 30-40% compared to painted carbon steel. For longer service lives, the savings in maintenance cost for a stainless bridge will be even higher.”
Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa on alkanut infrabuumi. Siltoja rakennetaan uusiksi. Jos valtioiden julkiset sektorit olisivat vastuullisia, ne valitsisivat ruostumattoman teräksen vaativien olosuhteiden siltoihin. Siltaan kuluu paljon terästä. Pelkästään tämä tietäisi valtavaa lisäystä ruostumattoman teräksen kulutukseen.
