Olen kanssasi samaan mieltä tavoitehinnan osalta, mutta tunnuslukujen (liikevaihto, käyttökate jne.) tulee löytyä osumatarkkuutta.
Tavoitehinnan kannalta on pystyä arvioimaan sitä, että palaavatko vanhan ajat takaisin vai onko edessä uusi normaali nettovelattomuuden, CO2, tuntiesteiden jne. johdosta. Kyllähän P/E 40 - 400 yritystekin kohdalla annetut tavoitehinnat perustuvat pitkälle tulevaisuuteen. Eli ovatko kiikarit oikeissa säädöissä?
Käsitteekseni 5,50 euron tavoitehinta ei juurikaan puolla muutosta aikaisempaan.
Juuri näin Outokumpu on halpa jos se pääsee vanhasta kierteestä irti eli
laskusuhdanteessa on raskaasti tappiollinen suurella velkalastilla ja taas tarvitaan uusi anti sekä huono johto lisäksi.Olen samaa mieltä että 5,5 eurua on halpa jos Outo saa muutoksen aikaan mutta jos sama meno jatkuu kuin ennen niin 5,5 euroakin voi olla kallis.
Niin, täytyy sanoa, että tämä Inderesin analyytikon tavoitehinnan asetanta on isossa määrin absurdia. Nyt taas varmaan moni pahoittaa mielensä, kun tätä nostetaan framille. Tavoitehinta on siis hakattu kiveen arvolla 5,50 EUR ja yrityksen tekemällä tuloksella ei ole yhtään mitään vaikutusta tavoitehintaan (vähän runsaassa puolessa vuodessa analyytikon EBIT-arvio on kasvanut kertoimella 3,5). Eli siis rahan/hynän/hillon/gillan tekemisellä ja sen vaikutuksella nettovelan sulamiseen ja oman pääoman määrään ei yksinkertaisesti ole merkitystä? Tarkoitan tällä nyt nimenomaan sitä muutosta, joka ennusteissa on tapahtunut. On erittäin todennäköistä, että vuoden 2022 arviot ovat yhtä paljon pielessä.
@Jopinaattori ja muut: ei floodailla Outokummun ketjua suosituksen ja tavoitehinnan miettimisellä, jolla ei ole vaikutusta Outiksen fundaan Keskustellaan niistä mielummin täällä!
Tämä varmaan kuuluisi ennemminkin kahvihuoneen puolelle, mutta avaampa sanaisen arkkuni silti.
Yksi asia mitä Näissä Inderesin suosituksissa ja ennusteissa kritisoin, on nimenomaan ennusteet vs tavoitehinta.
Kun kurssi yhtiöstä riippumattomista syistä laskee tarpeeksi ja kaula tavoitehintaan kasvaa ( lisää-osta ), niin vedetään yhtäkkiä ennusteita alas ja sen mukana myös tavoitehintaa.
Mielestäni nuo ennusteet pitäisi olla perusteltavissa ja ns seistä niiden takana ellei sitten tule jotain yhtiökohtaisia uutisia mitkä tulevat vaikuttamaan tulevaisuuden tuottoihin tai toimintaan. Ei näitä pitäisi mennä sorkkimaan pelkän kurssilaskun saattelemana.
Qt:n kanssa tätä ei vielä ole tapahtunut, mutta saas nähdä…
Edit: Viime viikkojen kurssilaskun aikana ennusteita ei vielä ole reivattu alas, mutta saas nähdä…
En ole tätä Qt keissiä kovin aktiivisesti seurannut aiemmin, mutta tämä nykyinen kurssilasku on pistänyt silmään ja kiinnostus yhtiötä kohtaan on herännyt.
Kuten yllä mainitset taphtuneeksi, niin ei kai tämän ihan näin kuitenkaan pitäisi mennä? Ainakaan minun silmissä ei lisää analyytikon uskottavuutta että näitä ennusteita sorkitaan kurssitason laskun mukana alaspäin.
Herää kysymys että mihin nämä ennusteet lopulta edes perustuu?
Itse en kyllä näe tässä mitään ongelmaa. Välillä tavoitehintoja nyt vaan joudutaan muuttamaan ulkoisista tekijöistä johtuen. Yksityissijoittaja seuraisin myös muuta maailmaa koskevaa uutisointia. Ennusteet joudutaan sitomaan kirjoitushetken näkymiin, enkä näe mitään muuta vaihtoehtoa tälle.
Kyllähän tuo case Qt on saanut aikaan sen, että vaikka Inderesin osakevertailussa on useita osakkeita joiden tuottopotentiaali on kymmeniä prosentteja, niin enpä silti uskalla laittaa ropojani niihin. En olisi uskonut että analyytikkojen tavoitehinnat on niin erilaiset kuin mr. markkinan näkemys oikeasta hinnasta. Uskoin liian pitkään että kurssi korjaa nopeahkosti, mutta ei se korjaa.
Kommentti Qt:n Inderesin tavoitehintaan
Inderes ei ole myynyt laskusta huolimatta Qt:ta mallisalkussaan, joten uskoa heiltä löytyy Qt:n
Viimeisin tavoihinnan lasku perustui osin kasvuyhtiöiden yleiseen arvostustason laskuun, mutta pääosin komponenttipulan ennustamattomaan vaikutukseen jakelulisenssien tuottoihin. Jos tällä hetkellä elektroniikkalaitteiden ja vaikka uusien autojen toimituksissa on vaikeuksia komponenttien vuoksi, näkyy se väkisin jakelulisenssien tuotoissa
Jakelulisenssit taitavat kuitenkin olla se varsinainen skaalautuva komponentti Qt:n menestystarinassa.
Itselläkin osto-/myyntipäätöksen algoritmin yksi komponentti on Inderesin ennustama tuloskasvu, mutta kyllä itse lopulta pohdin, voivatko Inderesin ennusteet toteutua. Tavoitehintaa en itse ostopäätöksissä käytä. Toki voin joskus mutta harvoin hyödyntää tavoitehinnan noston tai laskun aiheuttaman sopuliefektin
QT:n viikkovaihtelu voi helposti olla 30€ suuntaan tai toiseen ilman että firmassa tapahtuu yhtään mitään, niin kuin nyt. Ei tuon takia kannata tavoitehintoja alkaa säätämään, eri asia jos tulee jotain uutista ulos.
QT meni vaan hetkeksi muodista pois ulkomaalaisten sijoittajien keskuudessa, mutta kun palaa taas suosioon, niin voidaan olla hetkessä 150€ päällä ja tavoitehinnoissa. Ehkä Q4:n kohdalla. Oliskos se Nordean tavoitehinta QT:lle joku 180€?
Mitä ennusteita on laskettu pelkän kurssilaskun perusteella?
QT:n tavoitehinnan lasku on täysin perusteltu makrotalouden muutoksista johtuen. Inflaatio jyllää ja koron nostot uhkaavat. Tulevaisuuden diskontattujen tuottojen arvo on siis alentunut.
Tavoitehinnassa ennustetaan markkinahintaa vuoden päähän. Tietenkin markkinan muutokset vaikuttavat tähän.
Näistä makron vaikutuksista on mielestäni tullut erilaisia viestejä.
Jossakin yhteydessä on puhuttu, että analyysissä (tavoitehinnassa) ei oteta makroon sillä tavalla kantaa. Yhtiön tekemisen ulkopuolisten tekijöiden vaikutus osakkeen hintaan on luonnollista, mutta tällaisten tekijöiden sisällyttäminen tavoitehintaan on astrologiaa. Kuriositeettina taannoisessa inderespodissa Juha veljellisesti kuittaili Mikaelin heikkouden analyytikkona olevan makron.
Toisaalta yleinen markkinasentimentti vaikuttaa targetteihin. Muistikuvieni mukaan aikanaan Mikael kääntyi Reveniossa vähennä/myy kannalle tavoitehinnan ollessa 36€. Nauruaan pidätellen hän suunnilleen totesi kertoimien olevan tappiin venytetty. Sittemmin käännyttiin lisää/osta, targetin noustessa 65€ asti.
Vaikka Mikael olisi ollut kertoimista sitä mieltä, että “liian hapokasta”, niin oikeassa hän oli veivatessaan hintaa ylös. Tässä peilaan vähän aikaa sitten puhuttaneeseen SSH:n analyysiin.
Kyllä sinne DCF malliin pitää määrittää riskitön korko ja siihen on reaalimaailmasta ihan oikeat perustelut eikä tarvitse kaivaa taivaankappaleiden asennoista numeroita.
Tämä olisi mielestäni hyvä parannus. Kauden lopun osakemäärä on joissain tilanteissa lukijalle hyödyllisempi ja tuo keskiarvo toisissa, ja ne voivat erota toisistaan paljonkin.
Viime aikoina korkopaineet ovat alkaneet vähitellen nostaa esim USA kymppivuotista korkoa, kasvu on ollut maltillista, mutta paineet koron nostolle vuonna 2022 ovat nouseet.
Käsittäkseni markkina hinnoittelee jopa 4 nostoa FED toimesta tälle vuodelle.
Inderes laski analyysinsa riskittömän koron 3.0% → 2.0% (DCF etc) tuossa noin vuosi sitten.
Onko ajankohtaista harkita tämän riskittömän muuttamista takaisin 3.0%?
Sillä analyysit ovat 12kk ja paineita alkaa olla että riskitön korko nousee yli tuon 2.0%.
Tiivistelmänä:
-Odotukset pitkän aikavälin korkotasosta laskeneet => perusteltua tarkistaa alaspäin
-Vaikuttaa etenkin DCF:ään
-Yhtiökohtaiset vaikutukset vaihtelevat paljon. Keskolla (kts. tämän päivän raportti) ja muilla TINA-osakkeilla vaikutus on selvästi DCF-arvoa nostava. Vastaavasti korkean riskin pienyhtiöllä tällä tuskin on mitään vaikutusta tuottavaatimukseen. Näin ollen ei kannata odottaa, että nyt meillä kaikki targarit ampuisivat ylös. DCF on lopulta vain yksi työkalu analyysin taustalla ja monissa firmoissa olemme jo valmiiksi venyttäneet kertoimia (=> hyväksyneet korkeamman arvostuksen, koska nollakorot).
-DCF ja tuottovaatimus on lopulta analyytikon subjektiivinen näkemys. TÄMÄ EI OLE EKSAKTIA TIEDETTÄ
Ping @Antti_Viljakainen Yllä olevaan viestiin liittyen terveisiä koko analyysitiimille myös, jos en ole muistanut asiasta sanoa: lähtökohtasesti mun mielestä raporteissa ois hyvä näkyä noi tarkat p.a. tuotto-odotustason ennusteet, mikäli ne on edes jokseenkin helposti määriteltävissä.
Esimerkiksi Harvian viimeisin yhtiöraportti on hyvä esimerkki sellaisesta tilanteesta, jossa sijoittajalla ei ilman omia laskelmia ole mitään aavistusta minkälaista p.a. tuottoa prosentuaalisesti voisi Harviasta odottaa analyytikoiden ennusteella esim. kahden tai kolmen vuoden periodilla. Harvian raportissa käytetyt tekstinpätkät, kuten esim. “-- siten kurssilasku tarjoaa mielestämme osakkeessa ostopaikan, vaikka heikentynyt markkinasentimentti aiheuttaa painetta myös Harvian arvostuskertoimiin.” eivät vielä kvantifioi kovin tarkasti, että kuinka vahvasta osta-suosituksesta on kyse. Muuten tässä ei ehkä olisi mitään erityistä ongelmaa, mutta kun ero yhtiöraporttien välillä on tässä aikamoinen, jossa toisissa voi olla hyvinkin tarkat tuotto-odotuksen ennusteet (esim. viimeisimmistä rapsoista Digia ja Qt), kun taas toisissa raporteissa sanallisista ilmauksista ei saa oikein mitään numeerista arviota irti. Pingataan tähän nyt @Thomas_Westerholm ja @Atte_Riikola, vaikka Harvian rapsa nyt onkin vain yksittäinen esimerkki asiasta.
Viimeisimmästä Kamuxin raportista löytyy ehkä tyypillisempi esimerkki tuosta sanallisesta muotoilusta raporteissa “Lyhyellä aikavälillä liiketoiminnan ennustettavuus on tavallista heikompi käytettyjen autojen poikkeuksellisen markkinadynamiikan vuoksi, mutta osakkeen korkeasta tuotto-odotuksesta johtuen olemme valmiita sietämään sen.” Tuo “korkea” on jo ihan ok kvalitatiivinen ilmaus, mutta sekään ei sellaisenaan anna vielä mitään numeerista tukea analyysiin, koska “korkea tuotto-odotus” voi p.a. tuotto-% -ennusteen tasolla tarkoittaa aivan eri asioita riippuen yhtiön riskiprofiilista.
Disclaimer:
Toki esimerkiksi karkeita approksimaatioita voi tehdä esim. DCF-mallissa käytetyn WACC:n (tai ehkä tarkemmin CoE:n) pohjalta, että osta-suositus voisi tarkoittaa p.a. tuotto-% -odotuksen kannalta esim. 2xWACC-% tai 2,5xWACC-% osakkeen riskiluokasta riippuen, mutta nämäkin arviot voi heittää casesta riippuen aika paljon todellisuudesta (etenkin jos mennään oikeasti korkean tuotto-odotuksen, esim. >20% p.a, päähän, johon tuota em. laskukaavaa voi olla aika vaikea taivuttaa WACC:n jokseenkin vähävolatiilisesta luonteesta johtuen tuotto-odotuksen volatiilisuuteen nähden).
E: kaikki lopulta kulminoituu siihen, että usein sijoittajien sijoitusstrategioissa esim. tuottovaatimus on yleensä kiinteä (esim. Mallisalkulla usein rajana pidetään 20% p.a. tuottovaadetta), jolloin sen ilmaiseminen suhteellisen selkeästi voisi tuoda sijoittajille lisäarvoa → sijoittajalle itselle jäisi sitten yhtiön kvalitatiivisten tekijöiden (analyysi tukee tätä) ja portfolio-/sijoittajakohtaisten tekijöiden arviointi (ts. mikä kohde sopii juuri itselle sijoittajana salkkuun, tähän kohtaan Inderes ei pysty ottamaan kantaa, koska se menisi sijoitusneuvonnan puolelle)
Keskustellaan niistä mielummin täällä!