Siis mikä tuossa jää epäselväksi? Jokainen tavoitehinta annetaan sen hetkisen tilanteen mukaan. ATH-tavoitehinnan jälkeen on tapahtunut paljon negatiivisia asioita, joista viimeisimpänä tämä negari. Kun firma ei yllä ennusteisiin ja huonontaa ohjeistustaan niin tottakai tavoitehinta putoaa. Osta-suositus tarkoittaa sitä, että osake on raportin tekemisen aikaan erittäin houkuttelevan hintainen. Näkemyksen ottaminen on vahva, koska tavoite asetettiin 33% päähän kurssista.
Miksi analyytikon pitäisi todeta se jotenkin erikseen?Jokainen osaa varmasti päätellä puolittuneesta tavoitehinnasta, että metsään on mennyt. Analyytikko tekee kuitenkin analyysinsä aina tietyn hetken tietojen mukaan eikä voi ennustaa sotatoimia tai muuta vastaavaa maailman menoa 6kk päähän. Lähes jokaisella analyytikolla on mennyt viime aikoina metsään ja tavoitehinnat ovat ropisseet alas. Qt ei ole mikään poikkeus. Aika harvassa ovat ne firmat, joissa vuosi sitten annettu tavoitehinta on toteutunut.
Ei ole Qt poikkeus, ei. Ajattelen lähinnä niitä nuoria vasta-alkaneita sijoittajia, joita ei voi koskaan liikaa varoitella ja jotka niitä kalliita oppirahoja pienistä “varoistaan” makselevat. Kukapa sijoittaja ei niitä maksaisi, mutta voisihan niitä tavoitehintoja tällaisilla hypefirmoilla vähän realistisemmiksi päivitellä. En usko, että kukaan sijoittajakonkari tässä ko. firmassa on uskonut ikuiseen hypeen.
Juuri näin! Eihän analyytikolla voi olla yhtään sen enempää tietoa kuin muullakaan markkinalla. Saattaisi jopa meidän FIVAmme aktivoitua, jos toimarit soittelisivat analyytikoille ennen negaria varoituspuheluita. Lakkia päästä @Antti_Luiro, joka vastaa rakentavasti myös niihin vähemmän rakentaviin kommentteihin. Eipä ole Quuttia analysoimalla paljon selkään taputtelijoita näkynyt viime aikoina.
Ei tässä kukaan Anttia ole mollannut. Ja kyllä Antti on työnsä hemmetin hyvin hoitanut. Foorumit nyt on lähtökohtaisesti paikkoja, joissa kysymyksiä voi ja pitää esittää. Ps. Ei kysyvä tieltä eksy.
Onhan näitäkin ollut, oliko Metso Outotec vai mikä suomalainen konepaja joka lähetti analyytikoille tietoa (huom. ei pörssitiedotetta) kun konsensusennuste vaikutti olevan huomattavasti pielessä.
Tämä tuolta Qt-ketjusta, mutta nähdäkseni oma kirjoitukseni osuu enemmän tähän ketjuun.
Arvioimme sijoitukseen liittyvää riskiä neliportaisella asteikolla, jossa arvot muodostuvat viiden kategorian (toimintaympäristö, liiketoimintamalli, rahoitusriski, ennustettavuus ja osakeriski) kautta. Niiden alla on vielä useampi luokka per kategoria lähtien osakkeen likviditeetistä yhtiön velkaantumiseen. Riskiä kuvaava luku syntyy yhteensä noin parinkymmenen myös neliportaisesti arvotetun parametrin kautta. Parametreille on annettu eri suuruisia painoja.
Jälkikäteen helppo tietenkin huudella vaikka tämän Qt-analyysin suhteen, mutta onhan tuossa riskien arvioimisessa menty mielestäni aika pahasti metsään. Jos yksinkertaistetaan asiaa vaikka pohtimalla pelkästään tuota DCF:ää. Siinä siis pääoman kustannuksen nousu syö osakkeen käyvästä arvosta kolmanneksen ja aivan poskettoman hyvän tuloskasvun ennusteen hiipuuminen vain järkyttävän hyväksi syö vielä viidenneksen lisää. Nämä luvut @Antti_Luiro ansiokkaasta kommentista Qt:n ketjuun.
Tosiaan jälkikäteen helppo huudella, mutta eikö arvonmäärityksestä perillä olevan tulisi tuosta nähdä, että osakeriski on todella iso. Jos tulisi nähdä niin ostasuosituksen vaatimuksen “Osakkeen riskikorjattu 12 kk tuotto-odotus on erittäin houkutteleva” mukaan myös tuotto-odotuksen olisi pitänyt olla aivan valtava. Ihan validi kysymys on sitten, että noilla riskeillä mikä on “erittäin houkutteleva” tuotto-odotus. Vähintään noin jäätävät downside riskit osakkeen arvostuskuvassa olisi ehkä hyvä näyttäytyä hieman selkeämmin riskimittarissa vaikka itse yhtiön liiketoiminnan riskit arvioisi maltillisiksi. Varsinkin, kun riskittömän koron nousulle oli todennäköisyydet varsin merkittävästi kasvussa esim Qt:n tapauksessa160€ tavoitehinnan aikoihin.
Ideaali maailmassa varmaan jokaisen sijoittajan täytyisi osata itse näitä asioita pohtia. Todellisuudessa sijoittajat isossa kuvassa luottaa helposti analyytikon näkemykseen ja siitä näkymyksestä monet myös maksavat. Muutenhan yksinkertaistetut suositukset ja riskimittarit olisivat ihan turhia himmeleitä esittää mikäli niillä ei olisi mitään informaatioarvoa.
Tämähän ei ole edes analyytikko, yhtiö tai edes Inderes kohtainen ilmiö. Käsittääkseni ylipäätään nousumarkkinan aiheuttamassa euforiassa voidaan sanoa, että riskit työnnetään pois mielistä mikä venyttää arvostuksia, kun vanhasta kunnon riskin ja tuoton suhteesta muistetaan analysoida vain tuotot. Siihen päälle hieman pörssipsykologiaa missä pelko ja ahneus ajaa päätöksiä ja ollaan mielummin sopuleina yhdessä väärässä kuin yksin oikeassa niin keitos on valmis siihen mikä kriittisen sijoittajan mielestä voi näyttäytyä lähinnä kurssin perässä juoksemiselta. Sama tietenkin voi tapahtua toiseen suuntaan, kun laskumarkkina aiheuttanut pettymyksiä mitä muiden kommentit voimistavat jolloin potentiaaliset tuotot hämärtyvät ja nähdään vain riskejä mikä ajaa arvostuksia tarpeettoman alhaisiksi.
Inderesin analyyseista on ollut keskustelua useammassakin ketjussa viime päivinä.
Lyhyesti omia ajatuksia/ideoita:
Viime viikkoina on taas nähty tulosvaroituksia, mutta kaikkien jälkeen analyysiä ei ole päivitetty. Esimerkkinä vaikka Harvia, seuraavana päivänä julkaistiin päivitetty raportti ja suositus. Sitten taas Remedy, negarin jälkeen julkaistiin ”analyytikon kommentti”, mutta ei päivitettyä yhtiöraporttia.
Voisiko linjaa yhtenäistää näissä? Eli negari/posari ”pakottaisi” päivittämään analyysin? Ymmärrän, että Remedyn kohdalla tämä ei pitkän tähtäimen kannalta ole merkittävä asia, mutta lyhyellä tähtäimellä aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia kun ”kassavirtatölkkiä” potkaistiin kauemmaksi. Toisaalta myös osari on usein lähellä, eli päivitetty analyysi pitäisi kuitenkin päivittää osarin jälkeen uudelleen.
Toinen ajatus koskien tavoitehintoja:
Tavoitehinta on ehkä enimmäkseen viihteellinen ja itse koen, että hyödyllisempi olisi ”fair value”, joka kuvaisi ”paljonko analyytikon mielestä osakkeesta kannattaa maksaa tämän hetkisillä tiedoilla”. Tuossa voisi olla myös bear-base-bull -arviot myös. Tuo ehkä kuvaisi paremmin sitä analyytikon ”rivien välistä” tuomaa mielipidettä ”suositus on vähennä mut oikeesti tarkoitan holdaamista”
Tavoitehinta on vähän ongelmallinen, sillä nykyinen 12 kk periodi on hankala, jos tarina ei etenekään analyytikon ajatusten mukaisesti. Samoin ulkoiset tekijät (korot, inflaatio ym. voivat vaikuttaa osakkeen arvoon).
Riskimittarista: Ehkä tuo voisi huomioida paremmin myös arvostuksen? Jos arvostuskertoimet ovat historiallisesti korkealla, niin ehkä se pitäisi näkyä paremmin myös riskimittarissa? Eli EV/S 30 yhtiön riski ei esim. olisi matala. Toki tuo on hankalaa jos verrokit ovat vielä korkeammalle arvostettuja. Tai voisi huomioida sen, jos yhtiön kassavirrat ovat vasta kaukaisessa tulevaisuudessa, se nostaisi riskitasoa johtuen tulevien kassavirtojen suuremmasta epävarmuudesta?
Ehkäpä @Verneri_Pulkkinen voisi vaikkapa ensi tiistain Varttiin ottaa aiheeksi tämän käsitteen riskistä ja sen määrittelyistä, minusta tuntuu että aika moni katsoo Inderesin suositus/riski taulukkoa siten että vähäriskinen mielletään turvalliseksi sijoituskohteeksi vaikka siinä ei oikeastaan huomioida yhtiön kertoimia millään tavalla - ainakaan suoraan - eli äärimmäisen kovilla kertoimilla (QT, Reve) olevat firmat voivat saada matalan riskin “statuksen” vain sen takia että ne ovat bisneksinä niin turvallisia (ennustettavuus, liiketoimintariskit, rahoitusriskit jne). Volatiliteetti on toki mukana riskissä mutta sekään ei auta sitten kun räsähtää ja ennusteet petetään.
Koska kaikki valitus ilman korjausehdotuksia on lähtökohtaisesti turhaa, lähdin miettimään miten tätä voisi taklata mutta oikein hyviä ideoita ei tullut, mietin tuon 2D taulukon laajentamista 3D muotoon eli ns. rubikin kuutioksi jossa olisi erillinen ulottuvuus/akseli tällä ns. osakeriskille joka tulee korkeista kertoimista mutta se ei taida olla kovin käytännöllistä.
Miten sitten informoida sijoittajia siitä että yritys on loistava mutta se on myös loistavan korkeilla kertoimilla arvostettu eikä siten kestä paljon narahduksia? Olisiko jokaiselle yritykselle vielä erillinen riskijana “matala - korkea” jossa tuo asia voitaisiin ilmaista?
Viimeisimmässä Vernerin Vartissa mainittiin että tällä viikolla tehdään vain yksi Vartti tuloskauden kiireiden vuoksi, mikä on tietysti yhteisötiimin osalta täysin ymmärrettävää, mutta se herätti päässäni ajatuksen joka on liikuskellut tietoisuuden rajamailla jo hyvin pitkään. Nimittäin usein analyytikotkin ovat viestittäneen tuloskauden olevan erityisen kiireistä aikaa, mikä on minusta varsin eriskummallista ja outoa ja tuntuu että se vain jostain syystä otetaan analyysialaan väkisinkin kuuluvana asiana.
Sijoittajana tähän on kuitenkin hyvin vaikeata samaistua, sillä suurin määrä analyysityöstähän tehdään kun yhtiöön tutustutaan ensimmäisen kerran ja käydään läpi aivan kaikki pienimmätkin yksityiskohdat lävitse, sekä laaditaan niiden pohjalta mallit, ennusteet ja skenaario- sekä herkkyysanalyysit. Tämän jälkeen analyysityö on tehty ja jos työ on tehty hyvin, niin sen kummempaa lisäanalyysiä ei välttämättä tarvitse tehdä vuosiin ja osaritkin aiheuttavat vain pieniä korjauksia Excel-lukuihin (max 1h), kun yhtiön tarina ja suunta säilyy ennallaan. Sijoittaminenhan on pitkälti peukaloiden pyörittelyä, pohdiskelua ja odottelua, joten kiire on sijoittamisen antiteesi.
Erityisesti nyt kun Harvian, Qt:n ja Remedy negareihin on ratsastettu näkyvästi liian korkeilla tavoitehinnoilla ja suosituksilla, niin näin ulkopuolisena tuntuu siis että Inderesin analyysiprosessi on aivan liian hidas ja analyysisykli ei kannusta tai mahdollista tarpeeksi nopeaa reagointia ja oikeassa oloa. Pidän jopa todennäköisenä että nyt tämä sama ilmiö valitettavasti toistuu Kamuxissa ensi viikon aikana, koska analyytikko ei ehdi päivittää analyysiä ennen osavuosikatsausta.
Vikahan ei voi olla analyytikoissa, koska tiedämme että Inderesillä on töissä analyytikoiden kerma ja luotettavia henkilöitä, jotka hoitavat työnsä tunnollisesti ja laatutietoisesti. Oikeastaan mielestäni tämä Inderesin tapa julkaista analyysiraportteja on äärimmäisen vanhanaikainen ja raskas tapa tehdä analyysiä. Miksi ylipäätään julkaistaan jotain ihme tulostettavia PDF -rapsoja vuonna 2022, sen sijaan että olisi dynaaminen yhtiöanalyysisivu teksteineen, numeroineen ja malleineen, jota analyytikot voisivat iteratiivisesti päivittää osana jatkuvaa analyysiprosessia ja jonka tekstiin ja lukuihin, yhteisön jäsenet voisivat jatkuvasti jättää täsmäkommentteja ja huomioita (tämänkaltainen ominaisuus on mm. Microsoft Wordissa).
Ehdotankin siis että yhteisöä voisi ja kannattaisi ottaa tulevaisuudessa vahvemmin mukaan analyysitoimintaan ja luopua näistä PDF-analyysimöhkäleistä ja niiden sijaan mielummin siirtyä kohti nykyaikaista agile-analyysiä
Ping @Mikael_Rautanen, @Antti_Viljakainen@Yu_Gong
No en nyt rehellisesti ymmärrä miten vaikka jotain Elisan osaria voisi miettiä yli 30 min nukahtamatta
Kaikella rakkaudella analyytikoita ja heidän tekemäänsä työtä kohtaan, koen silti että useimmat osarit ovat niin tylsiä ja ennalta-arvattavia, että niihin on hirveän vaikeata tehdä mitään varsinaista tajunnan räjäyttävää analyysiä ja nehän pitäisi oikeastaan mennä melkein autopilotilla.
Ainakin itse koen että analyytikolle maksetaan Inderesin vahvasti painottaman sijoittajakommunikointityön lisäksi kolmesta asiasta:
Tiedon kaivamisesta ja sen tuomisesta sijoittajien tietoon eli ns. Laaja raportti.
Nopeasta ajattelusta, jossa reagoidaan uuteen tietoon välittömästi ja kerrotaan mitä siitä pitäisi ajatella. Tässä kohti ei ole merkitystä onko sen uuden tehtaan kolmannen tuotantolinjan aiheuttama käyttöpääoman sitoutuminen laskettu oikein, vaan tärkeätä on että ajattelun nopeus ja suunta ovat oikeita ja ne saadaan välitettyä sijoittajille heti, jotta tiedämme mitä uudesta tiedosta pitää ajatella.
Hitaasta ajattelusta, joka vaatii paljon aikaa ja fundeerausta mukavassa nojatuolissa. Tässä kohti tehdään sitä varsinaista analyysityötä ja tarkkaa laskelmointia, jotta oletukset ja mallit ja sijoitustarina ovat kunnossa ja että riittävä pohjatyö on tehty jotta pystytään reagoimaan välittömästi oikealla tavalla melkein mihin tahansa uuteen tietoon.
Näistä lähtökohdista katsottuna analyytikon työ on ajattelutyötä, jossa tärkeätä on tietää paljon, olla oikeassa ja reagoida nopeasti uuteen informaatioon. Minun ulkopuolisesta näkökulmasta Inderesin analyytikot vetävät tällä hetkellä jonkinlaisella hybridiajattelulla, missä nopea ajattelu ei ole tarpeeksi nopeaa ja hitaalle ajattelulle ei välttämättä jää kuitenkaan tarpeeksi tilaa, kun analyysitoiminta pyörii niin vahvasti osareiden ympärillä.
No äkkiähän siihen menee tunti kun ajatuksen kanssa lukee osarin läpi. Sitten toisen tunnin pureskelee lukemaansa ja miettii heränneitä kysymyksiä. Sitten ajaa paikanpäälle missä yhtiö pitää tiedotustilaisuuden. Tunti sitä. Sitten tunti keskustelua johdon kanssa. Sitten ajelee takas omalle työpaikallensa. Pureskelee kuulemaansa ja saamiansa vastauksia. Siinä onkin työpäivä jo ehtoon puolella, mutta vielä ei ole edes koko analyysiraportin kirjottaminen alkanut
Kyseenalaistan onko tällaisella analyysillä oikeastaan mitään arvoa, koska muut markkinatoimijat ovat jo siinä vaiheessa ehtineet tehdä oman analyysinsä ja sen analyysin johtopäätökset on jo siirretty yhtiön osakkeen kurssiin, joten on aika merkityksetöntä katsooko analyytikko tiedotustilaisuuden ja jutteleeko johdon kanssa samana päivänä vai vaikkapa viikon päästä. Se pureskelu ja pohdinta pitää tehdä etukäteen, koska uuden tiedon kanssa analyysin nopeus ja oikeanlainen välitön reagointi on nimenomaan se osarianalyysin arvoajuri. Ei voi olla niin että analyytikko seuraa päätoimisena työnään yritystä, mutta että silti olisi nopeampaa tehdä analyysi itse, kun kerran analyytikon pitää hienostella ikuisuus jonkin rapsan kanssa
Edit: Tarkoitukseni ei tässä siis nyt ole dissata Inderesin analyytikkoja, vaan hieman ravistella ja haastaa nykytoimintaa, ettei jämähdetä tähän nykymalliin mukavuusalueelle, vaan toivottavasti päästäisiin analyysitoiminnassa vielä sinne seuraavalle tasolle
No aika kärjistettyä meininkiä nyt Eipä sitä muutkaan markkinatoimijat kovin syvällistä analyysiä kerkee sen nopeammin tekemään, vaikka kuinka olisivat heti pää märkänä myymässä tai ostamassa pörssin aukeuduttua. Ja kyllähän Inderesin analyytikoilta saadaan osarin jälkeen usein jo ennen pörssin aukeamista pikakommentti, jossa kerrotaan miltä pikasella vilkasulla näyttää. Ei sitä oikein etukäteen voi pureskella ja miettiä, kun ei ole osariakaan etukäteen saanut luettavaksi.
Tässä lienee kolme skenaariota kun huomioi tehtävät tulosennakot:
Tulos osuu analyytikon ennusteeseen → Asiassa tuskin isompia ongelmia ja tarkempi pureskelu kertoo oliko yksittäisillä riveillä merkittävää poikkeamaa ennusteesta (eli jokin liiketoiminta voi mennä paremmin ja toinen huonommin). Toki tuokin vielä isossa kuvassa nopeaa todeta. Tämä ei taida paljoa vaatia analyytikolta kommenttia ennakon lisäksi/analyytikon on melko nopea päivittää ennakko analyysiksi.
Tulos ylittää analyytikon ennusteen. Yleensä tämä taitaa vaatia kovempaa myyntiä tai sitten jotain kertaeriä? Pitäisi olla nopea hahmottaa? Tähän kuitenkin liittyy kenties hivenen enemmän oman ymmärryksen mukaan pureskelua, eli miksi analyytikon oletukset eivät pitäneet?
Tulos alittaa analyytikon ennusteen. Tähän taitaa olla useita mahdollisia syitä, eli sössikö yritys jotain, oliko markkina vaikeampi kuin odotettu, nousivatko kustannukset ennakoitua kovemmin etc. Yleensä yritykset yrittävät vielä tässä kohtaa selitellä ja pahimmillaan vähätellä ongelmia (pahimmillaan numeroita pyritään hieromaan - tiedän ettei tällaista saisi tapahtua, mutta…). Pointti siis, tämä on analyytikolle jo selkeästi haastavampi tilanne hahmottaa.
Eli voiko ajatella tuon ennakon ja kera mahdollisen konseksun olevan se elementti joka tarjoaa sijoittajalle työkalun nopeaan reagointiin? Toki olet oikeassa jokin kommentti olisi kiva saada nopeasti tilanteesta suhteessa ennakkoon. Voihan tosiaan skenaariot 2&3 molemmat sisältää tapaukset, joissa analyytikon viesti voi olla ettei isossa kuvassa muuta tilannetta vs. nyt kyllä iso kuva on muuttumassa. Sillä erolla että skenaariossa 2 sijoittajat ovat poksauttelemassa skumppapulloja ja taputtamassa itseään selkään etteivät taida muutenkaan ehtiä antamaan ajatusta analyytikon mietteille?
Ja mikä sitten tosiaan on yhden neljänneksen merkitys siihen isoon kuvaan? Voi olla paljonkin tai sitten ei ja riippuu yhtiöstä sekä tilanteesta.
Eli sikäli olen ihan samaa mieltä tuosta pyörimisesta tulosten ympärillä, tavoite tulisi olla parempi tilanteiden ennakointi. Ja noin lähtökohtaisesti itse uskon kaikessa toiminnassa olevan kehittämisen tarvetta, eli sikäli samalla asialla tässä kaiketi kaikki ovat . Itse vain haluan uskoa myös tekijöiden itse käyttävän melko paljon kaistaa myös näille kehittämisjutuille ja monesti meno on vain melko raadollista tekemisen tasolla kun ideaalit kohtaavat todellisuuden.
Ja hyvin yleisellä tasolla itse taas olen alkanut kyseenalaistamaan tätä nopean reagoinnin järkevyyttä ja antamaan arvoa enemmän hitaalle ajattelulle kuin nopealle reagoinnille (tässä hyvä myös muistaa Kahnemanin yleistykset ihmisten ajattelutoiminnasta). Nopea ajattelu väkisinkin nojaa joko valmiille malleille tai sitten primitiivi reaktioille ja itsellä ei ole vielä riittävästi kokemusta arvioida näiden asioiden merkitystä sijoitustoiminnan piirissa. Tosin lukemani kirjallisuus viittaa vahvasti nopean ajattelun ja reagoinnin välttämiseen.
Tarvittaisiinko analyyseihin enemmän erilaisia skenaarioita tai todennäköisyyksien tuomista osaksi analyysiä? Minulla kompetenssi loppuu vahvasti, mutta tämä on asia joka on hivenen mietityttänyt kaiken lukemani perusteella (tässä kumminkin puhutaan tulevaisuuden ennustamisesta, jossa monia vaikuttavia tekijöitä mm. ihmisten käyttäytyminen).
uutisoinnissa tulosten yhteydessö saa aina lukea kuinka firma x ylitti/alitti ennusteet. itseasiassa sama firma voi samalla alittaa ja ylittää ennusteet riippuen uutisoijasta. vahvimmin inderesiltä on jäänyt mieleen Koneen analyytikko Erkki, joka piti linjansa vaikka osakepopulistit olivat häntä vastaan. tämä on se arvo mikä analyysissa on ja mistä voi maxaa. mikä on firman asema toimialallaan ja sen realistiset odotukset hintaan nähden. kun kuuntelee vaikka sammon osarikonffia, niin voi sanoa että osakeanalyytikot hakevat 80% lyhyen aikavälin muutoksia. tämä on enemmän nollasummapeliä imo.
Komppaan Ekaa tässä. Valtaosan Helsingin yhtiöistä kanssahan sykli menee tällä hetkellä tulosjulkkareiden kanssa näin:
Analyytikko tekee tulosennakon 1-2 viikkoa ennen tuloksen julkistusta. Tässä kohtaa siis pureskellaan markkinatilannetta ja ulkoisia asioita niin pitkälle kuin mahdollista
(Yllättävä muutos ennen tulosta, esim tulosvaroitus yhtiöltä saattaa tunkea tähän väliin, kuten erityisesti tällä Q2 tuloskaudella)
Yrityksen tulos annetaan ulos kello 8-9 aamulla. Analyytikko naputtelee pikakommentin aamurapsaan, lähinnä peilaten tulosta ennakkoonsa.
Pörssi aukeaa ja markkina hinnoittelee uuden tiedon sisään
Analyytikko kuuntelee johdon kootut satuhetket, pohdiskelee ja päivittelee yhtiöraporttiaan
Ensimmäinen kaupankäyntipäivä osarin jälkeen on ohi, uusi raportti, suositus ja tavoitehinta julkistetaan
Kuten Eka totesi, kohta #3 on loppujen lopuksi isolta osalta hyvin mekaaninen. Kommenteissa usein vain toistetaan tietyt luvut ja kerrotaan miten ne ylitettiin/alitettiin. Valtaosan tästä voisi hoitaa dynaamisella yrityssivulla (tjsp), jonne ATK:lla voitaisiin luvut viedä ilman ihmisten hitautta (ja samalla panostaa vaikka visuaalisuuteen). Asiantuntijan työ tulisi kohdentaa jonkun merkityksellsien asian poimimiseen ja kommentointiin - ei numeroiden tiputteluun pdf-taulukkoihin. Jos tätä vaihettaa haastetaan lisää, niin tarvitaanko mitään naputeltua kommenttia edes aina silloin jos ostutaan hyvin ennusteisiin?
Kohdassa #6 harvoin tulee myöskään mitään järkyttävän suuria yllätyksiä, sillä analyytikot (firmasta riippumatta) ovat jo nähneet markkinan reaktion ja sen, miten markkina tapahtuman hinnoittelee. Usein päivityksissä sitten lähinnä seurataan tätä ja tuunataan ennusteita hieman suuntaan tai toiseen. Eihän tuossa käytännössä ole aikaa mitään uutta ja mullistavaa luodakaan. Kysymykseni siis oikeastaan kuuluu, että onko ylipäätään mitään pakottavaa tarvetta tunkea sitä päivitetty rapsaa ulos heti osarin perään hieman hätäisesti tehtynä?
Tällä hetkellä Indeltä esim tulee ulos käytännössä kolmenlaisia kommentteja/analyyseja yhtiöistä:
Pikakommentit (väh kerran kvartterissa)
Raporttien päivitykset tulosjulkistusten/varoitusten yhteydessä (joskus muutenkin markkinan tarpeeksi eläessä). Karkeasti yhtä usein kuin yllä
Laajat raportit. Joka toinen tai kolmas vuosi
Uskoisin monen muunkin arvostavan laajoja rapsoja korkealle. Olisiko esimerkiksi parempi pitää pikakommentit pikakommentteina ja sen sijaan panostaa siihen, että jokin vähän kattavampi raportti tulisi ulos vaikka puolivuosittain? Tarkoitan tällä jotain, mikä olisi lähempänä laajaa rapsaa kuin niitä pikaraapaisuja? Kun se pihvi kuulemma kuitenkin oli se analyysi, ei ne suositukset tai tavoitehinnat?
Jep. Osittain tähän (ja analyytikoiden työnsarkaan) liittyen olen yleensä huomannut kun yhtiöraportteja tai laajoja olen lukenut, että niissä toistetaan ihan älyttömästi samoja asioita, parhaimmillaan liki tai jopa täsmälleen samoja lauseita toistetaan useassa eri jaksossa, ja muutenkin ne vaikuttaa olevan toisinaan semmosta osittaista sisällöntäytettä. En ole ennen ääneen maininnut tästä, mutta nyt en voinut vastustaa kun aiheesta puhutaan. Aivan kuin sen yhtiöraportin ”on pakko” olla se 18 sivuinen mörkö, jonka analyytikot yrittävät saada väkisin täyteen. Että se ei ole analyysi eikä mikään, eikä minkään maksun arvoinen, jos se ei ole kunnon romaani. Mun puolesta se yhtiöraportti vois olla sivun parin mittainen ja päivitetyt luvut exceliin, thats the end.
Niin, eihän treidaaja tarvitse kuin teknisen analyysin ja reagoinnin. Rehellisesti sanottuna suurin osahan Inderesin aktiiveista on treidaajia, omalla tavallaan.
