Totta, tosin logiikka näin päin myös suositusmatriisissa 
mietitään tiimin kesken mikä on näissä fiksu esitystapa 
5 tykkäystä
Keskustelut Inderesin analyysissa pyörivät jatkuvasti tavoitehinnan (ei suosituksen) ympärillä. Yllä oleva lainaus voi olla osittain vitsiäkin, mutta yleensä ei. Jossain somen faceryhmässä tätä tapahtuu ihan koko ajan (ja näitä erehdyksiä olen jatkuvasti korjaamassa).
@Sauli_Vilen @Antti_Viljakainen oliko jotakin ajatuksia tai kommentteja aiheeseen liittyen tuohon yllä olevaan viestiin viitaten? Turha taistella sijoituspsykologiaa vastaan, ihmisten massakäyttäytyminen ei tule muuttumaan aiheen tiimoilta, joten on syytä sopeutua! Tuloskausi taas ohi niin teilläkin ehkä taas vähän aikaa kommentoida 
5 tykkäystä
Iso peukku @Thomas_Westerholm Kamuxin viimeisimmässä yhtiörapsassa p.a. tuotto-odotuksen täsmennyksestä! Helpottaa paljon kun saa tiedon, että miltä tuotto-odotus karkeasti näyttää tietyillä ennusteilla - tätä sitten voi hyödyntää omissa pohdinnoissa kivasti (esim. turvamarginaalin määritys yms.)
39 tykkäystä
Ohessa vastaus tuohon hyvinkin aiheelliseen Marimekko kyssäriin:
Lisäksi tämä podi on nyt erittäin ajankohtainen: inderesPodi 117: Suositukset ja tavoitehinnat (7.2.2022)
BTW, meillä on tarkoitus kesällä pohtia ihan tosissaan saataisiinko me luotua tähän joku uusi malli, etenkin tavoitehinnan osalta. Teiltä monilta tuli tosi hyviä ideoita tähän kehitykseen ja toivotaan, että saataisi kesälaitumilta tullessa vietyä tätä eteenpäin
22 tykkäystä
Joku saattanut jo ehdottaakkin, mutta voisiko suosituksen aikajänne olla muuttuva? Casesta ja tilanteesta riippuen analyytikko ilmoittaisi aina suosituksen yhteydessä minkä ajan päähän suositus on asetettu, esim. 3kk, 1v tai 3v. Yhtiöiden tilanteet on erilaisia ja näin vähennettäisiin turhaa targetin sahaamista pitkän tähtäimen caseissa, ja toisaalta ei aiheettomasti katsottaisi turhan pitkälle silloin kun päällä on vaikka joku erikoistilanne.
Aikajänneaspekti on tärkeä ja isommassa kuvassa suositus voi olla aikajänteestä riippuen erilainen. Outokumpu rökylihalvalla voisi lyhyen aikajänteen sijoittajalle olla ilmeinen Osta, jolloin muutaman kuukauden aikajänteellä väärinhinnoittelu toivottavasti korjautuu ja osakkeen voi myydä ja siirtyä etsimään seuraavaa kohdetta. Osta ja unohda -sijoittajalle taas sama diili voisi olla enemmänkin Myy. Harvia pienellä ylihinnalla taas voisi olla toisinpäin.
2 tykkäystä
Tekee mieleni antaa ilmainen vinkki FN-listautumista harkitsevalle yhtiölle, joka ehkä alkaa olla jo kannattava mutta haluaa varmistaa Inderesin analyysin ja arvonmäärityksen jo listautumisvaiheessa sekä maksimaalisen markkina-arvon: maalaile kovia liikevaihdon kasvulukuja mielellään parantuvalla liikevoittoprosentilla. Anna ymmärtää, että kasvu on orgaanista. Jos kasvu olisi epäorgaanista, tällöin tavoitehintaa tarkistettaisiin aina kunkin yritysoston yhteydessä. Asiaa edistää jos liikeidea perustuu esim. kiertotalouteen ja tuotetta/palvelua on hankala verrata johonkin liiketoimintaan, josta jollakin Inderesin analyytikolla on kokemusta. Edellä mainituilla seikoilla on tarkoitus kuvata liiketoimintaidean toimivuuden jo osoittaneita yrityksiä. Toki mielessä on tuoreimmat käänteet EcoUp-yhtiössä, joiden johdosta analyytikko rehdisti nosti käden pystyyn virheen merkiksi. Ehkä kyseisen yrityksen kohdalla olisi tarvittu juuri näkemyksen haastoa muiden analyytikoiden toimesta, sillä IPO-rapsan avattuani ajattelin että parempaa markkinointia yrityksen johto ei olisi Inderesin toimesta voinut toivoakaan.
1 tykkäys
Meneillään olevassa karhumarkkinassa ja talousympäristössä Inderesin analyysien laatu ja lisäarvo tulevat oikeasti testattavaksi. Kultakutriaika on toistaiseksi ohi. Hutien määrä lie lisääntynyt?
3 tykkäystä
Numeroiden ennustaminen onkin vaikeaa, kun ympäristö muuttuu. Mielestäni kuitenkin itse analyysi (laajojen raporttien teksti osuus) on täysin kelvollista materiaalia. Mielestäni se osuus analyysistä on tärkeintä. Sitä kautta pystyy hahmottamaan uhat ja mahdollisuudet. Mikäli analyytikön ennusteet ei miellytä saa niitä numeroita itsekkin pyöritellä.
17 tykkäystä
Inderesin kaikki analyysit ovat omasta mielestä aivan loistavia! Ennusteet ovat aina ennusteita, ei kukaan pysty varmaksi sanomaan missä mennään puolen vuoden päästä, sen verran kaheliksi mennyt tämä maailman meno kyllä.
4 tykkäystä
Tulee mieleen Benjamin Grahamin sanat: Ei tarvitse tietää ihmisen painoa, jotta osaa sanoa että onko hän lihava". Yleensä IPO-alennus Inderes-arvioon nähden on sopiva, mutta ei liian iso. Näin ollen jos sijoittaja näkee arvonmäärityksen liian optimistiseksi, jää tarvittava turvamarginaali uupumaan. Tällöin hän jää odottamaan sopivia ostopaikkoja.
3 tykkäystä
Eikös 1.8 tarkoita sitä että kesälomat ovat ohi ja tähän viestiin on taas aihetta palata 
Toivottavasti oli Sauli rentouttava loma sulla ja toki muillakin!
Tuliko jotain uutta tähän aiheeseen liittyen? Pahaa tekee kahtoa miten ihmiset ympäri somea dumppaavat lähes kaikki analyytikot “surkeasta” suorittamisesta kun tavoitehintoja reivataan nyt kilpaa alaspäin - mikä näyttää ulospäin siltä että tavoitehinnat seuraa vain kurssia.
Mielestäni tämä postaus on edelleen aiheellista nostaa:
Eikö tästä “tavoitehinta” terminologiasta pystyisi tosissaan luopumaan ja muuttamaan tuollaiseen sanalliseen napakkaan ja ytimekkääseen ohjeistukseen? Mikä/mitkä tässä esittämässäni mallissa on sellaista miksi tämä ei toimi?
EDIT: Harmittaa, miten fokus on edelleen ihan väärissä asioissa näissä analyyseissa edelleen.
13 tykkäystä
Siis mikä tuossa jää epäselväksi? Jokainen tavoitehinta annetaan sen hetkisen tilanteen mukaan. ATH-tavoitehinnan jälkeen on tapahtunut paljon negatiivisia asioita, joista viimeisimpänä tämä negari. Kun firma ei yllä ennusteisiin ja huonontaa ohjeistustaan niin tottakai tavoitehinta putoaa. Osta-suositus tarkoittaa sitä, että osake on raportin tekemisen aikaan erittäin houkuttelevan hintainen. Näkemyksen ottaminen on vahva, koska tavoite asetettiin 33% päähän kurssista.
Miksi analyytikon pitäisi todeta se jotenkin erikseen?Jokainen osaa varmasti päätellä puolittuneesta tavoitehinnasta, että metsään on mennyt. Analyytikko tekee kuitenkin analyysinsä aina tietyn hetken tietojen mukaan eikä voi ennustaa sotatoimia tai muuta vastaavaa maailman menoa 6kk päähän. Lähes jokaisella analyytikolla on mennyt viime aikoina metsään ja tavoitehinnat ovat ropisseet alas. Qt ei ole mikään poikkeus. Aika harvassa ovat ne firmat, joissa vuosi sitten annettu tavoitehinta on toteutunut.
19 tykkäystä
Ei ole Qt poikkeus, ei. Ajattelen lähinnä niitä nuoria vasta-alkaneita sijoittajia, joita ei voi koskaan liikaa varoitella ja jotka niitä kalliita oppirahoja pienistä “varoistaan” makselevat. Kukapa sijoittaja ei niitä maksaisi, mutta voisihan niitä tavoitehintoja tällaisilla hypefirmoilla vähän realistisemmiksi päivitellä. En usko, että kukaan sijoittajakonkari tässä ko. firmassa on uskonut ikuiseen hypeen.
1 tykkäys
Juuri näin! Eihän analyytikolla voi olla yhtään sen enempää tietoa kuin muullakaan markkinalla. Saattaisi jopa meidän FIVAmme aktivoitua, jos toimarit soittelisivat analyytikoille ennen negaria varoituspuheluita. Lakkia päästä @Antti_Luiro, joka vastaa rakentavasti myös niihin vähemmän rakentaviin kommentteihin. Eipä ole Quuttia analysoimalla paljon selkään taputtelijoita näkynyt viime aikoina.
12 tykkäystä
Ei tässä kukaan Anttia ole mollannut. Ja kyllä Antti on työnsä hemmetin hyvin hoitanut. Foorumit nyt on lähtökohtaisesti paikkoja, joissa kysymyksiä voi ja pitää esittää. Ps. Ei kysyvä tieltä eksy.
1 tykkäys
Onhan näitäkin ollut, oliko Metso Outotec vai mikä suomalainen konepaja joka lähetti analyytikoille tietoa (huom. ei pörssitiedotetta) kun konsensusennuste vaikutti olevan huomattavasti pielessä.
5 tykkäystä
Tämä tuolta Qt-ketjusta, mutta nähdäkseni oma kirjoitukseni osuu enemmän tähän ketjuun.
Arvioimme sijoitukseen liittyvää riskiä neliportaisella asteikolla, jossa arvot muodostuvat viiden kategorian (toimintaympäristö, liiketoimintamalli, rahoitusriski, ennustettavuus ja osakeriski) kautta. Niiden alla on vielä useampi luokka per kategoria lähtien osakkeen likviditeetistä yhtiön velkaantumiseen. Riskiä kuvaava luku syntyy yhteensä noin parinkymmenen myös neliportaisesti arvotetun parametrin kautta. Parametreille on annettu eri suuruisia painoja.
Jälkikäteen helppo tietenkin huudella vaikka tämän Qt-analyysin suhteen, mutta onhan tuossa riskien arvioimisessa menty mielestäni aika pahasti metsään. Jos yksinkertaistetaan asiaa vaikka pohtimalla pelkästään tuota DCF:ää. Siinä siis pääoman kustannuksen nousu syö osakkeen käyvästä arvosta kolmanneksen ja aivan poskettoman hyvän tuloskasvun ennusteen hiipuuminen vain järkyttävän hyväksi syö vielä viidenneksen lisää. Nämä luvut @Antti_Luiro ansiokkaasta kommentista Qt:n ketjuun.
Tosiaan jälkikäteen helppo huudella, mutta eikö arvonmäärityksestä perillä olevan tulisi tuosta nähdä, että osakeriski on todella iso. Jos tulisi nähdä niin ostasuosituksen vaatimuksen “Osakkeen riskikorjattu 12 kk tuotto-odotus on erittäin houkutteleva” mukaan myös tuotto-odotuksen olisi pitänyt olla aivan valtava. Ihan validi kysymys on sitten, että noilla riskeillä mikä on “erittäin houkutteleva” tuotto-odotus. Vähintään noin jäätävät downside riskit osakkeen arvostuskuvassa olisi ehkä hyvä näyttäytyä hieman selkeämmin riskimittarissa vaikka itse yhtiön liiketoiminnan riskit arvioisi maltillisiksi. Varsinkin, kun riskittömän koron nousulle oli todennäköisyydet varsin merkittävästi kasvussa esim Qt:n tapauksessa160€ tavoitehinnan aikoihin.
Ideaali maailmassa varmaan jokaisen sijoittajan täytyisi osata itse näitä asioita pohtia. Todellisuudessa sijoittajat isossa kuvassa luottaa helposti analyytikon näkemykseen ja siitä näkymyksestä monet myös maksavat. Muutenhan yksinkertaistetut suositukset ja riskimittarit olisivat ihan turhia himmeleitä esittää mikäli niillä ei olisi mitään informaatioarvoa.
Tämähän ei ole edes analyytikko, yhtiö tai edes Inderes kohtainen ilmiö. Käsittääkseni ylipäätään nousumarkkinan aiheuttamassa euforiassa voidaan sanoa, että riskit työnnetään pois mielistä mikä venyttää arvostuksia, kun vanhasta kunnon riskin ja tuoton suhteesta muistetaan analysoida vain tuotot. Siihen päälle hieman pörssipsykologiaa missä pelko ja ahneus ajaa päätöksiä ja ollaan mielummin sopuleina yhdessä väärässä kuin yksin oikeassa niin keitos on valmis siihen mikä kriittisen sijoittajan mielestä voi näyttäytyä lähinnä kurssin perässä juoksemiselta. Sama tietenkin voi tapahtua toiseen suuntaan, kun laskumarkkina aiheuttanut pettymyksiä mitä muiden kommentit voimistavat jolloin potentiaaliset tuotot hämärtyvät ja nähdään vain riskejä mikä ajaa arvostuksia tarpeettoman alhaisiksi.
16 tykkäystä
Inderesin analyyseista on ollut keskustelua useammassakin ketjussa viime päivinä.
Lyhyesti omia ajatuksia/ideoita:
Viime viikkoina on taas nähty tulosvaroituksia, mutta kaikkien jälkeen analyysiä ei ole päivitetty. Esimerkkinä vaikka Harvia, seuraavana päivänä julkaistiin päivitetty raportti ja suositus. Sitten taas Remedy, negarin jälkeen julkaistiin ”analyytikon kommentti”, mutta ei päivitettyä yhtiöraporttia.
Voisiko linjaa yhtenäistää näissä? Eli negari/posari ”pakottaisi” päivittämään analyysin? Ymmärrän, että Remedyn kohdalla tämä ei pitkän tähtäimen kannalta ole merkittävä asia, mutta lyhyellä tähtäimellä aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia kun ”kassavirtatölkkiä” potkaistiin kauemmaksi. Toisaalta myös osari on usein lähellä, eli päivitetty analyysi pitäisi kuitenkin päivittää osarin jälkeen uudelleen.
Toinen ajatus koskien tavoitehintoja:
Tavoitehinta on ehkä enimmäkseen viihteellinen ja itse koen, että hyödyllisempi olisi ”fair value”, joka kuvaisi ”paljonko analyytikon mielestä osakkeesta kannattaa maksaa tämän hetkisillä tiedoilla”. Tuossa voisi olla myös bear-base-bull -arviot myös. Tuo ehkä kuvaisi paremmin sitä analyytikon ”rivien välistä” tuomaa mielipidettä ”suositus on vähennä mut oikeesti tarkoitan holdaamista”
Tavoitehinta on vähän ongelmallinen, sillä nykyinen 12 kk periodi on hankala, jos tarina ei etenekään analyytikon ajatusten mukaisesti. Samoin ulkoiset tekijät (korot, inflaatio ym. voivat vaikuttaa osakkeen arvoon).
Riskimittarista: Ehkä tuo voisi huomioida paremmin myös arvostuksen? Jos arvostuskertoimet ovat historiallisesti korkealla, niin ehkä se pitäisi näkyä paremmin myös riskimittarissa? Eli EV/S 30 yhtiön riski ei esim. olisi matala. Toki tuo on hankalaa jos verrokit ovat vielä korkeammalle arvostettuja. Tai voisi huomioida sen, jos yhtiön kassavirrat ovat vasta kaukaisessa tulevaisuudessa, se nostaisi riskitasoa johtuen tulevien kassavirtojen suuremmasta epävarmuudesta?
7 tykkäystä
Ehkäpä @Verneri_Pulkkinen voisi vaikkapa ensi tiistain Varttiin ottaa aiheeksi tämän käsitteen riskistä ja sen määrittelyistä, minusta tuntuu että aika moni katsoo Inderesin suositus/riski taulukkoa siten että vähäriskinen mielletään turvalliseksi sijoituskohteeksi vaikka siinä ei oikeastaan huomioida yhtiön kertoimia millään tavalla - ainakaan suoraan - eli äärimmäisen kovilla kertoimilla (QT, Reve) olevat firmat voivat saada matalan riskin “statuksen” vain sen takia että ne ovat bisneksinä niin turvallisia (ennustettavuus, liiketoimintariskit, rahoitusriskit jne). Volatiliteetti on toki mukana riskissä mutta sekään ei auta sitten kun räsähtää ja ennusteet petetään.
Koska kaikki valitus ilman korjausehdotuksia on lähtökohtaisesti turhaa, lähdin miettimään miten tätä voisi taklata mutta oikein hyviä ideoita ei tullut, mietin tuon 2D taulukon laajentamista 3D muotoon eli ns. rubikin kuutioksi jossa olisi erillinen ulottuvuus/akseli tällä ns. osakeriskille joka tulee korkeista kertoimista mutta se ei taida olla kovin käytännöllistä.
Miten sitten informoida sijoittajia siitä että yritys on loistava mutta se on myös loistavan korkeilla kertoimilla arvostettu eikä siten kestä paljon narahduksia? Olisiko jokaiselle yritykselle vielä erillinen riskijana “matala - korkea” jossa tuo asia voitaisiin ilmaista?
5 tykkäystä