Inderesin analyysit (aik. Inderesin uusi suosituspolitiikka)

Viimeisimmässä Vernerin Vartissa mainittiin että tällä viikolla tehdään vain yksi Vartti tuloskauden kiireiden vuoksi, mikä on tietysti yhteisötiimin osalta täysin ymmärrettävää, mutta se herätti päässäni ajatuksen joka on liikuskellut tietoisuuden rajamailla jo hyvin pitkään. Nimittäin usein analyytikotkin ovat viestittäneen tuloskauden olevan erityisen kiireistä aikaa, mikä on minusta varsin eriskummallista ja outoa ja tuntuu että se vain jostain syystä otetaan analyysialaan väkisinkin kuuluvana asiana.

Sijoittajana tähän on kuitenkin hyvin vaikeata samaistua, sillä suurin määrä analyysityöstähän tehdään kun yhtiöön tutustutaan ensimmäisen kerran ja käydään läpi aivan kaikki pienimmätkin yksityiskohdat lävitse, sekä laaditaan niiden pohjalta mallit, ennusteet ja skenaario- sekä herkkyysanalyysit. Tämän jälkeen analyysityö on tehty ja jos työ on tehty hyvin, niin sen kummempaa lisäanalyysiä ei välttämättä tarvitse tehdä vuosiin ja osaritkin aiheuttavat vain pieniä korjauksia Excel-lukuihin (max 1h), kun yhtiön tarina ja suunta säilyy ennallaan. Sijoittaminenhan on pitkälti peukaloiden pyörittelyä, pohdiskelua ja odottelua, joten kiire on sijoittamisen antiteesi.

Erityisesti nyt kun Harvian, Qt:n ja Remedy negareihin on ratsastettu näkyvästi liian korkeilla tavoitehinnoilla ja suosituksilla, niin näin ulkopuolisena tuntuu siis että Inderesin analyysiprosessi on aivan liian hidas ja analyysisykli ei kannusta tai mahdollista tarpeeksi nopeaa reagointia ja oikeassa oloa. Pidän jopa todennäköisenä että nyt tämä sama ilmiö valitettavasti toistuu Kamuxissa ensi viikon aikana, koska analyytikko ei ehdi päivittää analyysiä ennen osavuosikatsausta.

Vikahan ei voi olla analyytikoissa, koska tiedämme että Inderesillä on töissä analyytikoiden kerma ja luotettavia henkilöitä, jotka hoitavat työnsä tunnollisesti ja laatutietoisesti. Oikeastaan mielestäni tämä Inderesin tapa julkaista analyysiraportteja on äärimmäisen vanhanaikainen ja raskas tapa tehdä analyysiä. Miksi ylipäätään julkaistaan jotain ihme tulostettavia PDF -rapsoja vuonna 2022, sen sijaan että olisi dynaaminen yhtiöanalyysisivu teksteineen, numeroineen ja malleineen, jota analyytikot voisivat iteratiivisesti päivittää osana jatkuvaa analyysiprosessia ja jonka tekstiin ja lukuihin, yhteisön jäsenet voisivat jatkuvasti jättää täsmäkommentteja ja huomioita (tämänkaltainen ominaisuus on mm. Microsoft Wordissa).

Ehdotankin siis että yhteisöä voisi ja kannattaisi ottaa tulevaisuudessa vahvemmin mukaan analyysitoimintaan ja luopua näistä PDF-analyysimöhkäleistä ja niiden sijaan mielummin siirtyä kohti nykyaikaista agile-analyysiä :sunglasses:
Ping @Mikael_Rautanen, @Antti_Viljakainen @Yu_Gong

103 tykkäystä

En ylläty jos joku analyytikko loukkaantuu tuosta, vai ottaako vaan hauskuutena, mutta metsään meni tältä osin heitto jokatapauksessa :grinning:

7 tykkäystä

No en nyt rehellisesti ymmärrä miten vaikka jotain Elisan osaria voisi miettiä yli 30 min nukahtamatta :smiley:
Kaikella rakkaudella analyytikoita ja heidän tekemäänsä työtä kohtaan, koen silti että useimmat osarit ovat niin tylsiä ja ennalta-arvattavia, että niihin on hirveän vaikeata tehdä mitään varsinaista tajunnan räjäyttävää analyysiä ja nehän pitäisi oikeastaan mennä melkein autopilotilla.

Ainakin itse koen että analyytikolle maksetaan Inderesin vahvasti painottaman sijoittajakommunikointityön lisäksi kolmesta asiasta:

  1. Tiedon kaivamisesta ja sen tuomisesta sijoittajien tietoon eli ns. Laaja raportti.
  2. Nopeasta ajattelusta, jossa reagoidaan uuteen tietoon välittömästi ja kerrotaan mitä siitä pitäisi ajatella. Tässä kohti ei ole merkitystä onko sen uuden tehtaan kolmannen tuotantolinjan aiheuttama käyttöpääoman sitoutuminen laskettu oikein, vaan tärkeätä on että ajattelun nopeus ja suunta ovat oikeita ja ne saadaan välitettyä sijoittajille heti, jotta tiedämme mitä uudesta tiedosta pitää ajatella.
  3. Hitaasta ajattelusta, joka vaatii paljon aikaa ja fundeerausta mukavassa nojatuolissa. Tässä kohti tehdään sitä varsinaista analyysityötä ja tarkkaa laskelmointia, jotta oletukset ja mallit ja sijoitustarina ovat kunnossa ja että riittävä pohjatyö on tehty jotta pystytään reagoimaan välittömästi oikealla tavalla melkein mihin tahansa uuteen tietoon.

Näistä lähtökohdista katsottuna analyytikon työ on ajattelutyötä, jossa tärkeätä on tietää paljon, olla oikeassa ja reagoida nopeasti uuteen informaatioon. Minun ulkopuolisesta näkökulmasta Inderesin analyytikot vetävät tällä hetkellä jonkinlaisella hybridiajattelulla, missä nopea ajattelu ei ole tarpeeksi nopeaa ja hitaalle ajattelulle ei välttämättä jää kuitenkaan tarpeeksi tilaa, kun analyysitoiminta pyörii niin vahvasti osareiden ympärillä. :cowboy_hat_face:

46 tykkäystä

No äkkiähän siihen menee tunti kun ajatuksen kanssa lukee osarin läpi. Sitten toisen tunnin pureskelee lukemaansa ja miettii heränneitä kysymyksiä. Sitten ajaa paikanpäälle missä yhtiö pitää tiedotustilaisuuden. Tunti sitä. Sitten tunti keskustelua johdon kanssa. Sitten ajelee takas omalle työpaikallensa. Pureskelee kuulemaansa ja saamiansa vastauksia. Siinä onkin työpäivä jo ehtoon puolella, mutta vielä ei ole edes koko analyysiraportin kirjottaminen alkanut :slightly_smiling_face:

11 tykkäystä

Kyseenalaistan onko tällaisella analyysillä oikeastaan mitään arvoa, koska muut markkinatoimijat ovat jo siinä vaiheessa ehtineet tehdä oman analyysinsä ja sen analyysin johtopäätökset on jo siirretty yhtiön osakkeen kurssiin, joten on aika merkityksetöntä katsooko analyytikko tiedotustilaisuuden ja jutteleeko johdon kanssa samana päivänä vai vaikkapa viikon päästä. Se pureskelu ja pohdinta pitää tehdä etukäteen, koska uuden tiedon kanssa analyysin nopeus ja oikeanlainen välitön reagointi on nimenomaan se osarianalyysin arvoajuri. Ei voi olla niin että analyytikko seuraa päätoimisena työnään yritystä, mutta että silti olisi nopeampaa tehdä analyysi itse, kun kerran analyytikon pitää hienostella ikuisuus jonkin rapsan kanssa :face_with_raised_eyebrow:

Edit: Tarkoitukseni ei tässä siis nyt ole dissata Inderesin analyytikkoja, vaan hieman ravistella ja haastaa nykytoimintaa, ettei jämähdetä tähän nykymalliin mukavuusalueelle, vaan toivottavasti päästäisiin analyysitoiminnassa vielä sinne seuraavalle tasolle :kissing_heart:

17 tykkäystä

No aika kärjistettyä meininkiä nyt :grinning: Eipä sitä muutkaan markkinatoimijat kovin syvällistä analyysiä kerkee sen nopeammin tekemään, vaikka kuinka olisivat heti pää märkänä myymässä tai ostamassa pörssin aukeuduttua. Ja kyllähän Inderesin analyytikoilta saadaan osarin jälkeen usein jo ennen pörssin aukeamista pikakommentti, jossa kerrotaan miltä pikasella vilkasulla näyttää. Ei sitä oikein etukäteen voi pureskella ja miettiä, kun ei ole osariakaan etukäteen saanut luettavaksi.

9 tykkäystä

Tässä lienee kolme skenaariota kun huomioi tehtävät tulosennakot:

  1. Tulos osuu analyytikon ennusteeseen → Asiassa tuskin isompia ongelmia ja tarkempi pureskelu kertoo oliko yksittäisillä riveillä merkittävää poikkeamaa ennusteesta (eli jokin liiketoiminta voi mennä paremmin ja toinen huonommin). Toki tuokin vielä isossa kuvassa nopeaa todeta. Tämä ei taida paljoa vaatia analyytikolta kommenttia ennakon lisäksi/analyytikon on melko nopea päivittää ennakko analyysiksi.
  2. Tulos ylittää analyytikon ennusteen. Yleensä tämä taitaa vaatia kovempaa myyntiä tai sitten jotain kertaeriä? Pitäisi olla nopea hahmottaa? Tähän kuitenkin liittyy kenties hivenen enemmän oman ymmärryksen mukaan pureskelua, eli miksi analyytikon oletukset eivät pitäneet?
  3. Tulos alittaa analyytikon ennusteen. Tähän taitaa olla useita mahdollisia syitä, eli sössikö yritys jotain, oliko markkina vaikeampi kuin odotettu, nousivatko kustannukset ennakoitua kovemmin etc. Yleensä yritykset yrittävät vielä tässä kohtaa selitellä ja pahimmillaan vähätellä ongelmia (pahimmillaan numeroita pyritään hieromaan - tiedän ettei tällaista saisi tapahtua, mutta…). Pointti siis, tämä on analyytikolle jo selkeästi haastavampi tilanne hahmottaa.

Eli voiko ajatella tuon ennakon ja kera mahdollisen konseksun olevan se elementti joka tarjoaa sijoittajalle työkalun nopeaan reagointiin? Toki olet oikeassa jokin kommentti olisi kiva saada nopeasti tilanteesta suhteessa ennakkoon. Voihan tosiaan skenaariot 2&3 molemmat sisältää tapaukset, joissa analyytikon viesti voi olla ettei isossa kuvassa muuta tilannetta vs. nyt kyllä iso kuva on muuttumassa. Sillä erolla että skenaariossa 2 sijoittajat ovat poksauttelemassa skumppapulloja ja taputtamassa itseään selkään etteivät taida muutenkaan ehtiä antamaan ajatusta analyytikon mietteille? :upside_down_face:

Ja mikä sitten tosiaan on yhden neljänneksen merkitys siihen isoon kuvaan? Voi olla paljonkin tai sitten ei ja riippuu yhtiöstä sekä tilanteesta.

Eli sikäli olen ihan samaa mieltä tuosta pyörimisesta tulosten ympärillä, tavoite tulisi olla parempi tilanteiden ennakointi. Ja noin lähtökohtaisesti itse uskon kaikessa toiminnassa olevan kehittämisen tarvetta, eli sikäli samalla asialla tässä kaiketi kaikki ovat :slight_smile: . Itse vain haluan uskoa myös tekijöiden itse käyttävän melko paljon kaistaa myös näille kehittämisjutuille ja monesti meno on vain melko raadollista tekemisen tasolla kun ideaalit kohtaavat todellisuuden.

Ja hyvin yleisellä tasolla itse taas olen alkanut kyseenalaistamaan tätä nopean reagoinnin järkevyyttä ja antamaan arvoa enemmän hitaalle ajattelulle kuin nopealle reagoinnille (tässä hyvä myös muistaa Kahnemanin yleistykset ihmisten ajattelutoiminnasta). Nopea ajattelu väkisinkin nojaa joko valmiille malleille tai sitten primitiivi reaktioille ja itsellä ei ole vielä riittävästi kokemusta arvioida näiden asioiden merkitystä sijoitustoiminnan piirissa. Tosin lukemani kirjallisuus viittaa vahvasti nopean ajattelun ja reagoinnin välttämiseen.

Tarvittaisiinko analyyseihin enemmän erilaisia skenaarioita tai todennäköisyyksien tuomista osaksi analyysiä? Minulla kompetenssi loppuu vahvasti, mutta tämä on asia joka on hivenen mietityttänyt kaiken lukemani perusteella (tässä kumminkin puhutaan tulevaisuuden ennustamisesta, jossa monia vaikuttavia tekijöitä mm. ihmisten käyttäytyminen).

9 tykkäystä

uutisoinnissa tulosten yhteydessö saa aina lukea kuinka firma x ylitti/alitti ennusteet. itseasiassa sama firma voi samalla alittaa ja ylittää ennusteet riippuen uutisoijasta. vahvimmin inderesiltä on jäänyt mieleen Koneen analyytikko Erkki, joka piti linjansa vaikka osakepopulistit olivat häntä vastaan. tämä on se arvo mikä analyysissa on ja mistä voi maxaa. mikä on firman asema toimialallaan ja sen realistiset odotukset hintaan nähden. kun kuuntelee vaikka sammon osarikonffia, niin voi sanoa että osakeanalyytikot hakevat 80% lyhyen aikavälin muutoksia. tämä on enemmän nollasummapeliä imo.

4 tykkäystä

Komppaan Ekaa tässä. Valtaosan Helsingin yhtiöistä kanssahan sykli menee tällä hetkellä tulosjulkkareiden kanssa näin:

  1. Analyytikko tekee tulosennakon 1-2 viikkoa ennen tuloksen julkistusta. Tässä kohtaa siis pureskellaan markkinatilannetta ja ulkoisia asioita niin pitkälle kuin mahdollista
  2. (Yllättävä muutos ennen tulosta, esim tulosvaroitus yhtiöltä saattaa tunkea tähän väliin, kuten erityisesti tällä Q2 tuloskaudella)
  3. Yrityksen tulos annetaan ulos kello 8-9 aamulla. Analyytikko naputtelee pikakommentin aamurapsaan, lähinnä peilaten tulosta ennakkoonsa.
  4. Pörssi aukeaa ja markkina hinnoittelee uuden tiedon sisään
  5. Analyytikko kuuntelee johdon kootut satuhetket, pohdiskelee ja päivittelee yhtiöraporttiaan
  6. Ensimmäinen kaupankäyntipäivä osarin jälkeen on ohi, uusi raportti, suositus ja tavoitehinta julkistetaan

Kuten Eka totesi, kohta #3 on loppujen lopuksi isolta osalta hyvin mekaaninen. Kommenteissa usein vain toistetaan tietyt luvut ja kerrotaan miten ne ylitettiin/alitettiin. Valtaosan tästä voisi hoitaa dynaamisella yrityssivulla (tjsp), jonne ATK:lla voitaisiin luvut viedä ilman ihmisten hitautta (ja samalla panostaa vaikka visuaalisuuteen). Asiantuntijan työ tulisi kohdentaa jonkun merkityksellsien asian poimimiseen ja kommentointiin - ei numeroiden tiputteluun pdf-taulukkoihin. Jos tätä vaihettaa haastetaan lisää, niin tarvitaanko mitään naputeltua kommenttia edes aina silloin jos ostutaan hyvin ennusteisiin?

Kohdassa #6 harvoin tulee myöskään mitään järkyttävän suuria yllätyksiä, sillä analyytikot (firmasta riippumatta) ovat jo nähneet markkinan reaktion ja sen, miten markkina tapahtuman hinnoittelee. Usein päivityksissä sitten lähinnä seurataan tätä ja tuunataan ennusteita hieman suuntaan tai toiseen. Eihän tuossa käytännössä ole aikaa mitään uutta ja mullistavaa luodakaan. Kysymykseni siis oikeastaan kuuluu, että onko ylipäätään mitään pakottavaa tarvetta tunkea sitä päivitetty rapsaa ulos heti osarin perään hieman hätäisesti tehtynä?

Tällä hetkellä Indeltä esim tulee ulos käytännössä kolmenlaisia kommentteja/analyyseja yhtiöistä:

  • Pikakommentit (väh kerran kvartterissa)
  • Raporttien päivitykset tulosjulkistusten/varoitusten yhteydessä (joskus muutenkin markkinan tarpeeksi eläessä). Karkeasti yhtä usein kuin yllä
  • Laajat raportit. Joka toinen tai kolmas vuosi

Uskoisin monen muunkin arvostavan laajoja rapsoja korkealle. Olisiko esimerkiksi parempi pitää pikakommentit pikakommentteina ja sen sijaan panostaa siihen, että jokin vähän kattavampi raportti tulisi ulos vaikka puolivuosittain? Tarkoitan tällä jotain, mikä olisi lähempänä laajaa rapsaa kuin niitä pikaraapaisuja? Kun se pihvi kuulemma kuitenkin oli se analyysi, ei ne suositukset tai tavoitehinnat?

16 tykkäystä

Jep. Osittain tähän (ja analyytikoiden työnsarkaan) liittyen olen yleensä huomannut kun yhtiöraportteja tai laajoja olen lukenut, että niissä toistetaan ihan älyttömästi samoja asioita, parhaimmillaan liki tai jopa täsmälleen samoja lauseita toistetaan useassa eri jaksossa, ja muutenkin ne vaikuttaa olevan toisinaan semmosta osittaista sisällöntäytettä. En ole ennen ääneen maininnut tästä, mutta nyt en voinut vastustaa kun aiheesta puhutaan. Aivan kuin sen yhtiöraportin ”on pakko” olla se 18 sivuinen mörkö, jonka analyytikot yrittävät saada väkisin täyteen. Että se ei ole analyysi eikä mikään, eikä minkään maksun arvoinen, jos se ei ole kunnon romaani. Mun puolesta se yhtiöraportti vois olla sivun parin mittainen ja päivitetyt luvut exceliin, thats the end.

30 tykkäystä

Niin, eihän treidaaja tarvitse kuin teknisen analyysin ja reagoinnin. Rehellisesti sanottuna suurin osahan Inderesin aktiiveista on treidaajia, omalla tavallaan.

16 tykkäystä

Olisiko tän vuosituhannen toimintamalli seuraava:

  1. Välittömästi yrityksen X tulosjulkistuksen jälkeen analyytikko avaa live striimin sekä jakaa linkin dokumentiin johon hän tekee raportin.
  2. Analyytikko pähkäilee tavoitehintaa livestriimissä ja koko kirjoitustyön luomisen tuska tallentuu jälkipolville.

:cowboy_hat_face:

7 tykkäystä

etäpä jos analyytikko heittää reaktiona että, positiivinen vaikutus kurssiin mutta mr. market päättää laskea kurssia ensimmäisen pari päivää. lynkataanko analyytikko silloin tässä samassa keskustelussa liian hätäisestä johtopäätöksestä? jos kaipaa noin suurta tukea analyytikon suusta ei varmaan kannata hirveän nopeita liikkeitä markkinoilla yrittää pelata. aika on aina sijoittajan puolella kunhan malttaa otta sitä riittävän pitkinä jaksoina.

1 tykkäys

P1:n tekstissä oli paljon asiaa ja suurelta osin samaa mieltä, tämä sama malli on ollut kaikilla analyysitaloilla ties kuinka kauan ja ehkä voisi miettii kokonaan uutta tapaa tehdä tätä, aloittaa vaikka jollain pienellä firmalla (tai ei maksavalla asiakkaalla) ja katsoo reaktioita, jos ei toimi niin sitten palaa vanhaan malliin.

PDF-möhkäle on yleensä vanhentunut sillä sekunnilla kun se julkaistaan Inden sivuille, jos olisikin dynaaminen yhtiö-sivusto jossa tunnusluvut yms. päivittyvät reaaliajassa ja uutta tietoa päivitetään blogimaisesti entryillä, tästä voisi tehdä automaattilinkkauksen tänne foorumille ainakun tulee uusi entry.

Myönnän tässä ja nyt etten ole lukenut yhtään laajaa raporttia kannesta kanteen, siellä on tosiaan sellaista, vähän karheasti sanottuna “täytettä” (itselleni siis) että se häiritsee lukukokemusta joten menee ns. skimmailuksi.

7 tykkäystä

Keskustelussa näkee kuinka erilaisia tarpeita analyysin lukijoilla on. Joillekin olisi tärkeintä saada heti tieto osarin potentiaalisesta vaikutuksesta kurssiin, jokainen sekunti ratkaisee. Jotkut katsovat isoimman nousupotentiaalin tavoitehintaan ja toivovat 12kk skaalalla ylituottoa. Vielä on sitten niitäkin hurjia, jotka ovat kiinnostuneita vallihaudoista ja johdon osakeomistuksesta.

Komppaan tuon 12kk tavoitehinnan kehitystarvetta. Fundasijoittaminen toimii yleensä parhaiten pitkäjänteisesti ja menestyneimmät sijoittajat omistavat osakkeita yleensä vuosia tai vuosikymmeniä ja harvemmin tähtäin on 12kk tuottopotentiaalissa. Miksi siis suositus ja tavoitehinta pitäisi tehdä tuolle aikajänteelle?

7 tykkäystä

Kaikilla alueilla voi pyrkiä parempaan. Mielestäni nimenomaan analyysien lopputuloksen esittämisessä on paljon parannettavaa. Esitän kohta käytännön parannusehdotuksia ja aivan lopussa uuden ajatuksen joukkovoiman hyödyntämisesta, mutta ensin pienomistajalta hieman motivaatiopuhetta Inderesin päättäjille, @Mikael_Rautanen, @Juha_Kinnunen @Sauli_Vilen, @Verneri_Pulkkinen :smiling_face:

Lainaan tähän Inderesin mission https://group.inderes.fi/ :

Inderesin tehtävä on yhdistää pörssiyhtiöt ja sijoittajat. Asiakkainamme on noin 190 pörssiyhtiötä, jotka haluavat palvella omistajiaan ja sijoittajayhteisöä tarjoamalla parempaa sijoittajaviestintää. Yhteiskunnallisena tavoitteenamme on demokratisoida tieto finanssimarkkinoilla, jotta kaikilla olisi tiedon puolesta yhtäläiset mahdollisuudet sijoittaa ja säästää omaan tulevaisuuteensa.

Inderes antaa tavoitehintoja, suosituksia, kommentteja ja analyyseja. Usein kirjoitetaan, että analyysi on se pihvi ja lukekaa analyyseja. Tätä en kiistä. Haasteena on vaan, että 190 yhtiön analyysien lukeminen vie kohtuuttomasti aikaa. Lisäksi analyysi on oman kirjoittamishetkensä tuote ja markkinan mullistuksissa 3 kk ikäinen analyysi voi vanhentua. 3 kk aiemmin nähty tilanne, joka johti tietyyn suositukseen voikin olla muuttunut ja suositus pitäisi kääntää ehkä päälaelleen.

Pointtinani on, ettei kukaan Inderesin yhteisön jäsen pysty muistamaan 190 analyysin sisältöä ja muuttamaan omaa näkymystään markkinan mullistuksissa. Tämä olisi kuitenkin se ideaalinen tavoite. Tavoite muuttuu sitä etäisemmäksi, mitä enemmän Inderesin palvelussa on yhtiöitä.

Sijoittaminen on yksinkertaista. Osta halvalla ja myy kalliilla. Ja jokainen sijoittaja pyrkii mahdollisimman korkeaan vuosituottoon. Sanotaan usein, että vastuu on sijoittajalla itsellään. Tietysti on, mutta sijoittaja on valmis maksamaan, jos joku voi alentaa ajoittamiseen liittyvää riskiä. Inderes voi luoda itselleen pysyvän kilpailuedun, jos pystyy auttamaan sijoittajaa ostohetken ja myyntihetken valinnassa tavalla, johon kukaan muu ei kykene. Tämä kilpailuetu kasvattaa yhteisöä ja lisää Inderesin arvoa sekä asiakkaille että yhteisön jäsenille.

Parannusehdotukset analyyseihin:

  1. Alla tulevat luvut tuodaan sivulle Inderes.
  2. 12 kk tavoitehinnan rinnalle tuodaan käypiä hintoja (fair value) eri arvonmääritysmenetelmillä ja eri aikajänteillä. Käyvät hinnat päivittyvät automaatisesti, kun analyytikko kirjaa muutoksen niihin vaikuttavaan näkemykseen.
  3. Kullekin hinnalle lasketaan näkyviin vuotuinen tuotto verrattuna nykykurssiin. Tämä % päivittyy reaaliaikaisesti.
  4. Kullakin hinnalle määrittyy reaaliaikasesti suositus osta/lisää/vähennä/myy riippuen vuotuisesta em. vuotuisesta tuotosta.
  5. Kullakin käyvällä hinnallla (eli suosituksella) on näkyvissä päivämäärä, jona se on viimeksi päivitetty.
  6. Arvonmääritysmenetelmät: Kassavirta-analyysi (DCF), arvostuskertoimet, vertailuryhmäanalyysi, osien summa -analyysi. Tämä voi olla yhtiökohtaista.
  7. Aikajänteet: 3 kk, 6 kk, 12 kk, 2 vuotta, 3 vuotta, 4 vuotta, jne. Tämä voi olla yhtiökohtaista.
  8. Nykyinen 12 kk tavoitehinta ja sijoitussuositus laitetaan vähemmän esille, mutta tarjotaan se edelleen erinäisiin ulkopuoliseen palveluihin, jotka sitä kaikilta analyytikoita kaipaavat.
  9. Inderesin sivuilla tehtävän yhtiökyselyn pisteet näkyviin (Pitkän aikavälin houkuttelevuus, Kilpailuetujen vahvuus, Johdon luotettavuus, Strategian selkeys, Lähivuosien tuloskasvunäkymät).
  10. Nykyinen yksi riskiluku korvataan alakategorioiden riskiluvuilla (toimintaympäristö, liiketoimintamalli, rahoitusriski, ennustettavuus ja osakeriski).
  11. Jokaiselle Inderesin palvelussa olevalle yhtiölle avataan ketju ellei sitä jo ole. Analyytikon päivitykset tulevat automaattisesti ketjuun näkyviin.

:thought_balloon:
Analyysien lisäksi Inderes voi käyttää yhteisön voimaa maailman kaikkien yhtiöiden seulontaan. Tämä on omiaan kasvattamaan yhteisön kokoa ja tukisi Inderesin kasvua Suomessa ja Suomen ulkopuolella. @Heikki_Keskivali esitti 18.5.2022 blogissaan “Täydellisen yhtiön ominaisuudet” Täydellisen yhtiön ominaisuudet 19 kriteeriä täydelliselle yhtiölle.

Kriteeristö on sen verran kattava, että täydellisten yhtiöiden löytäminen on kovaa työtä. Pohdin, että tämä voisi olla sopiva tehtävä jaettavaksi Inderesin foorumille. Yhdessä voisimme analysoida läpi salkkujemme yhtiöitä. Mikä tahansa yhtiö kelpaa analysoitavaksi. Jokaisesta täytetystä kriteeristä saa pisteen eli 19 on suurin pistemäärä.

Avasin uuden ketjun tämän asian ideoimiseksi.

Mikäli tämä johtaa toimintaan, voisi tulokset tuoda näkyviin Inderesin palveluun. Kriteerin täyttäminen voisi esimerkiksi edellyttää vähintään kolmen Mestari-tason foormistin hyväksynnän ja hyväksyjien nimimerkit jäävät näkyviin. Hyväksyjä voi muuttaa kantaansa. Tämä hyväksyntä edellyttäisi Inderesin sivujen softan kehitystyötä.

24 tykkäystä

Muuten hyvä, mutta se että foorumilla on mestarin titteli ei takaa että henkilö ymmärtäisi asiasta mitään.

19 tykkäystä

Pohdin kyllä samaa, mutta en keksinyt muuta. Keksitkö jotain parempaa?

Nykyisessä inderes-sivuston yhtiökyselyssä on jokin mekanismi, jolla tänne Pörssi | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus rakentuu kohtaan Sijoittajien mielikuvat ranking-listat. Muistaakseni käyttäjilta kysellä muutama kysymys ja vastaukset liukusäätimillä.

Sijoittajien mielikuvat on kaiketi suunnattu Inderesin asiakasyhtiöiden käyttöön, mutta ehkäpä tuota samaa voisi käyttää myös täydellisen yhtiön etsintään.

Ehkä olen naivi yhteisön voiman suhteen, mutta pidän toivoa yllä :pray:

2 tykkäystä

Menee ehkä väärään threadiin mutta @Verneri_Pulkkinen varmaan siirtää oikeaan paikkaan.

Minua ihan pikkaisen häiritsee nuo firmojen haastattelut, ne ei oikein tarjoa mitään muuta kuin johdolle mahdollisuuden kertoa omaa näkemystään, niissä ei juuri yhtään haasteta firmaa ja esitetä niitä ns. vaikeita kysymyksiä johdolle joista olisi kaikkein suurin lisäarvo katsojille ja sijoittajille, jopa vaikeiden kysymysten väistely kertoo jotain firmoista.

Onko niin että haastiksia ei enään saa jos uskaltaa haastaa tai kysyä vaikeita kysymyksiä?

25 tykkäystä

Myös analyytikkohaastattelut on hieman alkanut toistaa itseään. Kaava menee yleensä näin:

  1. Miten viimeisin vuosineljännes meni?
  2. Tulevaisuuden näkymät
  3. Riskit, arvotus, suositus

Analyytikosta tietysti riippuen vastakset ovat erilaisia, mutta noudattaa samaa kaavaa, joiltain analyytikoilta saa enemmän irti kuin toisilta.

Ehkä videoiden muodossa voisi saada myös roast tyyppisesti myös enemmän? :man_shrugging:

5 tykkäystä