Mielestäni video/äänihaastattelut on Inderesin paras anti ja näistä tykkään kaikista eniten. Vaikkapa OPlla ne videot on ihan turhia kun ei haastatella ketään.
Mielipide siis myös puolesta.
3 tykkäystä
Yhtiöhaastiksien on tarkoitus palvella sijoittajia ja totta kai me pyritään niissä tuomaan esiin kaikki relevantit kulmat, olivat sitten positiivisia tai negatiivisia. Ihan yhtälailla niissä pitää olla kriittinen, kun suositustenkin kanssa ollaan. Tässä ei tietenkään ole meidän päässä mitään muutosta tapahtunut, mutta laitetaan asiasta muistutusta tiimille 
Sitten kysymyksiin, analyytikot ottavat ilomielen kysymyksiä vastaan, laittakaa vaan aktiivisesti kysymyksiä yhtiöiden ketjuihin tai analyytikoille suoraan (aina välillähän me myös kysellään niiden perään ketjuissa).
Edit, myös suoraa palautetta videoista voi (ja pitää!) antaa, jos jossain yhtiössä kysellään ihan vääriä asioita, niin palautetta vaan ketjuun/analyytikolle!
22 tykkäystä
Kiitokset kysymästä, loma meni oikein rentouttavasti (pois lukien koko perheen 1,5vk kestänyt korona 
)
Ehdin vasta nyt lukea tämän ketjun ajatuksella läpi ja pakko sanoa kiitokset kaikille ketjuun kirjoittaneille! Täällä on oikeasti tosi paljon hyviä ajatuksia meidän suosituspolitiikan sekä analyysin kehittämisen kannalta. Palaan tarkemmin näihin paremmalla ajalla, kun ollaan talon sisällä ehditty pureksia näitä lisää, mutta ohessa muutamia alustavia kommentteja sekalaisessa järjestyksessä:
-
tuo joukkoistaminen/parviäly on oikeasti tosi kiinnostava idea! Nuo meidän työkalut (sijoittajamielikuva etc.) tarjoaisi varmasti hyvän pohjan rakentaa uudenlaista palvelua, missä sijoittajat voisivat itse osallistua tavalla tai toisella suositusten/näkemysten antamiseen.
-
Palvelua kehittäessä on hyvä pitää mielessä, että meillä on käyttäjinä tosi iso joukko sijoittajia. Koska massa on iso, niin palvelun pitää olla suhteellisen selkeä. On vaikea nähdä, että esimerkiksi useampi eri tavoitehinta eri aikajänteillä palvelisi isoa massaa kovinkaan hyvin.
-
Sijoittajien tarpeet ovat hyvin erilaiset. Toinen lukee laajaa raporttia kuin raamattua, toinen käyttää laajaa raporttia korkeintaan saunan sytyttämiseen. Toiselle aamun tuloskommentti on tärkeä, toinen ei jaksa herätä lukemaan sitä. Joku tykkää videoista toinen ei. Halutaan totta kai kehittää palvelua palvelemaan kaikkia sijoittajia (siksi meillä myös eri formaatteja eri kanavissa)
-
Tuosta kvartaaliraportin työmäärästä. Olet siinä oikeassa, että analyytikko pääsee työssään yleensä 80-90%:iin todella nopeasti, mutta viimeinen 10-20% ottaa tosi paljon aikaa. Esimerkiksi minulla Sammon osaripäivänä yleensä tiedän jo tulosliven jälkeen mitä todennäköisesti ennusteeni käyttäytyvät ja toisaalta mitä todennäköisesti teen suositukselle. Aikaa kuitenkin menee tämän jälkeen koko loppupäivä, kun luen raporttia läpi, käyn detskuja läpi, saatan soitella IR:lle, kuuntelen konffan, katselen vielä verrokkien raportteja, käyn läpi omia vanhempia raportteja yms.Sitten pitää tosiaan kirjoittaa vielä se raportti. Onko tämä ns. “last mile” sitten turha? Mielestäni ei, koska meidän työhön kuuluu olla asiantuntijoita näissä yhtiöissä ja osana tätä varmistan, että en ole jättänyt mitään huomiotta (teiltä tulee aika armoton tuomio jos analyysissä virheitä
). Sain tästä idean, voisin tuloskaudella yrittää tehdä jostain yhtiöistä “analyytikon työpäivä” videon, jossa päivän tapahtumat meikäläisen näkökulmasta olisi puristettu tiiviiseen ~5min pakettiin 
-
tavoitehinta on hankala konsepti ja käyvän arvon haarukassa on paljon hyviä puolia. Tätä pohdin paljon kesällä.
-
Tavoitehinnan aikaperiodi on toinen ikuisuuskysymys. 12kk on lyhyt aika, 3v on ikuisuus. Monta eri aikahorisonttia sekoittaa liikaa (kohta 2). Mutta kyllähän tuo 12kk on monella tapaa epäoptimaalinen pitkäjänteisen sijoittajan näkökulmasta. Tätä me mietitään vähintään kerran vuodessa, mutta tähän mennessä ei olla keksitty parempaa vastausta.
-
riskimittarissa on paljon kehittämistä edelleen, varmasti olisi hyvä idea avata sen alla olevia parametrejä tarkemmin.
-
PDF:t ovat viimevuosituhannelta ja meillä on ollut ikuisuusprojektina piirustuspöydällä dynaaminen digitaalinen raportti. Tämä tosiaan piirustuspöydällä/Juhan päässä asteella.
Laittakaa ihmeessä hyviä ideoita tulemaan, olisi kyllä hienoa jos keksittäisi malli millä saataisi vietyä tätä toimialaa taas askel eteenpäin
62 tykkäystä
Kiitos nopeasta vastauksesta. Tämä @Antti_Luiro:n tekemä kuva DCF-arvon herkkyydestä tuottovaatimukselle on loistava esimerkki tarpeellisesta lisäyksestä analyysiin.
Tuosta 12kk tavoitehinnasta vielä. Sijoittajien pitkäjänteisyys vaihtelee suuresti. Vaikka kaikki haluaisivat olla pitkän aikavälin sijoittajia voi kovassa henkisessä paineessa käytännön sijoitushorisontti kaventua kuukausiin, vaikka haluaisi katsoa vuosia eteenpäin. Ja joskus samalla ajanhetkellä firmalle A aikajänne on 6 kk ja firmalle B 2 vuotta. Näissä tilanteissa 12kk tavoitehinta ei palvele ketään. Olisi hienoa, jos käypä arvo esitettäisiin useille aikaperiodeille. Sen voisi jopa esittää yllä olevan kuvan tyyliin.
21 tykkäystä
Yhtiöketjuihin voi myös kirjoittaa asioita jotka joko yhtiöraportissa mietityttävät tai sijoituskeissinä ko. yhtiössä ylipäätään. Toki näihin voi saada ihan myös sen kirjallisen vastauksen täällä foorumilla mutta itse ainakin käyn yleensä aina katsomassa yhtiöketjun ennen kuin video kuvataan, jos sattuisi olemaan kysymyksiä. Videoille mieluusti otetaan foorumilaisten kysymyksiä/aiheita mukaan Videolla myös analyytikon on ainakin jossain tapauksissa helpompi selittää ajatuksen juoksuaan.
22 tykkäystä
Meneekö tämä tosiaan näin @Antti_Viljakainen? Kuinka usein Inderesin analyyseissä tarkastellaan riskittömän koron oikeaa tasoa ja miten tuo aidosti toimii? Eikö riskitön korko pitäisi määritellä uudestaan dynaamisesti joka kuukausi?
8 tykkäystä
Toukokuussa Verneri vähän avasi korkoasiaa qt ketjussa.
" Käsittääkseni ne leivotaan epämääräisesti WACCin sisään. Useissa firmoissa WACC on noussut viime raporteissa heijastellen kasvavaa epävarmuutta, vaikka virallisesti “riskitön korko” on 2 %:ssa.
Indereshän ei ota kauhiasti markonäkemystä kuin syklisissä osakkeissa jossa joutuu vähän pakosti huomioimaan talouden kehityksen.
Siksi on Qt:nkin osalta sanottu joskus aiemmin kurssin liitäessä korkeammalla, tai ainakin muistan sanottaneen, että mikäli sijoittaja uskoo rajuun korkojen nousuun niin tämä ei välttämättä ole se herkullisin osake salkussa. "
4 tykkäystä
Viafinin analyyseissa on ollut ainakin viime aikoina tällainen kuvallinen esitys tavoitehinnan muodostumisesta. Voisiko saada jatkossa saman kaikkiin analyyseihin 
Tämä auttaa hahmottamaan tilannetta. Muutenkin @Olli_Koponen:n raportti ja sanallinen esitys tavoitehinnan määräytymisestä on timanttia. Kiitos 
19 tykkäystä
DCF-mallin riskitön korko ja markkinariskipreemio ovat meillä stabiileja komponentteja. Jälkimmäinen on pysynyt vakiona niin kauan kuin olen talossa ollut. Riskitöntä korkoa pudotimme (ulkomuistista) syksyllä 2020 1-%yksiköllä nykyiselle tasolle 2,0 %:iin. Joten on etiäinen, että kerran tai kaksi aikaisemminkin tuota on muutettu, mutta harvinaisia muutokset ovat.
Huomautan, että DCF:ssä riskitön korko myös asetetaan ajasta ikuisuuteen ulottuvalle aikahorisontille ja mielestäni sen pitäisi peilata koko aikahorisontilta odotettavaa keskimääräistä riskitöntä korkoa eikä hetkellistä tilannetta. Emme myöskään ole halunneet lähteä ottamaan riskittömän koron muutosten kautta varsinaisesti kantaa yksittäisiin osakkeisiin, sillä emme ennusta riskitöntä korkoa ja kenelle tahansa sen ennustaminen on äärettömän vaikeaa. Taustapeilin kautta riskittömien korkojen säätäminen nopealla frekvenssillä johtaisi myös varmuudella vääriin tuloksiin eikä muutosten rullaaminen koko karkeasti 150 yhtiön seurantaan ole edes käytännössä mahdollsista esimerkiksi kuukausittain. Näin olemme halunneet jättää analyytikolle tiettyä pelivaraa haistella sopivaa pitkän ajan tuottovaatimusta osakkeelle emmekä siten tarkastele WACC-%:n muodostumisen komponentteja vaan lopputulosta (WACC-% ja CoE-%). Yksittäisten yhtiöiden tuottovaatimukset ja niiden muutokset analyytikon pitää tietenkin pystyä perustelmaan. Lisäksi muistutan, että DCF on vain yksi arvonmääritysmenetelmä monista ja se on harvemmin meillä ajamassa näkemyksen tai tavoitehinnan muodostumista.
Suosittelen lukemaan Juhan kirjoittamat Kinnusen Jorinat DCF:stä. Ne avaavat hyvin meidän ajatuksia DCF:stä ja niistä on helppo allekirjoittaa joka sana.
Tässä ketjussa on ollut paljon hyviä ehdotuksia ja kommentteja ja niihin on pidempikin vastausta tässä piirustuspöydällä. Pahoittelut, kun sen kanssa on tässä vähän kestänyt. Lähipäivinä myös tehdään video @Verneri_Pulkkinen kanssa meidän oman tulosjulkistuksen Q&A:ssa esitettyyn kysymykseen liittyen.
34 tykkäystä
Kiitos kattavasta vastauksesta!
Onko markkinoiden riski-preemion tarkoitus tosiaankin olla sama jokaisessa rapsassa? Useimmissa analyyseissä se on toki 4,75%, mutta kyllä siinäkin on havaittavissa vaihtelua, jos tarkkaan lukee Inderesin analyysejä. Esimerkiksi Viafinin rapsassa 4,5% ja Faronin rapsassa 6%.
Olen ollut siinä ymmärryksessä että näiden komponettien pitäminen vakiona nimenomaan on rajua näkemyksen ottoa. Että jos esimerkiksi markkinoiden mielestä analyysintekohetkellä riskitön korko olisi 3% ja ERP 6% ja Inderes käyttää 2% ja 4,75%, niin Indereshän ottaa todella vahvan näkemyksen siitä että markkinat ovat väärässä. Toki analyytikko voi fiksata sen heittämällä hihasta muita WACC-komponentteja että päästään haluttuun tavoitehintaan, mutta kyllä se aika hurjalta kuulostaa.
Ymmärrän että Inderes ei tee analyysejään DCF-malli edellä, eikä varmaan suurinta osaa asiakkaitakaan kiinnosta lukea niitä, mutta kyllähän se harmittaa katsella malleja missä on lukujen kanssa harrastettu tantraseksiä. Esimerkiksi joka kerta kun näkee että toiseksi viimeisen vuoden liikevoittoa on mielivaltaisesti laskettu, jotta TERMiin saadaan haluttu luku, niin koko rapsan DCF-mallin voi samantien heittää roskikseen 
12 tykkäystä
Itsellä ei tähän Inderesin analyysien ansiokkaaseen kehittämiskeskusteluun ole kovin pitkää sepustusta annettavisssa, mutta hartaasti toivoisin “Fair value rangen” eli vapaasti suomentaen hintahaitarin käyttöönottoa. Annetaan jokaisesta osakkeesta kolme skenaariota eli hyvä- , perus- ja huono vaihtoehto. Luonnollisesti analyytikko sitten määrittelee, mihin vaihtoehtoon hän kulloinkin uskoo. Viimeisen vuoden aikana tapahtunut kasvuosakkeiden verilöyly on tehnyt siinä määrin pahaa jälkeä foorumin käyttäjäkunnan omistuksissa, että mielestäni ennen pitkää jokin muutos on kuitenkin tehtävä, koska nyt nähdään, että pelkkä tavoitehinta- ja suositusasetanta ei kaikin puolin ole ollut onnistunut ja palvellut analyysin lukijoita kovinkaan hyvin.
Viime aikoinahan näitä “Worst case- scenario”- näkemyksiä on kaivattu myös Fortumiin ja Nokian Rinkuloihin(renkaisiin), jolloin jokainen voisi määritellä riskitasonsa ja onko mielekästä lähteä kyseisten yhtiöiden kyytiin tai jos jo omistaa niitä, myydä pois.
Joka tapauksessa monelle Inderesin yhteisön jäsenelle Inderesin analyysit ovat ainoa analyysin lähde ja ihan jo Inderesin osakkeenomistajanakin tietenkin suosin niitä ja toivon myös kehitystä tapahtuvan. Ymmärrän kyllä, että ihan kevyin perustein analyysimetodien muuttamiseen ei pidä lähteä, mutta Inderesin viimeisen vuoden “track record” lähinnä kasvuosakkeissa kertoo selvästi, että muutokseen on nyt tarvetta. Toki aika on myös ollut todella poikkeuksellinen Covid-19-jälkilöylyissä(tahaton viittaus Harviaan🙂,toim.huom.) ja siihen päälle vielä Ukrainan sota. Kuluttajasektorilla on kuitenkin hyvä muistaa, että harvoinpa “The Winner takes it All” toteutuu vaan kilpailuasetelmat säilyvät tiukkoina suhdanteessa kuin suhdanteessa.
Disclaimerina vielä, että itse en koe kärsineeni analyytikoiden ylivirittyneistä odotuksista ja Tokmanninkin suhteen olen ollut ihan itse hieman ylioptimistinen, mutta toisaalta myös realistinen, koska en henkilökohtaisesti pitänyt yli 20 euron hintoja kovin hyvänä tankkauspaikkana, jonkinlaiseen vauhtisokeuteen kyllä itsekin syyllistyin aloittamalla lisäostot aivan liian aikaisin🙂
Positiivisena seikkana pitää sanoa, että onhan tämä osakkeiden netto-ostajalle loistavaa aikaa ja hyviä yhtiöitä saa ihan kohtuuhinnoilla, mutta toisaalta tämä voi olla laiha lohtu niille, jotka kerta kaikkiaan ovat maksaneet turhan kovia oppirahoja lukemalla analyysia, kun analyytikotkin ovat osallistuneet markkinamaniaan.
Toivottavasti kirjoitus ei ollut liian kriittinen ja lopuksi joka tapauksessa, kiitos analyysistä, Inderes, vaikka se ei aina eikä edes joka kerta osu kohdalleen tässä monimutkaisesta maailmanajassa🙂
34 tykkäystä
Kyllä. Yhtiökohtaisia eroja tuodaan lähtökohtaisesti esiin muiden paramterien kautta. Korostan toki edelleen, että meillä katsotaan lopputulosta (WACC-% ja CoE-%) eikä yksittäisiä parametreja.
Kiitoksia huomiosta. Korjaamme nämä.
Ymmärrän harmisi. Eikä noita terminaalinkaan parametreja ihan mielivaltaisesti pitäisi käsitellä vaan muutokset niissä on saman perusteluvelvollisuuden piirissä kuin aiemmillakin vuosilla.
12 tykkäystä
Nyt ollaan sitten isojen asioiden äärellä.
Tämänpäiväinen Kamuxin negari - 5min ennen closea ja huomista aamun osaria - on rimanalitus governancen kannalta. Tämä on todella surkeaa toimintaa, elokuun puolessavälissä todetaan käytännössä että Ukrainassa on sota ja kuluttajien luottamus on erittäin alhaalla.
Jos huomenna ei Kalliokoskea pistetä asiasta tiukalle niin silloin te kusette kaikkien piensijoittajien kintuille, tällainen ei vaan voi mennä enään läpi vaikka virallisesti ei mitään sääntöjä rikottu, yrityksen johdon pitää pystyä tällaiset asiat ilmaisemaan aikaisemmin.
Nyt ei kivakiva-jutustelu riitä vaan pitää oikeasti nostaa kissa pöydälle.
Inderesin missio on tuoda sijoittaminen entistä useammalle ja osana sitä Inderesin vaikutusvaltaisena tahona pitää pystyä vaatia asiakkailtaan parempaa kuin tämä suoritus tänään.
Toinen asia on sitten itse Kamuxin analyysi, Osta 12,00e tässä tilanteessa on kyllä nätisti sanottuna erittäin optimistinen näkemys mutta siitä enemmän Kamuxin ketjussa.
Tiedoksi @Thomas_Westerholm @Sauli_Vilen @Antti_Viljakainen @Verneri_Pulkkinen @Mikael_Rautanen
40 tykkäystä
Vaikka niin helvetisti vihaan yleistämistä, niin olisko se meidän suomalaisten pakollinen tarve aina “miellyttää” haastateltavaa vai mikä siinä?
Olen yli 30 vuotta tehnyt teollisuuskauppaa osto/myynti hommia Suomi/Eurooppa ja jonkun verran kauko-Idän kanssakin, niin kyllä tähän vaan aina törmää.
Jos olen yksin tämän mielipiteen kanssa, niin väärässähän sitä taas ollaan 
3 tykkäystä
Kamuxin webcasteissa on saanut esittää kysymyksiä kuka vain. Joten tämän palautteen voi antaa myös yksityissijoittaja. Tosin kaikki ei taida päästä tilaisuudessa mikin varteen.
12 tykkäystä
Tässä voisi olla sellainen pohdinnan paikka analyysitaloille ylipäänsä.
Haluaako olla analyysitalo analyysin lukijoille vai yrityksille. Uskaltaako Inderes ennakoida ja ottaa kantaa yleisten vaaran merkkien ollessa näkyvissä vai pitääkö sen elää niiden tietojen mukaan, mitä niille annetaan. Kriittisen itsenäisesti omilla aivoillaan ajattelevan analyysin perässä täällä kuitenkin moni on.
Vaikeaahan ajankohtaista, relevanttia dataa on yrityksiltä saada, mikäli yritykset eivät sitä halua antaa. Mikäli analyysi ei ole luotettava ja oikein, jokaisen pitää miettiä, mitä analyysit ja viime hetken negarit kertovat nykyisestä markkinatilanteesta.
22 tykkäystä
Kiitoksia vaan paljon kaikille kommenteista ja kehitysehdotuksista. Porukka selkeästi välittää, mikä on aina kiva huomata. Tässä muutamia vastauksia ja pahoittelut, kun kesti.
Pääsääntö meillä on, että tulosvaroituksesta tulee päivitetty näkemys seuraavalle päivälle. Tästä poikkeaminen vaatii hyvin perustellun syyn eikä todellakaan oteta tavaksi, että varoituksia vain kommentoidaan. Remedyn kohdalla mainitsitkin jo syyt, miksi Atte ei vielä tehnyt päivitystä vaan se tulee vasta Q2:n yhteydessä.
Samaa mieltä. 12 kuukauden tähtäimellä arvostuksen muutoksella on iso rooli kurssiliikkeiden ja vastaavasti sijoittajan tuoton taustalla, kun taas pitkän aikavälin tuoton kannalta kriittisen tuloskasvun voima näkyy vasta hieman pidemmällä välillä. Päivitämme tässä Q3:n aikana analyysin tekemisen pelikirjaamme laaja-alaisesti ja tavoitehinta-asia / suosituspolitiikka / riskimittari kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Katsotaan mitä saadaan aikaan.
Olen myös henkilökohtaisesti taipunut jo jonkin aikaa sitten ajattelemaan, että 12 kuukauden tavoitehinnan korvaaminen käyvän arvon haarukka voisi helpottaa. Ongelmaton tämäkään ei toki ole seurantaportfoliomme heterogeenisyys huomioiden, mutta tiettyä stabiiliutta se voisi ainakin suurimpaan osaa yhtiöitä tuoda, kun ei oltaisi yhden luvun (tavoitehinta) varassa ja aikaelementtikään ei olisi niin kiveen hakattu kuin nyt.
Seurannan aloitus on harvemmin täydellinen ja mielestäni analyysin tekeminen on iteratiivinen prosessi, joka vaatii jatkuvaa parantamista sekä tuloskausien aikana että niiden välillä. Yleensä tuloksetkin paranevat, kun yhtiöitä seuraa pidempään ja aikaa analyysin jatkuvalle kehittämiselle jää. Yhtiöiden rakenteet tuppaavat muuttumaan eikä tarina tai yhtiön suuntakaan mene valitettavasti ihan odotusten mukaan. Siten tuo on melko ruusuinen kuva analyysityöstä, että homma ladotaan kerralla ja laadukkaasti pakettiin ja sen jälkeen vaan seuraillaan tarinan etenemistä.
Toisinaan saisimme myös osariraportit ulos nykyistä nopeammin (ts. esim. tulospäivän aikana) laadusta tinkimättä, mutta regulaatiopohjaisista syistä emme toistaiseksi ole julkaisseet uusia näkemyksiä pörssin ollessa auki. Tämänkin linjauksen taustat pitää toki käydä läpi jossain vaiheessa.
Näissä tapauksissa näkemyksen päivittämiseen olisi ollut karkeasti vuosi aikaa, jos olisi hahmotettu mitä tuleman pitää. Siten en millään osta ”ei ehditty, kun tuloskausi tai joku muu”-selitystä. Oltiin vaan väärässä. Enkä nyt viskaa tällä toteamuksella ketään kollegoista bussin alle, on tässä itsekin tullut sössittyä viimeisen 12 kuukauden(kin) aikana.
Uskon tähän myös, mutta lajin luonne on myös sellainen, että parhaatkin ovat jopa melko usein väärässä. Syitä väärässä oloon analyytikon täytyy hakea myös ensisijaisesti peilistä ja pyrkiä oppimaan niistä tai muuten riski toistuvammin väärässä olemisesta on iso oli prosessi millainen tahansa. Prosessikehityksellä toki pyrimme tukemaan onnistumista, mutta kuten videolla totesin, niin koko systeemin totaaliselle auki räjäyttämiselle en näe tarvetta kuluvan vuoden vaikeuksista huolimatta, sillä pitkän aikavälin track-record on mielestäni edelleen hyvä.
En ole ihan varma ymmärsinkö tämän oikein, mutta epäilen vähän, onko meidän vahvuutemme arvioida kevyen pika-analyysin pohjalta, miten markkina tulee hinnoittelemaan uuden tiedon. Nimimerkillä aika usein tuo päivän kurssireaktio on tullut arvioitua väärin noissa ennen pörssin aukeamista julkistetuissa raporteissa. Lisäksi tämäntyyppiset arviot voisivat kannustaa isompaa sijoittajamassaa käymään enemmän nopeaa kauppaa, jonka positiivista vaikutusta suuren sijoittajamassan pitkän ajan tuottoon rohkenen myös epäillä (osakkeiden välittäjille nopean syklin ärsykkeet varmasti maistuisivat). Tämä olisi myös jokseenkin päinvastainen lopputulema pitkäjänteisyyttä painottavaan filosofiaamme.
Tuloskaudet vievät vuodesta 10-12 viikkoa (sis. valmistautumisaika), joten reilut 30 viikkoa vuodesta jää vielä hitaamman rytmin ajattelulle, kun lomat miinustetaan. On tuossa tunti poikineen, kun huomioidaan, että meillä analyytikoista pääosa tekee yli 90 % työajastaan analyysiä.
Kun ollaan oikeassa markkina hinnoittelee tulospäivänä (tai muiden isojen uutisten jälkeen) sisään niitä ennusteita ja/tai valuaationäkemystä, mitä analyytikko on tavoitehintaan/suositukseen leiponut jo aiemmin. Tällöin luodaan arvoa sijoittajille, se on selvä. Jos taas näkemys on mennyt syystä tai toisesta väärin, tulospäivät menevät lähinnä jälkien siivoiluun, kun kaatunutta maitoa ei tunnetusti lasiin takaisin saa. Näissä tapauksissa analyytikon päähuomio tulospäivänä onkin jo siinä, että näkemys osuu paremmin seuraavina tulospäivinä ja niiden välisenä aikana. Väärässä olo myös lisää analyytikon työmäärää tulospäivinä, kun mietittäviä asioita on enemmän. Kun näkemys osuu, niin pääsee yleensä vähemmällä.
Meillä oli jokunen vuosi sitten Rane-botti, joka yritti tehdä automaattista analyysiä. Ihan ongelmitta Rane ei pärjännyt, koska ihan hetkeen sitä ei ole hyödynnetty. Erikoistapaukset sekä lukujen laadun (esim. tulosylitys jatkuvan toiminnan vs. kertatuoton takia?) ymmärtäminen ovat tietenkin näille aina hankalia käsitellä. Sinällään tämän osan työstä ulkoistaisin erittäin mielelläni ATK:lle, koska noissa kommenteissa on kieltämättä paljon mekaanisia elementtejä.
Kiitos palautteesta! Paljon olemme työtä tehneet laajan keventämiseksi ja toiston poistamiseksi (Glastonin eka laaja hipoi sataa sivua Wordissa) ja kannustaneet analyytikoita tiivistämään. Silti työnsarkaa riittää yhä edelleen, sillä mahdollisimman lukijaystävällistä tuotostahan meidän täytyy tavoitella. Samalla analyytikoiden työmäärä helpottuisi, joten porkkanaakin on tarjolla. Isompi loikka vaatisi myös ehkä myös sitä 2020-luvulle siirtymistä ja pdf:n hylkäämistä. Juhalla 2020-luvun digitaalinen analyysisivu tosiaan on varhaisen vaiheen suunnittelussa (en kuitenkaan suosittele tätä odotellessa pidättämään henkeä).
47 tykkäystä
Jos analyyseissa olisi tavoitehinnan sijasta käypä arvo, niin
-
se pakottaisi analyytikot katsomaan yrityksen pidemmän ajan kehitystä. Nyt ainakin kommentit keskittyvät 1-2 vuoden ajanjaksolle. Pidempään aikaväliin liittyy enemmän epävarmuutta, mutta jos kyse on sijoittamisesta, niin se perustuu arvon ja hinnan väliseen erotukseen. Eli joka tapauksessa sijoittaja joutuu miettimään pitkänajan kassavirtoja.
-
välttyisimme ongelmalta, jossa markkinan sentimentti vaikuttaa hyväksyttäviin kertoimiin ja siten tavoitehintaan
3 tykkäystä
Yrityksen talouden ennustaminen on kuin sään ennustaminen kesällä.
Aina voit antaa 10 päivän sääennustuksen, mutta sateen todennäköisyys on kohtalaisen varmaa vain kolme päivää eteenpäin. Siltikin voi jäädä satamatta.
Riippuu siitä, miten pilvet törmäävät.
5 tykkäystä
Olisin @Antti_Viljakainen halunnut tiedustella että onko Kempowerin analyysi nyt ihan oikeilla jäljillä, viittaan nyt tässä tähän aikaisempaan keskusteluun esim. QT:n, Harvian ja Remedyn kehityksestä.
Ihan ensimmäinen asia, jos firma itse tavoittelee 10% liikevoittotasoa vuosille 2025-2027 niin mikä lienee rationaali ennustaa 13.8% liikevoittotasoa ko. vuosille? Onko teillä syytä epäillä että johto ns. sandbaggaa ja vetää tarkoituksella tavoitteita alas vai mikä tässä on taustalla?
9 tykkäystä