Vaikuttaako korkojen nousu arvostuksiin?
Jos 1) korkojen nousu liittyy inflaatioon ja 2) reaalikorko yli pidemmän ajan ei nouse ja 3) yrityksellä on hinnoitteluvoimaa, joka kompensoi korkojen nousun.
Tätähän tapahtuu jatkuvasti. Pörssiyhtiön käypä arvo voi helposti tippua 70% ulkoisen ympäristön muutoksen, yhtiön oman möhlimisen, huonon yrityskaupan, hölmön rahoitusjärjestelyn jne tai usein näiden yhdistelmän seurauksena.
Hinta taasen voi tippua vielä helpommin 70%, jos esim
Lähtötilanne: yhtiöllä menee hyvin ja markkina ylireagoi ylös
12kk jälkeen: yhtiöllä menee huonosti ja markkina ylireagoi vaikeuksien mittakaavaan
Tähän väliin osuu hetki, jolloin osake käy käyvässä arvossaan. Mikä se hetki sitten on, sehän tästä lajista juuri tekee niin kiehtovan 
jos näistä isommista taitekohdista osaa nähdä yli puolet ja oikein ajoitettuna, pärjää aika hyvin. Kukaan ei osu 100%.
24 tykkäystä
Käsittääkseni Inderes ottaa kantaa yrityksen käypään arvoon jotenkin suosituksessaan Osta/lisää/vähennä/myy. Mutta niin sanottu tavoitehinta ei ole käypä arvo.
Käypään arvoon vaikuttavat mm. yrityksen kasvu ja kannattavuuden kehitys pitkän ajan ( esim. 5 - 20 vuotta) kuluessa ja näiden takana olevat markkinan kasvu, markkinaosuuden muutos, kilpailuetujen kestävyys, kilpailu toimialalla, riskit huonommalle kehitykselle jne.
“Käypä arvo (Intrinsic value)
Osakkeen “oikea” arvo.”
Aiheesta voi lukea lisää muun muassa tästä artikkelista:
Mielestäni “Intrinsic Value” on määritettävissä lähinnä sellaisille yrityksille, joiden tuloksen tuleva kehitys on ennakoitavissa.
Erityisen suhdanneherkille yrityksille - kuten raaka-aineiden hinnoista riippuvaisille - “Intrinsic Value” laskeminen edes karkeasti on epäluotettavaa.
3 tykkäystä
Vastailen tänne niin pysyy Qt:n ketju yhtiöspesifinä 
Ymmärrän toki tarkemman yhtiöjaottelun kiinnostavuuden. Samalla verrokkiryhmä on aina vain yksi osa arvonmääritystä ja toimii yhtenä testinä muiden joukossa käyvän arvon määrityksessä. Sikäli tuon ylikorostaminen ei myöskään ole itselläni intresseissä. Mutta laitan pohditaan olisiko tarkempi jaottelu Qt:n kohdalla järkevä lisä 
Qt:n kohdalla verrokkiryhmään on valikoitu pääasiassa suurempia kansainvälisiä teknologiayhtiöitä, jotka kehittävät käyttöjärjestelmä- ja suunnitteluohjelmistoja sekä autoteollisuuden ohjelmistoja. Eli verrokkoryhmän yhtiöiden kysynnän ajurit ovat kohtuullisen hyvin verrannollisia toisiinsa ja liiketoiminnan logiikka (ohjelmistotuotteet) pääpiirteittän vertailukelpoinen. Toki tässä syntyy tuloslaskelman ja kassavirran ajoituksen /ennustettavuuden eroja, joita pitää ottaa huomioon verrokkiryhmää tarkastellessa.
7 tykkäystä
Kiitos @Antti_Luiro , odotan kovasti verrokkiryhmän perkaamistasi tai jakoa.
Mutta ajan kuin käärmettä piippuun tuon "verrokkiryhmän " merkityksellisyyden parantamiseksi myös yleisesti @Verneri_Pulkkinen.
Uskoisin, että keskittyminen “verrokkiryhmän” parantamiseen nostaisi Inderesin analyysien tasoa yleisesti entisestään @Antti_Viljakainen.
Meistä monet tuskin niinkään välittävät suosituksista - muuta kuin tietona markkinakäytöksestä suosituksen seurauksena- vaan analyysin tiedot tietoina omien johtopåäätöksien tueksi ja taustaksi.
Kiitoksin
4 tykkäystä
Joo itsekään en ole mikään verrokki-“analyysin” 
suurin ystävä. Pitäisi nähdä samassa taulukossa verrokkien ROIC, kasvuvauhti yms. tietoa ja sitten vielä tietää mitä ne suunnilleen tekevät ja vastaako se lainkaan kohdeyhtiötä. Taulukot on lähinnä mielenkiintoisia kuriositeetteja, ellei tosiaan verrokkiryhmä ole tosi homogeeninen. Kuten esim. it-palvelusektorilla.
15 tykkäystä
Tätä mä just haen @Verneri_Pulkkinen , mainitsemaasi informaatiota analyysissa, koska silloin kun analyysissä merkityksellisessä kohdassa viitataan “verrokkiryhmään” niin uskon, että se on antoisa kaikille: me yhteisön jäsenet ja analyysien käyttäjät, että analyytikko omassa perehtyneisyydessä tehnee asteen parempaa analyysi sekä Inderes varmasti erottuu yhä enempi, sillä tuo “verrokkiryhmä” on kaikilla analyysitaloilla aika heikossa kantimissa juuri käydyn keskustelun osalta.
Onnea meille kaikille pyrkimyksen edistämiseksi @Antti_Viljakainen
3 tykkäystä
Ottaisiko joku viisaampi kantaa siihen, että miksei Lehto Groupin tavoitehintaa laskettu? Osari jäi räikeästi ennusteista. Myös raportissa laskettiin aika rajusti lähivuosien ennusteita. Lompakko kuihtuu, kuten otsikossakin sanotaan. Kaikesta huolimatta tavoitehinta pysyi samana, enkä tajunnut äkikseltään, että mikä tuossa analyysissä saa tavoitteen pysymään samana, vaikka riskit vaan kasvavat tappioiden myötä. Tuntuu, että Lehdon suhteen ollaan ihan liian optimistisia (Myy- suosituksista huolimatta) voitolle kääntymisestä. Nytkin ennustettiin voittoa ja tuli 7,6 miljoonaa miinusta. 
4 tykkäystä
Hyvin pitkälti tavoitehinnan ennalleen jääminen perustuu siihen, että katsetta raportissa on käännetty jo eteenpäin vuosille 2024-2025, sillä vuoden 2023 arvostus on negatiivinen.
Liian kovista odotuksista otan kyllä haukut vastaan, mutta toisaalta suositus on pitkään jo ollut oikea, mikä on mielestäni näinkin volatiilissa yhtiössä mielestäni jo hyvä suoritus.
23 tykkäystä
Tuossa pari nostoa OmaSP:stä käytyä keskustelua… mielestäni tästä ja Lehdon tapauksesta käy varsin selväksi ettei tavoitehintoja nosteta tai lasketa vaikka mikä olisi, ellei päivän kurssi ole riittävän lähellä. Eroa ei viitsitä kasvattaa turhan suureksi vaikka aihetta olisikin.
Lehto on tappavan tasaisesti pettänyt kaikki ohjeistuksensa ja jäänyt odotuksista joten en näe miksi katseen siirtäminen vuosiin 2024-25 oikeuttaisi ohittamaan jopa Lehdon träkillä umpisurkean osarin.
Raportteja ja analyysejä pidän suuremmassa arvossa, niistä on oikeasti hyötyä mutta nämä päivän kurssiin tällä tavalla sidotut tavoitehinnat voisi kyllä poistaa kokonaan. Pelkkä suositus riittää. Sekä OmaSP:n ja Lehdon keisseissä itse suosituksissahan ei ole mitään vikaa.
4 tykkäystä
Terve,
Tästä on varmasti ollut aiemminkin tässä ketjussa tai jossain muussa asiayhteydessä puhetta, mutta tavoitehintojen asetanta ei ole mitään kovin eksaktia tiedettä ja ollaan tuotu esiin, että suositukset ovat meidän mallissa tavoitehintoja dominoivampi tekijä. Pitkässä juoksussa tavoitehintojen tulisi seurata tulosennusteita, mutta ei näiden välinen linkki mene aina täysin 1:1.
Esimerkiksi OmaSp:n kohdalla lähivuosien ennustenostot jäivät suhteellisen rajallisiksi ja tuollaiset muutaman prosentin muutokset ennusteissa menevät helposti myös virhemarginaaliin. Lisäksi tavoitehinnan asetannassa pyritään myös arvioimaan, miten osakemarkkinat ovat yhtiötä valmiita lyhyellä tähtäimellä (tavoitehinnoissa 12kk horisontti) hinnoittelemaan. Täten tavoitehintaan vaikuttaa myös sektorin ja verrokkiryhmän arvostustasojen kehitykset. Tämä tuotiin OmaSp:n kohdalla esiin myös tämän päivän yhtiöpäivityksessä: ” Huomautamme, että meidän on vaikea nähdä OmaSp:n arvostustason irtaantuvan lyhyellä tähtäimellä oleellisesti verrokkiryhmästä ja näin ollen arvostuskertoimien nousu vaatii taakseen sen, että osakemarkkinat ovat valmiimpia hinnoittelemaan koko sektoria korkeammilla tuloskertoimilla.”
26 tykkäystä
Meidän sisäisessä analyysin playbookissa on ohjeet verrokkiryhmän valintaan niin, että optimointi tapahtuu sekä määrän että laadun suhteen. Esim. Koneessa vertaaminen pohjoismaisen konepajaksektorin laaja-alaiseen yhtiöjoukkoon olisi nollainformaatiota (valuaatio ansaitusti aina preemiolla) ja siksi verrataan etenkin analyysin teksteissa käytännössä pelkästään Otikseen ja Schindleriin. Luonnollisesti myös analyytikon pitää tuntea verrokkiryhmä, jotta johtopäätöksiä pystyy sitä kautta tekemään (millaisia yhtiöt ovat, onko sektori kallis vai halpa, kuka ansaitsee preemio ja kuka alennuksen jne.). Siten tähänkin pitää analyytikoiden panostaa ja tämä kuuluu etenkin jatkuvan kehityksen laariin, josta jokainen analyytikko huolehtii ensisijaisesti itse. Seuraan asiaa toki @Petri_Gostowski 'n kanssa ja kehotan myös yhteisöä haastamaan analyytikoita, jos havaitsette kevein perustein ja puutteellisesta verrokkiryhmästä tehtyjä johtopäätöksiä / näkemyksiä johonkin yhtiöön liittyen.
Kuten tuossa todettiinkin, suhteellinen arvostus / verrokkiryhmä on vain yksi arvonmääritysmenetelmä usein joukossa. Sisäisen kirjanpitomme mukaan analyytikot pitävät tätä 2. tai 3. tärkeimpänä menetelmänä pääosassa yhtiöitä (monesssa tapauksessa hyvän vertailuryhmän puute alentaa mielekkyyttä), joten huomattavaa dominanssia verrokkiryhmän ei pitäisi saada suurimmassa osassa näkemyksiämme.
14 tykkäystä
Verrokeista puheenollen @Antti_Viljakainen, onko ihan tarkoituksella jätetty UPM:n verrokeista Stora Enso pois? Ihmetyttää siksi kun Stora Ensolla vastaavasti on UPM. Vai onko vain unohtunut? Näin ainakin uusimmissa raporteissa.
4 tykkäystä
Ei ole tarkoituksella. Seuraavassa raportissa on Stora Enso on UPM:n verrokkilistalla mukana.
10 tykkäystä
Heitän tämän nyt tänne vain puoliksi vitsillä.
Tämä pohjustuksena nyt sille että aika monella tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää WACC-% määrityksiä eri yhtiöiden kohdalla, kuten kaikki tiedämme niin pienellä WACC muutoksella saa isoja muutoksia DCF-arvostukseen.
Itse en DCF:stä juuri lämpene yhtään, kuten olen jo aikaisemmin todennut niin minulle DCF:n suurin hyöty on katsoa TERMin %-osuus, se kertoo kuinka paljon arvostus perustuu ns. käsien heilutteluun/haaveiluun.
Ja siitä puheen ollen, olen tätä muistaakseni aikaisemmin kysynytkin jossain mutta en muista vastasiko joku, löytyykö Inden sivuilta mahdollisesti joku taulukko josta näppärästi näkisi listauksen Inderesin seuraamien yhtiöiden TERMin osuus pienimmästä suurimpaan tai toistepäin?
26 tykkäystä
Thomakselta iso ja rohkea liike jossa itse todetaan ettei homma oo mennyt ihan maaliin ja tiedostetaan että monivuotinen osin menestyksekäs liiketoiminta on voinut aiheuttaa tiettyjä ennakkoasenteita siitä miltä markkina jälleen näyttää normalisoituessa vai muuttuiko markkina pysyvästi äärimmäisen tiukaksi kilpailuksi jossa isot autoliikkeet syövät toisensa hengiltä.
Lycka till kuten ne siellä Hankenissa sanoo ja eiköhän Kamuxin matkalta jäänyt kasapäin oppia jota voi soveltaa nykyisissä ja uusissa yhtiöissä. 
Seuraavaksi jännittämään miten pääkarhu tuhoaa jälleen yhden sijoitustarinan. 
26 tykkäystä
On hyvä kysymys onko analyysin tarkoitus määrittää liiketoiminnan arvoa vai seuraavan 12 kuukauden kehitystä?
Sijoittaminen perustuu tai ainakin sen pitäisi perustua liiketoiminnan arvoon ja arvon ja hinnan väliseen eroon.
12 kuukauden tavoitehinnassa puhutaan jo markkinan ajoittamisesta. Käsittääkseni parhaatkin sijoittajat ajattelevat, että markkinan ajoittaminen sijoittamisessa on vaikeaa tai mahdotonta.
Entä jos Kamux:in osakkeen arvo on EUR 11 ja nykyisen hinnan ja 11 euron välinen ero on turvallisuusmarginaalia?
14 tykkäystä
Tulipahan nyt luettua ensimmäinen ruotsin inderesin analyysi starbreezesta ja voi pojat, mitä kirjoitusvirheiden ja typojen määrää. Millaisella proseduurilla nämä rapsat käyvät oikolukemisen läpi ennen julkaisua? ps. saatan olla hieman persu näille ja näiden löytämiselle johtuen omasta taustani 
15 tykkäystä