Inderesin analyysit (aik. Inderesin uusi suosituspolitiikka)

Kuulostaa järkevältä tuo betan laskeminen! Tai ainakin paljon järkevämmältä kuin kurssista suoraan laskeminen.

Ja samaa mieltä että DCF voi antaa melkeinpä mitä vaan ulos. Mutta on mielestäni mielenkiintoista katsoa mitä “mekaanisen” DCF-laskelman lopputulos on. Jos esimerkiksi kasvuyhtiön DCF olisi 3 kertaa yhtiön markkina-arvo, niin silloinhan se kertoo että annetuilla oletuksilla yhtiön arvo voisi kolminkertaistua. Toki lopputulos on erittäin herkkä diskounttauskorolle ja kasvu-%:lle, ja yhtiön pitkän aikavälin tulevaisuus sisältää yleensä erittäin laajan todennäköisyysjakauman…

Suosituksia antavalle osakeanalyytikolle DCF on ehkä hieman erilainen työkalu kuin erilaisia skenaarioita kokeilevalle sijoittajalle. Analyytikon kontekstissa joudutaan valitsemaan yksi DCF-analyysi, joka kertoo “katso, valuaatio voisi perustua esimerkiksi näihin parametreihin”.

3 tykkäystä

@Sauli_Vilen

Olisiko hyödyllisempää, jos tätä Riskiä mitattaisinkin 5-portaisesti?

kuva

Eli pikaisesti piirrettynä:

Keskellä tietenkin olisi “normalisoitu” riski, näin ollen, jos se on asteen matalammalla puolella, se eroaa jo eritavalla, mitä yllä olevassa kuvassa ( otettu Kemirasta esimerkiksi ). Sama taas, jos se olisikin “hieman riskisempi” muttei vielä älyttömän riskinen.

Sitten taas, jos on pörssin keskikastia, mennäänkö haamurajoilla, kummalle puolelle se kallistuisi? ( nykyisessä mallissa )

E: Vai päteekö tässäkin teidän politiikka että ei ole “pidä” suosituksia ( tässä tapauksessa ‘keskiverto’ tjsp), vaan aina pitää antaa mielipide suuntaan tai toiseen?

2 tykkäystä

Tuossa asteikossa oli ideana, että olisi symmetrinen tuon suositusportaikon kanssa (4-tasoa). Ymmärrän ideasi “normaalista” riskistä ja tämä on sinänsä ihan fiksu ajatus. Tätä riskimittaria kehitetään toki jatkuvasti, mutta ainakin toistaiseksi mennään tuolla 4-tasoisella, koska meidän riskimallinnus rakennettu myös tälle 1-4 asteikolle. Katsotaan sitten seuraavassa isommassa päivityksessä, jos muokattaisi tuo 5-tasoiseksi :slight_smile:

5 tykkäystä

Hienoa! Sitten täytyykin seuraavaan versioon korjata vielä ikävästi häiritsevä epäsymmetrisyys ja kaikki suositukset voidaankin kivasti normalisoida: taulukon keskelle

Ajatelkaa myös tämän kehityskulun positiivisia puolia. Enää ei tarvitsisi miettiä yön pikkutunteina että mikä se Remedyn todellinen valuaatio on, vaan sen sijaan voisi perjantaina todeta: “Emmä kyllä tiiä, kai markkinat tietää mitä ne tekee. Tavoitehinta: Päivän päätöskurssi. Inderesin uusi suositus: Neutraali Pidä. Eiköhän lähdetä oluelle.”

9 tykkäystä

Ajattelin kyllä, että aiempi esitys tarkoitti 5x5-kenttää. Itse asiassa voitaisiin ottaa mukaan myös aikamuuttuja syvyytenä. Siis jos nyt heti on nousua tulossa, kuten vaikka Verkkokauppaa hehkutetaan, mutta varoitetaan jonkun vuoden päästä tulevista Amazon-ongelmista. Silloin on pakko antaa kaksi eri suositusta suhteutettuna aikaulottuvuuteen.

Saataisiin kolmiulotteinen malli, joka jo nykyisellä tekniikalla voidaan saada omin käsin pyöriteltäväksi, siis virtuaalitodellisuudessa (VR). Kokeilkaa VR:ää, myös sitä valtion junafirmaa, mutta nyt tarkoitan virtuaalista todellisuutta. Ainakin yliopistot ja AMK:t sitä tekee.

Se on jo nyt kivaa ja myöhemmin varmasti myös hyödyllistä muutenkin kuin spatiaalisen hahmottamiskyvyn kehittämisen näkökulmasta.

Ja jottei homma menisi liian yksinkertaistavaksi, esim. riski olisi syytä jakaa vähintään 1 - 4 olennaisimpaan. Samoin suositus. Kun vielä olisi varoitusvärit, niin jopa.

2 tykkäystä

Mielestä raporttien luettavuus (ja sisäistäminen) nopeutuisi ja parantuisi, jos DCF-laskelmassa olisi rivi vapaan kassavirran vuosimuutos prosentille ja myös TERM-vaiheen kasvuprosentti näytettäisiin selkeästi. Joissakin TERM-kasvuprosentti on mainittu tekstissä, mutta se pitää kaivaa sieltä. Pieni, mutta helposti toteutettava toive :slightly_smiling_face: Nyt jos haluan ymmärtää mihin lukuihin nämä perustuvat joudun kopioimaan luvut exceliin ja kokeilemaan TERM-kasvun kohdalleen.

6 tykkäystä

Tämä on hyvä ehdotus! Otan mukaan työlistalle, kun seuraavan kerran tehdään päivitystä raportteihin :slight_smile:

6 tykkäystä

Tämä on ennenkin käyty aihe, mutta nostan taas esiin jos onnistun yhtään painetta luomaan.

Minusta Inderesin tulisi ottaa Nordea seurantaan. Juuri näin statseja joiden mukaan Nordea on Suomen ylivoimaisesti omistetuin osake (taisi olla yli 300k omistajaa).
Nordean seurannalla olisi merkittävää arvoa Inderesin yhteisölle.

Te joka tapauksessa seuraatte jo nyt Nordeaa välillisesti Sampon kautta, vaikka siitä ei analyysiä julkistetakaan.

Ymmärrän, että ette ole saaneet Nordeaa maksamaan tästä. Muistan kuitenkin Inderesin joskus julistaneen, että yhteisö on ykkös-prioriteetti. Tämä olisi niitä “great instead of big” päätöksiä.

8 tykkäystä

Tiedostamme tilanteen ja asia on edelleen pöydällä, vaikka toistaiseksi emme olekaan päässeet seurantaa aloittamaan. Periaatteellisista syistä Nordea-seuranta tuskin jää kiinni, mutta tiimin sisäinen resurssointi ja resurssiallokaation optimointi ovat olleet toistaiseksi esteitä. Nordea olisi kuitenkin vaativa/työläs yhtiö seurantaan eikä seurantaa kannata aloittaa ilman kunnollisia resursseja. Katsotaan, mihin jatkossa pystymme.

8 tykkäystä

Ehdotus pehmeämpien tekijöiden tuomisesta raportteihin / yhtiösivulle:

Eli, esimerkiksi johtoon ja kilpailuetuihin liittyvät asiat. Kilpailueduista puhutaankin videoilla ja niihin viitataan raporteissa, mutta voisiko niitä tuoda selkeämmin esiin (graafisesti tai numeerisella asteikolla). Myös kilpailuetujen lähteeseen ja kestävyyteen voisi kiinnittää huomiota. Johtoon puolestaan viitataan yllättävän vähän kaikessa sisällössä ylipäätään (poislukien kun uusi henkilö palkataan, analyytikon kommentissa voidaan todeta esim. että asia “positiivinen” tai “ei vaikutusta näkemykseen”). Asioita, joita johdosta voisi tuoda esiin: lupausten/strategian toteuttaminen historiallisesti, kokemusta alalta, kauanko avainhenkilöt olleet yhtiössä, johdon ja hallituksen omistukset ja tähän liittyen palkkaus.

Foorumilla on keskustelua RedEyen analyyseista ja heillä on antamissaan people ja business -arvosanoissa mielenkiintoisia ja nähdäkseni hyviä osakomponentteja (ja vielä niidenkin osakomponentteja). Ymmärrän, että tällaisten asioiden arviointi juuri numeerisesti on hankalaa ja subjektiivista. Muitakin tapoja toki voi keksiä. Luultavasti näiden kvalitatiivisten seikkojen arvioinnista on jo keskusteltu ainakin tiimin kesken, ja johdon arviointi esimerkiksi juuri palkkausten ja omistusten osalta menee “henkilökohtaisuuksien” puolelle, joten sikälikin ymmärrän, jos Inderes asemansa puolesta on tehnyt päätöksen tällaisten seikkojen esiin tuomisesta.
Tägätään tähän ajatukseen lopuksi @Sauli_Vilen joka tuntuu tässä ketjussa pyörivän :slight_smile:

3 tykkäystä

Mitä mieltä Inderes analyytikot olette fair value range (kuten noissa dansken rappareissa) vs tarkka tavoitehinta?

Range: Vähemmän näkemystä markkinasentimentistä tai tuottovaatimuksesta. Mahdollisesti kevyempi inderes efekti kun sijoittajat saisivat itse miettiä uskoako rangen ylä vai alalaitaan.

Tavoitehinta: Onhan tämä selkeämpi ja suorempi kannanotto. Helpompi mitattava.

1 tykkäys

Otetaan tämä harkintaan. Toistaiseksi on tosiaan käyty kilpailuetuja ja johtoa läpi sanallisessa analyysissä. Kuten totesit, näiden asioiden kääntäminen numeroiksi tai graafiseksi asteikoksi on aika hankalaa. Tuloksia väistämättä vertailtaisiin myös yhtiötasolla toisiinsa, mikä ei välttämättä olisi hedelmällistä eikä tarkoituksenmukaista. Loppujen lopuksi kuitenkin näkemys kilpailueduista ja johdosta kuitenkin vaikuttaa osaltaan hyväksyttävään arvostukseen ja riskimittariin ja vaikuttaa sieltä suositukseen ja tavoitehintaan.

Lisäksi pehmeitä tekijöitä arvioidessa, on vähän pelkistettyä katsoa vaan toimaria, kun kuitenkin koko henkilöstöllä ja yrityksen kulttuurilla voi olla iso merkitys. Näiden arviointi on taas moninkerroin vaikeampaa etenkään millään asteikolla. Käytännössä tämä rajoittuu vaan havaintoihin, jos jollain osa-alueella joku yhtiö/johto vaikuttaa olevan erityisen hyvä/huono.

Johdon omistuksia ja omistamatta jättämisiä aina silloin tällöin (esim. laajojen raporttien yhteydessä) tarkastellaan ja näistä myös keskustellaan. Mikään tae mistään johdon omistuksetkaan tai omistamatta jättämiset eivät toki ole, joten numeerisia mittaristoja ei toistaiseksi ole lähdetty luomaan. Johdon omistukset ovat myös jokaisen sijoittajan kannalta helposti saatavissa, tarkastettavissa ja ymmärrettävissä oleva asia, joten uskon, että pystymme luomaan lisäarvoa paremmin muilla osa-alueilla. Johdon palkkaus sen sijaan analyysin ison kuvan kannalta lähes aina pilkun väärällä puolella oleva asia, joten sitä en kyllä suurimmassa osassa yhtiöitä näe tarpeelliseksi sen tarkemmin analysoida.

Itse en ole tästä erityisen hyvin perillä, joten kysyn ihan mielenkiinnosta: Kuinka moni yhtiö saa tällä mittaristolla arvosanan skaalan alareunasta ja/tai asteikon puolivälin alapuolelta?

On tätäkin joskus harkittu ja haarukassa on nuo mainitsemasi hyvät puolet. Käsittääkseni haarukkaa käyttävillä tahoilla ei yleensä ole suositusta ja suosituksesta emme ole halunneet luopua, jotta analyysissä säilyy näkemyksellisyys .Sijoittajat kuitenkin arvostavat selkeitä näkemyksiä, vaikka välillä toki yksi sana tai numero saakin turhankin suurelta tuntuvaa painoa suhteessa koko analyysin kokonaisuuteen. Lisäksi oma havainto on, että välillä haarukat tuppaavat olemaan varsin leveitä, mikä heikentäisi entisestään analyytikon näkemyksen informaatioarvoa sijoittajille (esim. kurssi keskellä leveää haarukaa ei juuri kerro, onko analyytikon mielestä kohteeseen järkevää sijoittaa).

9 tykkäystä

Tuossa kun hieman selailee heidän screenerissään yhtiöitä niin kyllähän siellä laidasta laitaan on. 4 ja 3 toki yleisimmät arvosanat, ja “financials” se joka helpoiten putoaa oikeasti tuonne alalaitaan, toki myös “business”. RedEyen seurannassa on toki siinä määrin nuoria ja spekulativiisiakin kohteita, että voisi varmaan alempiakin realistisesti olla. “People” harvemmin putoaa kovin alas. @Aston_Livingstone seuraa länsinaapurin yhtiön analyyseja ymmärtääkseni kohtalaisen tarkasti, joten voi halutessaan kertoa mielipiteitä tästä rankingista, ehkä juuri siitä miten tiukkaa se yleisesti katsoen on ja kokeeko itse hyödylliseksi :slight_smile:

Ranking toimii siis näin:

Quality

Ensin on yhtiösivulla kyseinen kuvaaja. Kun on unlockannut kyseisen yhtiön, voi sitten avata esim tuon kohdan people, joka näyttää tältä:

Nuo arvosanat puolestaan muodostuvat alla olevasta checklistista, esim kohta compensation näyttää tältä:

Compensation

5 tykkäystä

Tuo on ihan hyvä suuntaa-antava lisäindikaattori itselle. Eli helpottaa nopeasti hahmottamaan missä vahvuudet ja haasteet ovat, mutta ei korvaa itse analyysin sisältöä… en ole redeyen screenereitä kovin ahkeraan ajellut mutta sellainen joka etsii aktiivisesti suuresta määrästä yhtiöitä uusia keissejä voi tuo olla hyödyksi

5 tykkäystä

@petepetripetsku

Teemme joka vuosi tiimin kesken “Mihin toisen analyytikon suositukseen et usko”-kyselyn. Positiivinen näkemys Kamuxista oli aiemmin listan kärkisijoilla. Tän kevään kyselyssä Kamuxia ei listalla näkynyt. Näin se vaan sentimentti kääntyy, kun firma alkaa suorittaa. Hyvä #Kamux

Noniin, nyt tämä lista julkiseksi kiitos, toisi loistavaa sparrausta myös omille näkemyksille. Voisi olla vaikkapa premium-jäsenille kerran kuussa tms saatavilla, vähän kuten mallisalkun päivitykset?

Onnistuuko @Mikael_Rautanen @Sauli_Vilen @Petri_Kajaani @Verneri_Pulkkinen

14 tykkäystä

Nothing changes sentiment like price.

11 tykkäystä

Tämä me kyllä pidetään vaan tiimin sisäisenä työkaluna :slight_smile: Ymmärrätte varmasti, että tämän julkaiseminen olisi analyytikon näkökulmasta aika hankala, sillä jos olisi case johon meidän tiimi ei usko, niin tämän julkaiseminen kasvattaisi analyytikon paineita entisestään. Lisäksi tästä tulisi julkisena itseään ruokkiva ilmiö, sillä jengi ei enää uskaltaisi/haluaisi sanoa omia näkemyksiään ja lopulta kaikki näkemykset olisivat linjassa analyytikoiden kanssa.

Sen verran voin paljastaa, että kun tätä aikanaan aloitettiin tekemään (jokunen vuosi sitten), niin meillä oli aika isojakin näkemyseroja (Loudspring, Verkkokauppa, Taaleri, Glaston yms.), mutta vuosien saatossa nämä erot ovat supistuneet ja esimerkiksi tässä viimeisessä äänestyksessä ei ole yhtäkään merkittävää näkemyseroa tiimin ja analyytikon välillä (isoin oli, että voitaisi olla lisää kun nyt ollaan vähennä).

37 tykkäystä

Tämän vastauksen kyllä arvasin… Varsin ymmärrettävää.

Voisiko noita caseja avata vaikka pidemmän ajan jälkeen.
Olisi minusta podi ainesta: “inderesin kiistanalaiset suositukset”

Voisi vaikka yli vuoden vanhoja caseja käydä läpi. Esim tuo Kamux.
Millaisia vasta-argumentteja nähtiin vs analyysi? Toteutuivatko ne?

Samaan voisi käsitellä caseja joissa Inderes näkemys on eronnut merkittävästi markkina-consensuksesta.
Tai caseja joissa koko inderes toimisto on ollut täysin härkänä/karhuna mutta kävikin toisin.

31 tykkäystä

Tämä olisi hauska idea, hyvin voisi avata jälkeenpäin :slight_smile: Pistetään aihe korvan taakse!

40 tykkäystä

Ei pitäisi. Siitä ihmettelemään miksi näin

3 tykkäystä