Inderesin mallisalkun arvo on 372 474 EUR (Tarkistettu: 18.8.2023). Ehdottaisin, että Inderes pohtisi, mikä on mallisalkun rooli nykyisessä strategiassa.
Kuuluuko mallisalkku yhtiön ydintoimintaan? Mikäli ei, niin olisiko mahdollista, että Inderes harkitsisi sen lopettamista.
Tämä vapauttaisi pääomaa muuhun käyttöön 0,372 M€. Toisaalta mikäli mallisalkkua ei olisi, niin yhteisön huomio ei kiinnittyisi niin oleellisesti yksittäisiin osakkeisiin. Tämä saattaisi tasata joihinkin osakkeisiin kohdistuvan hypetyksen määrää, mikä olisi mielestäni hyvä asia ESG-näkökulmasta katsoen.
Lyhyellä aikavälillä mallisalkun lakkauttaminen saattaisi aiheuttaa varmasti harmitusta monille. Kuitenkin pitkällä tähtäimellä mielestäni olisi yhtiön etu, ettei mallisalkun osakevalinnat heilauttelisi markkinaa.
Varsinkin Inderesin koon kasvaessa tämä on tärkeä ottaa huomioon, sillä minua askarruttaa se asia, että mallisalkulla ja sen muutoksilla saattaa jo nyt olla merkittävää vaikutusta osakkeiden hinnanmuodostukseen.
Mikäli mallisalkku realisoitaisiin, niin sillä voisi maksaa pienen osan esimerkiksi helmikuussa 2024 erääntyvästä 2,9 miljoonan velkaerästä. Toisaalta, mikäli salkku realisoitaisiin tämän vuoden puolella, se vaikuttaisi tämän vuoden kassavirtaan positiivisesti.
Ymmärrän, että aihe on herkkä. Tahtoisin kuitenkin nostaa aiheen keskusteluun ja tietoiseen harkintaan. Ping @Juha_Kinnunen.
Hyvä avaus! Itse koen että Mallisalkku on nimenomaan tärkeä pala Inderesin ydintoimintaa, ja se toimii ikäänkuin sisäänheittotuotteena piensijoittajille: onhan omaan analyysiin perustuvat valinnat tehneet merkittävää ylituottoa indeksiin nähden.
Joskus kovimman nousumarkkinan tiimellyksessä asiat meni eri tavalla, mutta nykypäivänä Inderesin valinnoilla on kärpäsen paskan verran merkitystä osakkeiden hintoihin. Varsinkaan termi “merkittävä” ei ole kuvannut tuota vaikutusta pitkiin aikoihin, jos koskaan.
Itse ajattelen tämän mallisalkkuasian niin, että se ei ole Inderesin taseen kannalta kovinkaan oleellinen tekijä. En näe, että mallisalkkuun allokoidut varat näyttelisi kovinkaan suurta roolia, varsinkaan tässä markkinatilanteessa. En usko, että mallisalkkuun sidottu summa olisi tulevaisuudessa minkäänlainen jarru, jos kasvuinvestointeja tarvittaisiin enemmän.
Mielestäni mallisalkku toimii yhteisölle hyvänä käytännön esimerkkinä tai opetusvälineenä siihen, miten salkkua voi hallinnoida erilaisissa markkinatilanteissa. Itse pidän myös siitä ajatuksesta, että esim Ruotsiin tai yleisestipohjoismaiden markkinoille luotaisiin vastaavanlainen salkku.
näitä asioitahan on hyvä pohtia aina välillä, ettei vaan tehdä sitä mitä ennenkin koska ennenkin on tehty näin. Oikein asiallinen kysymys siis, ja kiitokset muustakin hyvästä sisällöstä täällä.
Näkisin itse kuitenkin Mallisalkun merkittävänä tekijänä osakeanalyysille, joka on Inderesin ydinliiketoimintaa. Meillä on paljon muitakin sijoittajien “koulutukseen” liittyviä panostuksia, jotka toivottavasti tukevat yhteisöä ja sen rakentumista pitkällä aikavälillä, vaikkei näistä oleellista rahavirtaa tulekaan. Suuri määrä sivistyneitä sijoittajia on kuitenkin pitkällä aikavälillä kaikkien etu, ja luo myös liiketoiminnalle edellytyksiä. Yhteisö on tietysti arvo jo itsessään. Mallisalkkuun liittyvät sisällöt kuten videot ovat lisäksi varsin suosittuja, ja niissä on laaja-alaista pohdintaa sijoittamisesta yhtiöpoimintojen rinnalla. Tämä on siis mielestäni laajempi kokonaisuus kuin pelkästään yhtiöpoiminnat.
Mallisalkku sitoo pääomaa, mutta ei tuo summa ole mielestäni Inderesin taseen kannalta oleellinen. Lisäksi muistuttaisin, että alkupääoma oli kuitenkin 50 000 euroa - pieni summa kokonaisuuden kannalta, ja pääoma on vuosien aikana tuottanut mukavasti. Viime aikaisien esityksien perusteella voidaan tietenkin kyseenalaistaa tuottoja, mutta itse en olisi huolissaan pitkän aikavälin näkymästä. Oman sijoitusurani varrelle on mahtunut jyrkkiä ja toisaalta pitkiä ylä- ja alamäkiä, mutta pitkällä aikavälillä määrätietoinen tekeminen on kyllä palkittu. Sinänsä Mallisalkku tuo läpinäkyvyydellään sijoittajille perspektiiviä myös tähän - ei tämä helppoa ole kenellekään.
Lopettamisen vaihtoehtona olisi tietysti se, että siirryttäisiin kilpailijoiden tapaan pitämään erilaisia leikkirahan salkkuja tai top picks -listoja. Ei sitoutuisi pääomaa, kun ei oikeasti sijoitettaisi rahaa vaan pyöritettäisiin salkkua paperilla. Helpottaisi pirusti meidän tekemistä, kun ei tarvitsisi miettiä likviditeettiä, kaupankäyntikuluja, mahdollisia kurssivaikutuksia tai yleisesti pääoman hallintaa. Olisi erittäin paljon helpompaa sanoa, että me nyt ostetaan / myydään yhtiötä X “mallisalkkuun” eilisen päätöskurssilla. Laskennalliset tuotot olisivat varmasti parempia, mutta vastaako ne sitten todellisuutta, niin mielestäni eivät. Minusta tuollainen paperisijoittaminen ei vastaa sijoittajien todellisuutta ja mahdollistaa myös erilaiset epärehelliset venkautukset, joten sovi omaan ajatusmaailmaan. Jos tehdään niin tehdään oikeasti ja samoilla lähtökohdilla, mitä muutkin sijoittajat. Muut voivat olla eri mieltä, enkä sinänsä halua noita salkkuja tai listoja dumata: ideoita ja ajatuksia niistäkin saa, ja arvo niilläkin on. Itsellä on vaan eri filosofia, ja voin olla väärässä oleva vanha jäärä.
Yksi asia mitä voisi joskus harkita on Mallisalkkua koskevat kaupankäyntisäännöt. Nythän Mallisalkku noudattaa samoja sääntöjä mitä analyytikot (pl. maksimi omistusmäärät), ja me ollaan usein tilanteessa, missä kaupankäyntiä rajoittaa joku tekijä. Tämä on tietysti analyytikoille täysin perusteltua (sijoittajat tulevat ensin), mutta Mallisalkun kohdalla rajoitukset eivät välttämättä ole sijoittajien / yhteisön edun mukaisia. Kun kaikki toimeksiannot kuitenkin ovat esillä reaaliajassa, läpinäkyvyyden kannalta ongelmaa ei ainakaan olisi. Lähtökohtaisesti Inderes yhtiönäkään ei saisi olla “etulyöntiasemassa” sijoittajiin nähden, mikä tekee asiasta suhteellisen monimutkaisen. Nyt Mallisalkku tulee kuitenkin takamatkalla muihin sijoittajiin nähden (esim. karenssit), joten “turvamarginaalia” on otettu. Jonkinlainen kompromissi olla mahdollinen, mutta en nyt ainakaan lomalla vaivaa asialla enempää päätäni.
Mallisalkun aiheuttamat markkinareaktiot aiheuttivat meille merkittävää päänvaivaa muutama vuosi sitten, mutta “kriisit ja kusetusmarkkinat ™” sekä Mallisalkun surkea kehitys ovat vähintäänkin pienentäneet tämän haasteen hyvin maltilliseksi. Kun Mallisalkkukin näyttää normaalia kuolevaisuutta osakemarkkinoiden alttarilla, niin ei sitä enää sokeasti seurata - ainakaan niin paljoa, että markkinahäiriöitä syntyisi. Tämä on erinomainen asia kokonaisuuden kannalta. Jossain vaiheessa meille oli aito ongelma, kun Mallisalkun tekemät toimenpiteet saattoivat aiheuttaa markkinaan liikkeitä, jotka eivät “tehneet Helsingin pörssistä parempaa markkinapaikkaa” (vanha missiomme). Tämä sai meidät tietenkin erittäin varovaisiksi tekemään yhtikäs mitään, vaikka reaktiot olivat silloinkin lyhytaikaisia ja markkina kyllä korjasi itse itsensä suhteellisen nopeasti.
Tämän asian myös @Mututuntuma ilmaisi tuossa tiiviimmin ja aavistuksen värikkäämmällä kielenkäytöllä. Samoilla linjoilla joka tapauksessa.
Tietysti asiaa pitää tarkkailla myös tulevaisuudessa: Mallisalkun tuottaman hyödyn pitää olla tietysti merkittävästi mahdollisia haittoja suurempi, jotta sitä kannattaa jatkaa. Vaatihan se meiltäkin resursseja, vaikkei välttämättä ulospäin kauheasti näy. Tällä hetkellä varsinaista ongelmaa on kuitenkaan näe, kunhan vältetään vaarallisimmat karikot.
Yhteenvetona: hyvä haasto, mutta mielestäni pitkällä aikavälillä hyödyt ovat merkittävästi suurempia kuin haitat, eli eiköhän me toistaiseksi jatketa Mallisalkkua. Mallisalkussa olevat pääomat pitää kuitenkin saada jälleen tulevina vuosina tuottamaan. Jos ei saada, niin pitää ainakin allekirjoittaneen miettiä ammatinvalintaa uudelleen, mutta muistetaan kuitenkin pitkäjänteisyys tässäkin asiassa.
Tämä kaupankäyntirajoituksen purkaminen tai edes höllääminen voisi olla kyllä harkkinan varainen asia, kannatan.
Olen myös aina ollut sitä mieltä, että Mallisalkku tulee nimenomaan takamatkalla muihin nähden, sitä en osaa sanoa kuinka paljon mutta tulee silti. Teoriassa sijoittaja voisi helposti tehdä liikkeitä ennen Mallisalkkua ostamalla vain sokeasti välittömästi positiivisen suosituksen saaneita osakkeita, kyllä jokin niistä sujahtaa myös Mallisalkkuun (voisi tosin olla vähän raskas toteuttaa tätä ‘strategiaa’ käytännössä). Mutta kyllähän siihen positiivisen suosituksen saaneelle osakkeelle usein ylimääräistä hintaa varmasti tosielämässä muodostuukin ennen kuin Mallisalkku pääsee karenssin jälkeen kahmimaan sitä.
Joskus joku/jotkut ovat (ehkä hieman trollimaisesti) väittäneet kärkkäästi Mallisalkun omaavan edgeä markkinoihin nähden, koska Mallisalkkuun sujahtavaan osakkeeseen saatetaan hinnoitella mahdollisesti koko Mallisalkussa olevan ajan myös oma Mallisalkkupreemio. Teoriassa ehkä, mutta kyllä se edge silti negatiivisen puolelle taipuu. Tämä on lähinnä syytä huomioda kun miettii Mallisalkun performointia.
Uskottavuuden kannalta suositusta vastaan kaupankäynti on ongelmallista. Siinä ikäänkuin kävellään osakkeen pääasiallisen analyytikon yli ja de facto todetaan, että suositus on väärä. Toki erimielisyyksiä osakkeiden suosituksista Inderesin sisällä varmasti on jatkuvasti, mutta on aivan eri asia tuoda näitä näkemyksiä ilmi julkisesti noin näkyvällä tavalla. Jos mallisalkun ylituotto vaatii Inderesin suosituksia vastaan sijoittamisen, niin miksi kukaan ylipäätään kuuntelisi Inderesin suosituksia?
Jos yhtiön A suositus on lisää ja tavoitehinta vaikka 10 % korkeampi nykykurssiin nähden ja yhtiön B suositus osta ja tavoitehinta 50 % nykykurssia ylempänä, niin ei tuo nyt varsinaisesti ole Inderesin näkemyksen vastaista vaihtaa yhtiö A yhtiöön B.
Ymmärrän toki, että tuossa on tietynlainen ristiriita myydä yhtiö A, vaikka suositus lisää, mutta rahat ei aina riitä kaiken hyvän omistamiseen. Tilanne, missä hyvä sijoitus vaihdetaan parempaan ei varsinaisesti ole mitenkään erikoinen. Vertautuu vähän tilanteeseen, missä top picks listalta tiputetaan lisää suosituksen yhtiö johonkin osta suosituksen yhtiöön.
Jos ja kun Mallisalkku alkaa taas tehdä positiivista tulosta niin yksi vaihtoehto olisi rajoittaa salkun koko johonkin esim 250 000e summaan ja tasapainotus tehtäisiin vaikka kerran vuodessa.
Tämä estäisi elefantti posliinikaupassa efektin kun järkevän kokoisia positioita ei vähävaihtoisiin voi ottaa jos salkun absoluuttinen koko on liian iso.
Tämä toisi myös hieman kassavirtaa salkusta ulospäin.
Tämä ei kuitenkaan vastaa todellisuutta Mallisalkun kohdalla, koska siellä on aina poikkeuksellisen suuret nollatuoton käteisvarannot käytettävänä mikäli ostopaikka tulee ja hajautetussa salkussa todennäköisesti muutenkin on usein muutama osake vähennä-suosituksella. Lisäksi Mallisalkulla on historiallisesti ollut isoja haasteita ajoittamisen kanssa, joten se saattaisi jopa laskea tuottoja, mikäli kaupankäyntiä vapautettaisiin.
Joo, nykytilanteessa voi olla vähän vaikea perustella myyntiä sillä, että haluttiin ostaa toista yhtiötä tilalle, kun oston olisi voinut rahoittaa käteiskassalla. Tosin olen ymmärryksessä, että tuo rajoitus on juuri yksi syy, miksi mallisalkussa on niin paljon käteistä. Normaalit ihmiset tienaavat kuitenkin rahaa, joten salkkuun tulee usein ulkopuolelta kassavirtaa. Mallisalkku saa käteistä vain osingoista ja myynneistä. Salkku on keskittynyt pitkälti pieniin kasvuyhtiöihin (varsinkin alkuvaiheessa), joten osinkovirta ei ole massiivinen ja nykytilanteessa myyntejäkään ei voi tehdä vapaasti. Pelkästään myyntirajoituksen poistaminen käsittääkseni mahdollistaisi sijoitusasteen nostamista mallisalkussa.
Minusta myyntirajoituksen poistaminen olisi hyvä ratkaisu, jossain vaiheessahan osakkeen kurssituottopotentiaali on suurimmaksi osaksi syöty, varsinkin kun mallisalkku käyttäytyy osakesäästötilin kaltaisesti, eli tuotosta ei makseta heti veroja. Tuosta on vielä pitkä matka “veivaamiseen” saati päiväkauppaan.
Entä jos käteiskassa on todellisia romahdustilanteita varten eli 30 - 40 % nykytasolta alaspäin.
Sijoitukset puolestaan ovat parhaissa yhtiöissä ja on huonoa salkunhoitoa pitää salkussa 10 % nousupotentiaalin omaavia osakkeita, jos on tarjolla 60 % nousupotentiaalin osake. Mutta rajoite vain johtaa tähän.
Yksi kompromissi voisi olla, että palautetaan lyhyen aikavälin top-3 listaus analyyseihin(aamuraportti) ja sallitaan mallisalkulle kevyemmät rajoitteet ko. listan osalta.
Mutta kai sille on syynsä, miksi ko. listaus poistettiin muutama vuosi sitten…
Suomessa ei kyllä oikein ole semmoisia firmoja jotka ei osinkoa maksa ja mallisalkussa on nykyään myös useita osinkopainotteisia sijoituksia. En ylipäätään ymmärrä miksi sitä käteistä pitää olla, jos kerran ei kuitenkaan strategian pohjalta yritetä ajoittaa markkinaa ja käytännössä jokainen salkun firma maksaa osinkoja.
Pörssi on nyt erittäin edullinen, esimerkiksi Kesla on alle P/E 7 ja kaverit vetelee silti 20% käteispainolla maailmanlopun romahdusta odotellen. Nythän olis Mallisalkullakin hyvä mahis hieman tuulettaa ajatteluaan ja ottaa vaikka maltillinen velkavipu houkuttelevimpiin sijoituskohteisiin
Lämmin kiitos varsin perusteellisesta, yksityiskohtaisesta ja selkeästä vastauksesta. Mielestäni oli merkityksellistä saada selvyys siihen, että nykyisessäkin strategiassa näet mallisalkun merkittävänä tekijänä osakeanalyysille.
Hienoa oli myös huomata, että yhteisö indikoi mallisalkun olevan edelleen tärkeä. Esimerkiksi @_TeemuHinkula ja @Ituhippinen tiivistivät asiaa oivallisesti.
Mitä tulee mallisalkun aiheuttamiin markkinareaktioihin, niin veikkaan, että siihen liittyvät haasteet saattavat tulla vielä uudelleen esille seuraavassa nousumarkkinassa - varsinkin mikäli yhteisö on siihen mennessä ehtinyt merkittävästi kasvaa. Mikäli salkkuun valitaan jatkossa vain isoja yrityksiä kuten Nordea tai Nokia, niin silloin oleellista markkinareaktiota tuskin syntyy. Toisaalta mikäli tulevaisuudessa päätyisitte antamaan esimerkiksi Kempowerille osta-suosituksen ja valitsisitte sen mallisalkkuun, niin voisin kyllä kuvitella markkinan reagoivan.
Avaudun täällä yhdestä asiasta, joka on minua askarruttanut osakkeiden arvonmäärityksessä. Ehkä foorumin parviäly ja Inderesin viisaat osaa auttaa:
Miksi on niin ilmeistä, että korkeammat korot toimivat painovoiman tavoin laskien hyväksyttäviä osakkeiden arvostustasoja (ja hintoja)?
Ymmärrän kyllä ajatuksen osakkeiden riskipreemiosta korkoihin verrattuna, mutta pointtini on seuraava: Ensinnäkin, korot kulkevat jossain määrin käsikädessä vallitsevan inflaation kanssa. Jos oletamme että vallitsevan korkotason perusteella voimme määritellä diskonttokoron, jolla osakkeiden tulevia kassavirtoja diskontataan vuosikymmeniä tulevaisuuteen, tulemme mielestäni epäsuorasti hyväksyneeksi myös sen, että korkojen mukainen inflaatio pysyy samana (korkeana/matalana) myös pitkälle tulevaisuuteen.
Tällöin taas inflaation luonteen takia on syytä olettaa, että keskimääräinen pörssiyritys “siirtää” inflaation myös omille liikevaihto- ja kuluriveilleen, jolloin yritysten nimelliset tulokset keskimäärin kasvavat myös inflaation tahdissa.
Jos edelleen korko (ja myös siis diskonttokorko) on yhteydessä tähän samaiseen inflaatioon, eikö nämä kumoa toisensa pois kun lasketaan tulevaisuuden (nimellisten) kassavirtojen nykyarvoa?
T. yksinkertainen mutta opinhaluinen sijoittaja, joka haluaa mörnivän salkkunsa takaisin 7 numeroiseksi
