Inderesin analyysit (aik. Inderesin uusi suosituspolitiikka)

[MoneyWalker]

Kiitos vastauksista @Antti_Viljakainen ja @Roni_Peuranheimo Jatkan keskusteluamme tänne sopivampaan analyysiketjuun.

@Roni_Peuranheimo

@MoneyWalker

Totta, että moni yhtiö aktivoi tuotekehityskuluja taseeseen. Mutta verrokki Qt Group ei aktivoi ja Admicom aktivoi vain 0,3 Meur viime vuonna. Näiden yhtiöiden P/E ja EV/EBIT eivät ole vertailukelpoisia, mutta P/FCF tai EV/FCF olisi. @Roni_Peuranheimo, onko laajassa raportissa esitetty P/Kassavirta P/OCF vai P/FCF?

Se on P/OFCF eli operatiivinen vapaa kassavirta. Ongelma siinä on, ettei se huomioi rahoituskuluja (Tecnotreen tapauksessa mm. valuutoista koituvia tappioita sekä toki myös pieniä korkoja korollisista veloista), minkä vuoksi sitä ei analyyseissä lähtökohtaisesti ole. Tecnotreen tapauksessa se nyt on jäänyt tuohon vielä, mutta arvonmääritysosiossa kyllä sitten mainittu, että kyseinen tunnusluku ei huomioi valuuttatappioita.

@MoneyWalker

Kassavirtapohjaiset tunnusluvut olisi kyllä hyvä sisällyttää kaikkien yhtiöiden analyyseihin. Ping @Antti_Viljakainen

@Antti_Viljakainen

Kuten Roni mainitsi, noita tunnuslukuja ei ihan tarjoituksella taulukoistamme löydy. Osakesijoittajien näkökulmasta automaattisesti mallista saatavat kassavirtaluvut (cash flow to firm) antavat väärän kuvan etenkin yhtiöllä, joilla on suurempia korkokuluja. Tuloslaskelman rahoituskulujakaan kun ei voi valuuttapohjaisten syiden takia suoraan olettaa kassavaikutteisiksi ja siten kiertää ongelmaa.

Onko olemassa jokin parempi tunnusluku kuin P/OFCF tai P/FCF, jolla voisi verrata yhtiöitä, joiden kehityskulujen aktivointikäytännöt ovat hyvin erilaiset (case: Qt group vs Tecnotree) ? Eikö esimerkiksi EV/EBIT anna täysin väärän kuvan juuri aktivointien vuoksi?

Millaisia oikaisuja teette Inderesillä, kun laskette tunnusluvun EV/EBIT (oik.) ?
Mitä sisältää DFC-laskelman rivi Muut (Vapaan operatiivisen kassavirran ja Vapaan kassavirran välissä).

En ehkä täysin ymmärrä Antti, miksi kassavirtaluvut antaisivat väärän kuvan yhtiöillä, joilla on suurempia korkokuluja. Osakkeenomistajana minua kiinnostaa rahavirta, joka verojen ja korkojen jälkeen kassaan kilahtaa, koska vain tämä raha on käytännössä jaettavissa tuottona osakkeenomistajille. Pankkiirin rahavirta kiinnostaa, jos se on liian suuri suhteessa osakkeenomistajan kassavirtaan Omistan siis mieluummin yhtiötä, jos rahavirran tuotto (FCF/P) olisi 15% kuin että se olisi 5%. Ja tässä ei kiinnosta viime vuosi vaan tulevat vuodet. Millä tavalla korkokulut vääristävät kassavirtalukuja ja voisiko niitä jotenkin huomioida, jos vain osakkeenomistajille jakokelpoinen raha kiinnostaa?

Sanotaan nyt vielä, että luonnollisesti silläkin on merkitystä, kuinka luotettavasti tulevien vuosien FCF voidaan ennustaa. Esimerkiksi Huhtamäen FCF:n luotettavuus on ennusteessa varmaankin parempi kuin vaikkapa Faronin, ja tätä pyritään käsittääkseni Inderesin DCF-laskelmassa huomioimaan Huhtamäen pienemmällä WACC:llä (7,4% vs 14%). Siksi Faronille ennustettu 2033 OFCF/P = 60% ei saa minua ostamaan sitä all-in ja myymään Huhtamäkeä, jolle ennustettu hyvin tasainen 2026-2033 keskimääräinen OFCF/P = 9%. Mutta toisaalta Nokian Renkaille ennustettu 2026-2033 keskimääräinen OFCF/P = 15% sai ostohousut jalkaan.

Valuuttakurssitappiot/voitot ovat sitten asia erikseen. Korkokuluja voi hyvin luotettavasti ennustaa, mutta valuuttakurssitappiota ja -voittoja ei kukaan tiedä etukäteen. Tietysti voidaan näistäkin tehdä kristallipalloennuste, mutta eihän niitä koskaan ole Inderesin analyyseissa tehty, eihän?