Vastauksessa kerrotte että olette automatisoineet prosessinne siten että pörssin ollessa kiinni suosituksenmuutoksen ajankohdan hintataso on senhetkinen - eli pörssin sulkeutuessa ollut hinta. Miksi k.o hinta ei olisi aina seuraavan päivän avaushinta, joka olisi sijoittajahyödyn mittaamista ajatellen selkeästi reilumpi tapa ja olisi varmaankin yhtälailla automatisoitavissa?
Suositusmuutoksen ajankohtaa ei varsinaisesti ole automatisoitu. Raportit kuitenkin julkaistaan (käytännössä) aina ennen pörssin avautumista. Jos/kun raportin julkaisuajankohdasta halutaan pitää kiinni, avauskurssi pitäisi mennä varta vasten ja manuaalisesti muuttamaan jo julkaistuun raporttiin.
Nopeimmat teistä onkin jo huomannut, että raporteissa on alkanut näkyä uusi riskimatriisi. Tämä on ollut pitkään työnalla ja erilaisista koodipuolen priorisoinneista johtuen sen tuotantoon vieminen otti aikaa, mutta tästä hetkestä alkaen uudet riskimatriisit päivittyvät raportteihin sitä mukaan kun yhtiöraportteja tehdään. Alkaneella Q1-tuloskaudella valtaosa luonnollisesti päivittyy ja web-tiimi saa piakkoin vaihdettua myös yhtiösivun matriisit uudenlaiseksi.
Kiitos matriisista aikanaan palautetta antaneille – nähtiin sen olevan selkeästi tulkinnanvarainen ja täältä ja sisäisesti tulleen palautteen myötä päädyttiin uudistamaan matriisia.
Siinä missä vanhassa matriisissa oli mukana riskitaso ja suositus niin tämä uusi ei ole suoraan linkitetty suositukseen. Eli matriisista ei suoraan voi tulkita mikä on suositus, minkä takia siinä sovelletaan ainoastaan tuota sinistä väriä.
Nykyinen matriisi sisältää liiketoimintariskin alla samoja elementtejä kuin aiempi. Tämä on matriisissa pystyakselilla ja sen parametreihin pystyy parhaiten tutustumaan laajojen rapsojen ”liiketoimintamallin riskiprofiili” grafiikan avulla.
Horisontaalisesti on sitten ”arvostusriski”, jonka tarkoitus on nimensä mukaisesti kuvata analyytikon arvioimaa arvostusriskiä. Tämä määrittyy suurelta osin osakkeen oman valuaation pohjalta, mutta siellä on myös pienemmällä painolla muuttujia yleisistä osakemarkkinoiden valuaatioista ja siitä, kuinka hyvä ja laaja arvostuksen viitekehys osakkeelle voidaan luoda. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tappiollisen ja varhaisen vaiheen yhtiön osalta on vähemmän tarttumapintaa ja arvonmäärityskeinoja, jolloin riski on korkeampi. Vastaavasti vakaamman, varsin laajan ja hyvän verrokkiryhmän omaavalle yhtiölle menetelmien kirjo on laajempi, jolloin riskitaso tällä parametrillä on matalampi.
Arvostusriski ei suoraan linkity siis suositukseen, mikä käytännössä tarkoittaa, että osake voi olla hieman hintava, mutta silti suositus voi olla positiivinen. Toisaalta arvostusriskin ei tarvitse olla matalimmassa kategoriassa, jotta voidaan olla osta-suosituksella.
Aikaisemmassa matriisissa haasteeksi muodostui nimenomaan se, että jos liiketoimintamallin riski oli matala, saattoi riskimatriisi antaa kuvan, että kokonaisriski on matala, mutta varsin korkean valuaation myötä osake silti puolittui korkojen nousun mukana. Tämä koettiin saadun palautteen perusteella varsin hämmentäväksi. Tähän pitäisi nyt tuoda helpotusta se, että liiketoimintamallin ja arvostuksen riski ovat eri akseleilla.
Kuuluuko tänne, vai kehitysehdotuksiin, mutta palaute noista tuloskauden analyytikoiden kommenteista:
ainakin itseä ärsyttää, kun analyytikoita on selvästi ohjeistettu kommentoimaan yhtiöiden ohjeistuksia ja olettaako analyytikko yhtiön pääsevän ohjeistukseensa tai mahdollisesti ylittävän tai alittavan ohjeistuksen.
Näkisin varsin arvokkaaksi tiedoksi, jos analyytikko uskoo yhtiön ylittävän tai alittavan ohjeistuksen edes kohtuullisen todennäköisesti 
Mutta ketä palvelee, kun jokaisen yhtiön ennen osaria tulevassa kommentissa ja jälkikäteen julkaistavassa lyhyessä kommentissa on erikseen kappale pyhitetty asialle?
Lueskelin aamukatsauksen ja käytännössä jokaisessa tuloskommentissa tai esikommentissa asia käyty läpi 
(Gröngqvistin Jonille pisteet kun on osannut piilottaa asian tulosnäkymien muotoon )
Esim:
- Yhtiö toistanee ohjeistuksensa. Valmet ohjeisti tilinpäätöksensä yhteydessä, että vuonna 2024 yhtiön liikevaihto pysyy samalla tasolla verrattuna vuoteen 2023 ja tulos (oikaistu EBITA) pysyy samalla tasolla tai kasvaa verrattuna vuoteen 2023.
Joo-o. Yhtiöllä on erittäin lavea ohjeistus ja nyt Q1 lähtien pitää kommentoida päästäänkö tähän ennen osaria ja tuloksen jälkeen jne? - Kuluvan vuoden ohjeistukseen ei odotetusti muutoksia… Näin ollen kuluvan vuoden ohjeistukseen yltämisen ei pitäisi tuottaa haasteita. Ohjeistukseen ei odotetusti tehtykään muutoksia, vaan Nordea odottaa yhä sen oman pääoman tuoton ylittävän 15 % kuluvana vuonna.
Joo-o jos kaikille on selvää että erittäin matala ohjeistus tullaan ainakin saavuttamaan, niin kannattaako tätä erikseen nostaa jo Q1 lähtien?
Näitä on tosiaan käytännössä jokaisen yhtiön pre kommentissa ja tuloskommentissa, vaikka mitään varsinaista sanottavaa aiheesta ei olisikaan 
Pitää paikkansa ja näin on ollut niin kauan kuin itse olen talossa ollut. 
Nähdään kuitenkin meidän (ja konsensuksen) ennusteiden asemoituminen suhteessa ohjeistukseen ja mahdollinen ohjeistusmuutoksen riskin hyvin relevanttina osavuosikatsauksessa tarkasteltavana asiana. Ennusteen tai isommissa yhtiössä konsensusennusteen muutos on kuitenkin usein merkittävä ajuri tulospäivän kurssireaktion kannalta ja esimerkiksi ohjeistuksen muutos ennusteita voi isommin heilauttaa. Vaikka emme keskity treidaamiseen ja pitkän aikavälin trackin kannalta noita tulospäivien tyypillisesti reippaampia kurssireaktioita on syytä saada kiinni ja tietenkin usein ohjeistuksen muutos kertoo myös pidemmän aikavälin tarinan etenemisestä ja sen kulmakertoimesta.
Luonnollisesti ohjeistuksen pelkkä toistaminen ei luo lisäarvoa vaan sen uskottavuutta, muutosriskiä ja taustalla olevia ajureita pitäisi myös arvioida. Loppuvuotta kohti spekuloitavaa on myös tyypillisesti enemmän. Sen sijaan Q1:llä ohjeistusta on vaikeampi haastaa, sillä yhtiöllä on kuitekin paras näkyvyys omiin asioihinsa tässä vaiheessa vuotta.
Esimerkiksi Mainitsemassasi Valmetissa ohjeistus ei mielestäni ole edes huomattavan leveä, sillä “samalla tasolla tai kasvaa” antaa omaan korvaani ymmärtää, että ihan kauheasti tulos ei perusskenaariossa ole kasvamassa. Kun vielä meidän ja konsensuksen ennusteet on asemoituneet vain inasen vertailukautta ylemmäs ja noillakin ennusteilla valuaatio on maltillinen, niin mielestäni tämä kokonaiskuva on oikein relevanttia asiaa tulosraportista kiinnostuneelle sijoittajalle.
Nyt on pakko kommentoida näitä osta/lisää/vähennä suosituksia. Tuntuu että aika monessa Inderesillä menee juuri toiseen suuntaan kuin on suositus. Neste nyt osta suosituksella hintana 35€. Aina vaan laskee ja jopa luvut näyttävät vain pahempaan suuntaan. En haluaisi sanoa että tämä on hiukan niin kuin se case Duell yms. Koska nyt lasku on ollut todella kovaa osta suosituksen jälkeenkin.
Olihan ennustealitus aika reilu ja ennusteisiinhan tuo suositus perustuu. Tässä pitää kuitenkin katsoa tuota pitkää peliä eikä yksittäistä kvartaalia. Ohjeistushan pidettiin, mutta eri asia päästäänkö siihen.
Täytyy sanoa, että nyt ollaan kyllä Inderesissäkin oltu melko optimistisilla eväillä liikenteessä noiden reippaimpien tavoitehintojen ja suositusten suhteen. Tavoitehinnan ja kurssin suhteen tämän kevään kuuden kärjestä löytyneiden Nesteen, Kempowerin ja OmaSP:n suositukset ovat osta ja tavoitehinnat kaikilla melko hurjia. Syy osakekurssin heikkoon kehitykseen on kuitenkin selvinnyt osareiden myötä. OmaSp:n osari toki vielä tulossa, mutta negari on sieltäkin jo tullut. Toki vuotta on vielä jäljellä, mutta eiköhän tässä ennusteita ruuvailla seuraavaksi ainakin kahdella ensiksi mainitulla alas päin.
Jos analyyseissä analysoitaisiin yrityksen käypä arvo, silloin analyytikon olisi pakko ottaa kantaa yrityksen kasvuun ja kannattavuuteen 10 vuotta eteenpäin. Mitkä ovat ne 5-10 tekijää, jotka vaikuttavat seuraavan 10 vuoden kasvuun, mitkä ovat analyytikon näkemykset näihin tekijöihin ja millä perusteella?
Ja sama kannattavuuden kehitykseen.
Sen jälkeen analyysin lukija voi muodostaa oman käsityksensä - mahdollisesti analyytikon näkemyksestä poikkeavan käsityksen - kasvun ja kannattavuuden tekijöistä ja edelleen yrityksen arvosta.
Kiitos vastauksista @Antti_Viljakainen ja @Roni_Peuranheimo Jatkan keskusteluamme tänne sopivampaan analyysiketjuun.
Onko olemassa jokin parempi tunnusluku kuin P/OFCF tai P/FCF, jolla voisi verrata yhtiöitä, joiden kehityskulujen aktivointikäytännöt ovat hyvin erilaiset (case: Qt group vs Tecnotree) ? Eikö esimerkiksi EV/EBIT anna täysin väärän kuvan juuri aktivointien vuoksi?
Millaisia oikaisuja teette Inderesillä, kun laskette tunnusluvun EV/EBIT (oik.) ?
Mitä sisältää DFC-laskelman rivi Muut (Vapaan operatiivisen kassavirran ja Vapaan kassavirran välissä).
En ehkä täysin ymmärrä Antti, miksi kassavirtaluvut antaisivat väärän kuvan yhtiöillä, joilla on suurempia korkokuluja. Osakkeenomistajana minua kiinnostaa rahavirta, joka verojen ja korkojen jälkeen kassaan kilahtaa, koska vain tämä raha on käytännössä jaettavissa tuottona osakkeenomistajille. Pankkiirin rahavirta kiinnostaa, jos se on liian suuri suhteessa osakkeenomistajan kassavirtaan 
Omistan siis mieluummin yhtiötä, jos rahavirran tuotto (FCF/P) olisi 15% kuin että se olisi 5%. Ja tässä ei kiinnosta viime vuosi vaan tulevat vuodet. Millä tavalla korkokulut vääristävät kassavirtalukuja ja voisiko niitä jotenkin huomioida, jos vain osakkeenomistajille jakokelpoinen raha kiinnostaa?
Sanotaan nyt vielä, että luonnollisesti silläkin on merkitystä, kuinka luotettavasti tulevien vuosien FCF voidaan ennustaa. Esimerkiksi Huhtamäen FCF:n luotettavuus on ennusteessa varmaankin parempi kuin vaikkapa Faronin, ja tätä pyritään käsittääkseni Inderesin DCF-laskelmassa huomioimaan Huhtamäen pienemmällä WACC:llä (7,4% vs 14%). Siksi Faronille ennustettu 2033 OFCF/P = 60% ei saa minua ostamaan sitä all-in ja myymään Huhtamäkeä, jolle ennustettu hyvin tasainen 2026-2033 keskimääräinen OFCF/P = 9%. Mutta toisaalta Nokian Renkaille ennustettu 2026-2033 keskimääräinen OFCF/P = 15% sai ostohousut jalkaan.
Valuuttakurssitappiot/voitot ovat sitten asia erikseen. Korkokuluja voi hyvin luotettavasti ennustaa, mutta valuuttakurssitappiota ja -voittoja ei kukaan tiedä etukäteen. Tietysti voidaan näistäkin tehdä kristallipalloennuste, mutta eihän niitä koskaan ole Inderesin analyyseissa tehty, eihän?
Siis nimenomaan tuo korkokulu (sis. myös muut rahoituskulut kuin korot) puuttuu mallimme automaattisesti antamasta FCFF-luvusta. Mallimme on siis operatiivinen eli se ei huomioi rahoitusrakennetta vaan rahoitusrakenne tulee huomioitua WACC:ssa ja velka vähennetään könttänä operatiivisesta vapaasta kassavirrasta ja näiden lukujen erotus on omistajien osuus. Näin ollen tuo luku ei kuvaa omistajille kuuluvaa vapaata rahavirtaa ja siksi emme sitä halua näyttää.
Jos nyt oikein tulkitsin, niin olit esimerkeissäsi laskenut pitkän ajan ennusteistamme kassavirtatuottoja nimenomaan FCFF-luvun kautta, mistä puuttuvat maksetut korot. Yhtiöstä aidosti omistajalle kuuluva kassavirtatuotto voi heilahtaa selvästikin. Siksi kassavirtatuotto tulisi laskea FCFE:stä (free cash flow to equity), mitä taas nykyinen mallimme ei automaattisesti mahdollista.
Kiitos Antti, tämä selvensi paljon. En huomannut, että DCF-laskelmanne lähtee liikkeelle liikevoitosta eikä voitosta ennen veroja, jolloin vapaa kassavirta ei laskelmassa olekaan omistajille jakokelpoinen vapaa kassavirta, vaan osa siitä kuuluu rahoittajille korkojen muodossa. Täytyy myöntää, että iso pettymys tämä.
Nyt ymmärrän hyvin, miksi Inderes ei esitä kassavirtatunnuslukuja. Ne tosiaan antaisivat liian ruusuisen kuvan yhtiöistä, joilla on korollista velkaa. Ja yleensähän sitä on 
Onko jossain listaa kaikista Inderesin seuraamista yhtiöistä? Sellaista, jota päivitetään kun tulee uusi tai vanha lähtee. Mietin lähinnä ulkomaalaisia yhtiöitä. Ruotsissakin niin paljon firmoja, että menisi iäisyys käydä kaikki läpi, onko seurannassa.
Yhtenäinen lista, missä näkisi kerralla kaikki auttausi myös hahmottamaan, minkä kokoisia ja näköisiä firmoja on seurannassa ja kuinka eri sektorit edustettuina.
Yritin googlettaa, mutta ei tullut vastaan.
Osakevertailusta näet kaikki seurannassa olevat yhtiöt, tässä linkki Inderes
@Antti_Viljakainen ja @Petri_Gostowski , ym. kysymyksiin jos ehditte vastaamaan, niin olisin kiitollinen 
Ei tarvitsisi vastata jokaiselle erikseen, kun kaikkien tunnuslukujen laskentakaavat olisi koottu yhteen paikkaan. Eihän ne mitään salaisuuksia voi olla. Eihän?
Nythän kyse ei ole salaisuuksista, vaan uskonasiasta, kun Inderes, Kauppalehti ja Nordnet kukin antavat eri luvut jo niinkin helposti laskettavalle tunnusluvulle kuin P/E.
Tosiaan kassavirran kautta tulee huomioitua noi aktivointitapojen erot ja voi toisinaan olla niin, että EV/EBIT-vääristää kokonaiskuvaa merkittävästi.
EBITin (tai EV/EBIT oik) oikaisuista ei ole mitään kaiken kattavaa käytäntöä ja se riippuukin yhtiöstä. Tästä syystä ei ole mielestäni relevanttia tehdä laskentakaavaa, vaan katsoa yhtiötasolla @Juurikki
Tyypillisimmät oikaisut ovat varmaankin hankintamenojen poistot (PPA-poistot) tai FASsissa toimivien yhtiöiden liikearvon poistot, mutta usein oikaisut riippuu myös siitä raportoiko yhtiö jotain oikaisueriä. Useimmiten ne luvut siinä meidän tuloslaskelmataulukossa heijastelee sitä mitä yhtiö raportoi, mutta harkinnanvaraista on jättää oikaisematta tai oikaista jotain toisin kuin yhtiö raportoi. Yleensä yhtiöt kyllä oikaisevat vähintäänkin riittävästi. Esimerkiksi omasta seurannasta Kemira on kirjannut toistuvia “kertaeriä” niin kauan kuin muistan, jolloin ne ei mielestäni ole enää kertaeriä sinänsä, vaikka ei niistä samoista asseteista kirjatakkaan toistuvasti. Sisällytän nämä oikaisueriin, jotta tuloslaskelman luvut mätsäävät sen kanssa, mitä yhtiö raportoi. Mutta koska en miellä noita oikaistaviksi eriksi valuoin yhtiötä raportoitujen lukujen pohjalta, joka huomioi nuo kertaerät.
Tuo muut rivi on ikään kuin “korjausrivi” eli sillä voidaan oikaista jotain sellaista, mikä ei vaikuta kassavirtaan, joka taas rakentuu meidän mallissa tuloslaskelman eristä. Eli toisin sanoen kassavirran parametrejä ei syötetä malliin, vaan malli laskee ne tuloslaskelman ja taseen kautta. Tuo rivi ei kovinkaan usein taida sisältää mitään.
Vastasiko tämä nyt kaikkiin kysymyksiin? 
Kiitos @Petri_Gostowski Vastasit hyvin kysymyksiini, ja lisää seuraa. Antti jo kertoikin aiemmin, että Inderesin kassavirtamallissa on FCFF-luku, joka on kassavirta firmalle eli osakkeenomistajalle ja velkojille. Itse haluaisin nähdä FCFE-luvun, jossa on kyse kassavirrasta osakkeenomistajille. Saisinko tämän, jos vähentäisin rahoituskustannukset Inderesin DFC-mallin vapaasta kassavirrasta? Tavoitteeni olisi esittää vuosittain ennustettu FCFE/P, koska tämä olisi mielestäni aidosti vertailukelpoinen luku, jolla voisin löytää ali- ja yliarvostettuja yrityksiä. Mieluummin omistan yhtiötä, jonka FCFE/S-ennuste vuosille 2025-2028 on 15% kuin 5%.
Tulevan vuoden ennustaminen on vaikeaa ja 10 vuoden ennustaminen ehkä jopa vaikeampaa. Siksi en halua tuijottaa Inderesin DCF-mallin lopputuloksena saatuun osakkeen DCF-arvoon. DFC-laskelma voisi kuitenkin olla käyttökelpoinen lähtökohta, koska siellä on yleensä FCFF ennustettuna 10 vuodelle. Jos tuosta saisi kullekin vuodelle laskettua FCFE:n, voisi myös laskea FCFE/P-ennusteen sopivalle aikavälille.
Tämän @Sauli_Vilen:in ja @Verneri_Pulkkinen:n klassikkopätkän katsoin taas uudelleen ja luin toki myös Vepun tekstinkin.
Eli: muistakaa lähdekritiikki ja käyttäkää analyysia hyväksenne. Älkää tyytykö pelkkään raflaavaan tavoitehintaan.