Joo kyllä sen pitäisi noin rakentua. Huomaa vaan sitten se, että meidän tuloslaskelmissa on kaikki nettorahoituskulut eli joukossa voi olla esimerkiksi jotain valuuttakurssimuutosten aiheuttamia ei kassavirtavaikutteisia rahoituskuluja.
5 tykkäystä
Hei @Kasper_Mellas , liittyen Inderesin Nordea-analysiraporttiin, voisitteko ulottaa sen numeraaliset ennusteet terminaalijakson asti (ts. ikuisen kasvun vaiheeseen asti) tai vaihtoehtoisesti lisätä DCF-laskelman tai Osinkomallin (DDM) kaltaisen taulukon, mistä ilmenesi Inderesin terminaalijakson alkamisen ajankohta, kasvuvauhti jne.?
Ajan takaa, että Inderesin raportin sanalliset ennusteet ilmenisivät jollain tapaa yhteneväisesti myös numeraalisissa ennusteissa. Usko pois, kyllä niistä ennustetaulukoiden numeroista pystyy tunnistamaan Inderesin aatokset tai näkemykset yhtiön pidemmän aikavälin näkymistä.
Inderesin Nordea-yhtiöraportit (ml. laaja analyysi) sisältävät mielestäni paljon hyvää osa-analyysiä, mutta se kokonaisuus on olevinaan Nordean kohdalla vielä keskeneräinen.
Inderesin politiikkana on pakottaa analyytikko ottamaan näkemystä joko suuntaan tai toiseen, todellisuduessa suosituksia on vaikka kuinka paljon lisää kuten tämä osinkomunkin kolme vuotta vanha, mutta edelleen ajankohtainen postaus kertoo. 
9 tykkäystä
Pidä -suositus on analyytikon pakohuone jonne mennään heti kun ei oikein tiedä onko kyseessä lintu vai kala. Siksi Inden tapa jättää se pois on ehdottoman hyvä, jotain näkemystä suunnasta pitää pystyä ottamaan.
27 tykkäystä
Onko Inderes alkanut antamaan suosituksia liittyen ostotarjouksiin? Pisti silmään koska aiemmin suosituksia ei olla annettu vaikka ostotarjous olisi ollut täysin ylihintainen (esimerkiksi Wetteri).
10 tykkäystä
Kannattaa kuitenkin muistaa mitä disclaimerissa sanotaan.
“Tuotetut raportit on tarkoitettu informatiiviseen käyttöön, joten raportteja ei tule käsittää tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa, myydä tai merkitä sijoitustuotteita.”
3 tykkäystä
En ammu viestintuojaa, vaan kritisoin suoraan Inderesin tapaa toimia. On aivan selvää, että analyysien lukijat eivät pääsääntöisesti lue disclaimereita. Aivan yleisesti mediakin lainaa analyytikoiden antamia suosituksia.
Jos raportteja ei saa tulkita osto/myyntisuosituksiksi, tulee niiden referoiminen sellaisina estää. Eli Inderesin tulisi kieltää talousmediaa julkaisemasta Inderesin suosituksia. Inderesillä olisi ehkä jopa velvollisuus estää niiden referoiminen tällä foorumilla.
Aika mahdottomia ajatuksia toteutettaviksi. Olisiko vain helpompi poistaa kyseinen disclaime ja lopettaa kaksilla teksteillä esiintyminen. Koskee koko analyysitoimialaa Suomessa.
7 tykkäystä
Ostotarjouksiin on pääsääntöisesti otettu kantaa “aina” (ts. niin kauan kuin itse olen talossa ollut).
Wetteri oli hieman erikoistapaus, sillä ostotarjouksen ei ollut tarkoituskaan viedä yhtiötä pois pörssistä. Tästä syystä meillä oli suositus ja 12 kuukautta eteepäin katsova tavoitehinta Wetterille laadittuihin ennusteisiin ja arvonmääritykseen perustuen. Todettiin myös Wetterin seurannan aloituksen etusivulla, että “Mielestämme Simula Investin tuleva 0,82 euron osakekohtainen ostotarjous on houkutteleva osakkeenomistajan kannalta, koska tarjousvastike ylittää selvästi arviomme osakkeen käyvästä arvosta”. Aloitettiin myös Wetterin seuranta myy-suosituksella ja 0,50 euron tavoitehinnalla. Näkemyksemme tarjoushinnasta tuli mielestäni tältä pohjalta kyllä kommunikoitua myös Wetterin kohdalla.
Disclaimerimme on valtaosin juristien käsialaa (ja hyvä näin). Sille on varmasti liiketoiminnan riskien hallintaan liittyvä syy, miksi muotoilu on mikä on.
18 tykkäystä
Hyvä vastaus. On tosiaan aivan eri asia antaa suositus kuin kehotus. Jos poliisi suosittelee poistumaan kadulta makaamasta, niin voi ilman viranomaisseuraamuksia jatkaa makoilua. Mutta jos jättää noudattamatta poliisi kehotusta poistua kadulta, niin napsahtaa sakkotuomio virkavallan vastustamisesta.
3 tykkäystä
Kysehän ei ollut kannan ottamisesta tai näkemyksestä jotka viestitään aina, vaan kehoituksesta toimintaan, joihin en ollu itse törmännyt aiemmin Inderesiltä. Annoin Wetterin esimerkkinä tyypillisestä tapauksesta, koska siinä analyytikko ei kehottanut hyväksymään ostotarjousta, vaan passiivisesti mainitsi ostotarjouksen ylittävän hänen näkemyksensä käyvästä hinnasta ja jätti johtopäätösten tekemisen sijoittajan vastuulle. Olin siinä käsityksessä että tuo on talon yleinen toimintapa ja siksi suora kehoitus ostotarjouksen hyväksymisestä Innofactorin kohdalla yllätti.
Kaivelin hieman vanhoja ostotarjouksia ja täytyi todeta että olin tässä muuten väärässä, koska esimerkiksi Ramirentin yhteydessä sinä kehoitit sijoittajia hyväksymään ostotarjouksen:
Vertaa tuota esimerkiksi tähän Purmo-kommenttiin, missä ei kehoiteta sijoittajia hyväksymään ostotarjousta:
Eli selvästikään yhtenäistä linjaa ei tästä näytä analyytikkojen kesken olevan. Osa kiertää toimintakehoituksia kuin kissa kuumaa puuroa ja osa sanoo suoraan että hyväksykää tai hylätkää ostotarjous.
2 tykkäystä
Yksi tapaus myös tulee mieleen muutaman vuoden takaa, eli case hoivatilat:
“Suosittelemme edelleen sijoittajia peruuttamaan aikaisemmin hyväksymänsä Aedifican ostotarjouksen ja pitämään kiinni Hoivatilojen omistuksestaan.”
Hoivatilojen kohdalla tuo kyllä oli ehdottomasti piensijoittajan asiaa ajava lausahdus.
Jonkin osakkeen kohdalla taisi vastaavassa erikoistilanteessa olla Inderesille poikkeuksellinen PIDÄ-suosituskin, jos en ihan väärin muista.
2 tykkäystä
Mielestäni suositus pitäisi katsoa pidemmälle kun 12kk. Euro määrä voisi vaikka pysy 12kk näkyvyydellä mutta osto suositus saisi olla ainakin 24-36 kk
Sama juttu on juuri päivitetyssä Harvian suosituksessa. Suositaan Myy, vaikka parin vuoden päästä tämä ohje on ollut täysin väärin ohjaava. Minä investoin ainakin pidemmällä aikajänteellä, ja uskon että valtaosa teidän asiakkaista myös näin tekevät.
Ehkä voitte teillä Inderesillä keskustella asiasta, mikä suositus tyyppi ohjaisi meitä asiakkaita parhaalla tavalla. @Atte_Riikola
9 tykkäystä
Kysymys @Mikael_Rautanen , onko Indellä ollut tilannetta että omasta tahdosta (siis Inderesin) ollaan lopetettu maksavan asiakasyrityksen seuranta olemassa olevan sopimuskauden loppuun?
Ja hieman spekulatiivisesti kysyn että mitkä voisivat olla syitä omaehtoisesti päättää (maksettu) seuranta? Onko yhtiön mahdolliset epäselvyydet/epämääräisyydet ja kyvyttömyys/haluttomuus selventää näitä peruste seurannan lopetukselle?
24 tykkäystä
Tähän haluaisin lisätä, että mielestäni Inderes ikäänkuin lainaa omaa uskottavuuttaan firmoille näkyvyyden ja seurannan muodossa. Jos jossain firmassa paljastuisi vaikkapa vakavia väärinkäytöksiä se voisi vahingoittaa vakavasti Inderesin uskottavuutta vaikka ette mieltäisi asiaa itse samalla tavalla.
8 tykkäystä
Jep, tuo on hyvä nosto. Inderesin analyytikot myös joskus herkästi “ajautuvat” firmojen puhehenkilöiksi (toivon tasaisempaa sukupuolijakaumaa analyysitiimiin ja ehkäpä neutraalien termien käyttö jotenkin maagisesti auttaa tähän 
), koska he kommentoivat firman näkymiä aina siinä missä firmoilla on vaihtoehto pitää suu supussa. Varsinkin positiivisen suosituksen kanssa ajautuu herkästi ikäänkuin selittelemään asioita.
19 tykkäystä
Vastaan tänne, kun tämä ei liittynyt enää Harviaan, vaan yleiseen terminaali-ajatteluun. Enpä osaa sanoa miten ym. osakkeissa olisi ollut järkevä DCF:iä joskus aikoinaan rakentaa, mutta jos analyytikko saisi vapaasti huiskia terminaalikasvuun mitä haluaa, niin olisi kyllä mielestäni iso vaara vääntää sieltä halutessaan korkeampi arvo yhtiölle aika huterillakin perusteilla. Todennäköisesti siis oikeasti pitkään keskimääräistä nopeammin kasvaneiden yhtiöiden vastapainona olisi (isompi) nippu niitä, joissa optimistinen analyytikko vain kuvitteli niin. Ja lopultahan tuo törmää taloustieteen perusteisiin eli mikään ei voi kasvaa loputtomiin yli BKT-vauhtia tai muuten maailmantalous olisi lopulta pelkkiä Harvian saunoja tai Teslan autoja.
Kannattavuushan me määritetäänkin yhtiökohtaisesti ja siinä sallitaan ylituotot tästä ikuisuuteen. Tiukka taloustieteellinen tulkinta olisi tässäkin se, että riittävän pitkällä aikavälillä pääoman tuotto laskee pääoman kustannuksen tasolle. Tähän meidän 10v olisikin varmasti liian lyhyt jakso, mutta eräällä aiemmalla työnantajallani tämä oli terminaalijaksossa pakotettu oletus.
14 tykkäystä
Analyytikon tai analyytikkotiimin ammattitaitoon kuuluu ylioptimismiin puuttuminen.
Oikeastaan näkemys terminaalivaiheen kasvusta ja kannattavuudesta perusteluineen on juuri sitä, mistä haluaisin maksaa analyytikolle.
Jos otan helpon esimerkin, niin Koneen osuus kohdemarkkinoidensa huoltokannasta oli 9%, mutta se toimitti 19 % markkinoidensa uusista hisseistä ja 70% näistä päätyi huoltokantaan. Tästä on helppo laskea, että uusista hisseistä Kone huoltaa noin 13.3 % ja sen huollon markkinaosuus kasvaa muuttaen liikevaihdon rakennetta ja siten yhtiön kannattavuutta.
2 tykkäystä
Aivan, sen takia meillä terminaalikasvu on lähtökohtaisesti maltillinen ja talousteorian mukainen, joka luontaisesti rajoittaa ylioptimismia. Kyllähän meilläkin analyytikko luvun päättää, ei siellä sama luku kaikissa ole, mikäli jollekin sellainen käsitys jäi.
Olet kyllä ihan oikeassa, että jollain tasolla nämäkin pitäisi olla perusteltu, ehkä lähinnä laajoissa raporteissa jossa oletukset tarkemmin käydään läpi.
Tähän asiaan yleisemmin parempia vastaajia ovat varmaan päälyytikot @Antti_Viljakainen ja @Petri_Gostowski jotka voivat halutessaan täydentää terminaaliajatteluumme liittyviä pointteja.
8 tykkäystä
Ihan mielenkiinnosta, miten monta vuotta terminaali arvoon malleissa diskotataan? Vaikka 100 vuoden päästä ykssittäisen vuoden arvo alkaa olemaan melko marginaalinen. Vai mennäänkö niin pitkälle kun, Excelissä riittää rivejä?
Riippuu siitä ylittääkö yrityksen tuloksen kasvu diskonttauskoron vai ei?