Kiitos Antti, tämä selvensi paljon. En huomannut, että DCF-laskelmanne lähtee liikkeelle liikevoitosta eikä voitosta ennen veroja, jolloin vapaa kassavirta ei laskelmassa olekaan omistajille jakokelpoinen vapaa kassavirta, vaan osa siitä kuuluu rahoittajille korkojen muodossa. Täytyy myöntää, että iso pettymys tämä.
Nyt ymmärrän hyvin, miksi Inderes ei esitä kassavirtatunnuslukuja. Ne tosiaan antaisivat liian ruusuisen kuvan yhtiöistä, joilla on korollista velkaa. Ja yleensähän sitä on 
Onko jossain listaa kaikista Inderesin seuraamista yhtiöistä? Sellaista, jota päivitetään kun tulee uusi tai vanha lähtee. Mietin lähinnä ulkomaalaisia yhtiöitä. Ruotsissakin niin paljon firmoja, että menisi iäisyys käydä kaikki läpi, onko seurannassa.
Yhtenäinen lista, missä näkisi kerralla kaikki auttausi myös hahmottamaan, minkä kokoisia ja näköisiä firmoja on seurannassa ja kuinka eri sektorit edustettuina.
Yritin googlettaa, mutta ei tullut vastaan.
@Antti_Viljakainen ja @Petri_Gostowski , ym. kysymyksiin jos ehditte vastaamaan, niin olisin kiitollinen 
Ei tarvitsisi vastata jokaiselle erikseen, kun kaikkien tunnuslukujen laskentakaavat olisi koottu yhteen paikkaan. Eihän ne mitään salaisuuksia voi olla. Eihän?
Nythän kyse ei ole salaisuuksista, vaan uskonasiasta, kun Inderes, Kauppalehti ja Nordnet kukin antavat eri luvut jo niinkin helposti laskettavalle tunnusluvulle kuin P/E.
Tosiaan kassavirran kautta tulee huomioitua noi aktivointitapojen erot ja voi toisinaan olla niin, että EV/EBIT-vääristää kokonaiskuvaa merkittävästi.
EBITin (tai EV/EBIT oik) oikaisuista ei ole mitään kaiken kattavaa käytäntöä ja se riippuukin yhtiöstä. Tästä syystä ei ole mielestäni relevanttia tehdä laskentakaavaa, vaan katsoa yhtiötasolla @Juurikki
Tyypillisimmät oikaisut ovat varmaankin hankintamenojen poistot (PPA-poistot) tai FASsissa toimivien yhtiöiden liikearvon poistot, mutta usein oikaisut riippuu myös siitä raportoiko yhtiö jotain oikaisueriä. Useimmiten ne luvut siinä meidän tuloslaskelmataulukossa heijastelee sitä mitä yhtiö raportoi, mutta harkinnanvaraista on jättää oikaisematta tai oikaista jotain toisin kuin yhtiö raportoi. Yleensä yhtiöt kyllä oikaisevat vähintäänkin riittävästi. Esimerkiksi omasta seurannasta Kemira on kirjannut toistuvia “kertaeriä” niin kauan kuin muistan, jolloin ne ei mielestäni ole enää kertaeriä sinänsä, vaikka ei niistä samoista asseteista kirjatakkaan toistuvasti. Sisällytän nämä oikaisueriin, jotta tuloslaskelman luvut mätsäävät sen kanssa, mitä yhtiö raportoi. Mutta koska en miellä noita oikaistaviksi eriksi valuoin yhtiötä raportoitujen lukujen pohjalta, joka huomioi nuo kertaerät.
Tuo muut rivi on ikään kuin “korjausrivi” eli sillä voidaan oikaista jotain sellaista, mikä ei vaikuta kassavirtaan, joka taas rakentuu meidän mallissa tuloslaskelman eristä. Eli toisin sanoen kassavirran parametrejä ei syötetä malliin, vaan malli laskee ne tuloslaskelman ja taseen kautta. Tuo rivi ei kovinkaan usein taida sisältää mitään.
Vastasiko tämä nyt kaikkiin kysymyksiin? 
Kiitos @Petri_Gostowski 
Vastasit hyvin kysymyksiini, ja lisää seuraa. Antti jo kertoikin aiemmin, että Inderesin kassavirtamallissa on FCFF-luku, joka on kassavirta firmalle eli osakkeenomistajalle ja velkojille. Itse haluaisin nähdä FCFE-luvun, jossa on kyse kassavirrasta osakkeenomistajille. Saisinko tämän, jos vähentäisin rahoituskustannukset Inderesin DFC-mallin vapaasta kassavirrasta? Tavoitteeni olisi esittää vuosittain ennustettu FCFE/P, koska tämä olisi mielestäni aidosti vertailukelpoinen luku, jolla voisin löytää ali- ja yliarvostettuja yrityksiä. Mieluummin omistan yhtiötä, jonka FCFE/S-ennuste vuosille 2025-2028 on 15% kuin 5%.
Tulevan vuoden ennustaminen on vaikeaa ja 10 vuoden ennustaminen ehkä jopa vaikeampaa. Siksi en halua tuijottaa Inderesin DCF-mallin lopputuloksena saatuun osakkeen DCF-arvoon. DFC-laskelma voisi kuitenkin olla käyttökelpoinen lähtökohta, koska siellä on yleensä FCFF ennustettuna 10 vuodelle. Jos tuosta saisi kullekin vuodelle laskettua FCFE:n, voisi myös laskea FCFE/P-ennusteen sopivalle aikavälille.
Tämän @Sauli_Vilen:in ja @Verneri_Pulkkinen:n klassikkopätkän katsoin taas uudelleen ja luin toki myös Vepun tekstinkin.
Eli: muistakaa lähdekritiikki ja käyttäkää analyysia hyväksenne. Älkää tyytykö pelkkään raflaavaan tavoitehintaan.
Joo kyllä sen pitäisi noin rakentua. Huomaa vaan sitten se, että meidän tuloslaskelmissa on kaikki nettorahoituskulut eli joukossa voi olla esimerkiksi jotain valuuttakurssimuutosten aiheuttamia ei kassavirtavaikutteisia rahoituskuluja.
Hei @Kasper_Mellas , liittyen Inderesin Nordea-analysiraporttiin, voisitteko ulottaa sen numeraaliset ennusteet terminaalijakson asti (ts. ikuisen kasvun vaiheeseen asti) tai vaihtoehtoisesti lisätä DCF-laskelman tai Osinkomallin (DDM) kaltaisen taulukon, mistä ilmenesi Inderesin terminaalijakson alkamisen ajankohta, kasvuvauhti jne.?
Ajan takaa, että Inderesin raportin sanalliset ennusteet ilmenisivät jollain tapaa yhteneväisesti myös numeraalisissa ennusteissa. Usko pois, kyllä niistä ennustetaulukoiden numeroista pystyy tunnistamaan Inderesin aatokset tai näkemykset yhtiön pidemmän aikavälin näkymistä.
Inderesin Nordea-yhtiöraportit (ml. laaja analyysi) sisältävät mielestäni paljon hyvää osa-analyysiä, mutta se kokonaisuus on olevinaan Nordean kohdalla vielä keskeneräinen.
Inderesin politiikkana on pakottaa analyytikko ottamaan näkemystä joko suuntaan tai toiseen, todellisuduessa suosituksia on vaikka kuinka paljon lisää kuten tämä osinkomunkin kolme vuotta vanha, mutta edelleen ajankohtainen postaus kertoo. 
Pidä -suositus on analyytikon pakohuone jonne mennään heti kun ei oikein tiedä onko kyseessä lintu vai kala. Siksi Inden tapa jättää se pois on ehdottoman hyvä, jotain näkemystä suunnasta pitää pystyä ottamaan.
Onko Inderes alkanut antamaan suosituksia liittyen ostotarjouksiin? Pisti silmään koska aiemmin suosituksia ei olla annettu vaikka ostotarjous olisi ollut täysin ylihintainen (esimerkiksi Wetteri).
Kannattaa kuitenkin muistaa mitä disclaimerissa sanotaan.
“Tuotetut raportit on tarkoitettu informatiiviseen käyttöön, joten raportteja ei tule käsittää tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa, myydä tai merkitä sijoitustuotteita.”
En ammu viestintuojaa, vaan kritisoin suoraan Inderesin tapaa toimia. On aivan selvää, että analyysien lukijat eivät pääsääntöisesti lue disclaimereita. Aivan yleisesti mediakin lainaa analyytikoiden antamia suosituksia.
Jos raportteja ei saa tulkita osto/myyntisuosituksiksi, tulee niiden referoiminen sellaisina estää. Eli Inderesin tulisi kieltää talousmediaa julkaisemasta Inderesin suosituksia. Inderesillä olisi ehkä jopa velvollisuus estää niiden referoiminen tällä foorumilla.
Aika mahdottomia ajatuksia toteutettaviksi. Olisiko vain helpompi poistaa kyseinen disclaime ja lopettaa kaksilla teksteillä esiintyminen. Koskee koko analyysitoimialaa Suomessa.
Ostotarjouksiin on pääsääntöisesti otettu kantaa “aina” (ts. niin kauan kuin itse olen talossa ollut).
Wetteri oli hieman erikoistapaus, sillä ostotarjouksen ei ollut tarkoituskaan viedä yhtiötä pois pörssistä. Tästä syystä meillä oli suositus ja 12 kuukautta eteepäin katsova tavoitehinta Wetterille laadittuihin ennusteisiin ja arvonmääritykseen perustuen. Todettiin myös Wetterin seurannan aloituksen etusivulla, että “Mielestämme Simula Investin tuleva 0,82 euron osakekohtainen ostotarjous on houkutteleva osakkeenomistajan kannalta, koska tarjousvastike ylittää selvästi arviomme osakkeen käyvästä arvosta”. Aloitettiin myös Wetterin seuranta myy-suosituksella ja 0,50 euron tavoitehinnalla. Näkemyksemme tarjoushinnasta tuli mielestäni tältä pohjalta kyllä kommunikoitua myös Wetterin kohdalla.
Disclaimerimme on valtaosin juristien käsialaa (ja hyvä näin). Sille on varmasti liiketoiminnan riskien hallintaan liittyvä syy, miksi muotoilu on mikä on.
Hyvä vastaus. On tosiaan aivan eri asia antaa suositus kuin kehotus. Jos poliisi suosittelee poistumaan kadulta makaamasta, niin voi ilman viranomaisseuraamuksia jatkaa makoilua. Mutta jos jättää noudattamatta poliisi kehotusta poistua kadulta, niin napsahtaa sakkotuomio virkavallan vastustamisesta.
Kysehän ei ollut kannan ottamisesta tai näkemyksestä jotka viestitään aina, vaan kehoituksesta toimintaan, joihin en ollu itse törmännyt aiemmin Inderesiltä. Annoin Wetterin esimerkkinä tyypillisestä tapauksesta, koska siinä analyytikko ei kehottanut hyväksymään ostotarjousta, vaan passiivisesti mainitsi ostotarjouksen ylittävän hänen näkemyksensä käyvästä hinnasta ja jätti johtopäätösten tekemisen sijoittajan vastuulle. Olin siinä käsityksessä että tuo on talon yleinen toimintapa ja siksi suora kehoitus ostotarjouksen hyväksymisestä Innofactorin kohdalla yllätti.
Kaivelin hieman vanhoja ostotarjouksia ja täytyi todeta että olin tässä muuten väärässä, koska esimerkiksi Ramirentin yhteydessä sinä kehoitit sijoittajia hyväksymään ostotarjouksen:
Vertaa tuota esimerkiksi tähän Purmo-kommenttiin, missä ei kehoiteta sijoittajia hyväksymään ostotarjousta:
Eli selvästikään yhtenäistä linjaa ei tästä näytä analyytikkojen kesken olevan. Osa kiertää toimintakehoituksia kuin kissa kuumaa puuroa ja osa sanoo suoraan että hyväksykää tai hylätkää ostotarjous.
Yksi tapaus myös tulee mieleen muutaman vuoden takaa, eli case hoivatilat:
“Suosittelemme edelleen sijoittajia peruuttamaan aikaisemmin hyväksymänsä Aedifican ostotarjouksen ja pitämään kiinni Hoivatilojen omistuksestaan.”
Hoivatilojen kohdalla tuo kyllä oli ehdottomasti piensijoittajan asiaa ajava lausahdus.
Jonkin osakkeen kohdalla taisi vastaavassa erikoistilanteessa olla Inderesille poikkeuksellinen PIDÄ-suosituskin, jos en ihan väärin muista.
Mielestäni suositus pitäisi katsoa pidemmälle kun 12kk. Euro määrä voisi vaikka pysy 12kk näkyvyydellä mutta osto suositus saisi olla ainakin 24-36 kk
Sama juttu on juuri päivitetyssä Harvian suosituksessa. Suositaan Myy, vaikka parin vuoden päästä tämä ohje on ollut täysin väärin ohjaava. Minä investoin ainakin pidemmällä aikajänteellä, ja uskon että valtaosa teidän asiakkaista myös näin tekevät.
Ehkä voitte teillä Inderesillä keskustella asiasta, mikä suositus tyyppi ohjaisi meitä asiakkaita parhaalla tavalla. @Atte_Riikola
