(Rakentavaa) Kritiikkiä tavoitehintojen lyhytnäköisyydestä
Mielestäni 12kk on liian lyhyt aikajänne osakemarkkinoilla minkään tavoitehinnan asettamiselle.
Lyhyellä aikavälillä voi tulla vastaan monta muuttujaa, jotka pyöräyttävät ennustettavat numerot päälaelleen. Itsellä tulee mieleen lukiessa pelkästään analyytikoiden tavoitehintoja, että osakemarkkinat ovat yksi iso kasino, jossa 3kk välein voidaan pyöräyttää mielipidettä puolelta toiselle yhtiön suhteen ja jos ei muuta leikata tai nostaa tavoitehintoja hyvinkin merkittävillä muutoksilla. Muuttuuko sitten yhtiön oikea ns. Sisäinen arvo samaa tahtia. Epäilen sitä suuresti.
Yksi paradoksi on mielestäni se, että jos ennusteet ovat lyhyelle 12kk aikajänteelle eikö silloin pitäisi juuri myös ennustaa ulkoisia muuttujia. Silti yksittäisen yhtiön tavoitehinnan leikkausta saatetaan perustella sillä, että ”tämä tavoitehinnan lasku myös heijastaa nykyistä korkeampaa korkotasoa” . Mielestäni hyvin ristiriitaista jos ajattelee tavoitehinnan aikaa jonka olisi pitänyt nähdä myös tuo, koska analyytikko halusi nimenomaan pelata lyhyttä aikaväliä, mutta epäonnistui näkemään arvoon isosti vaikuttavan muuttujan.
Kuitenkin ulkoiset muuttujat ovat mielestäni isoin asia, jotka liikuttavat osakkeita lyhyellä aikavälillä.
Sitten seuraa ehkä vähän vaikeammin selitettävä osio. Osakemarkkinat yleensä hinnoittelevat yhtiöiden näkymiä jo 6-12kk eteenpäin. Toki markkinapaniikkien aikaan tuo aikajänne saattaa supistua olemattomiin. Siten analyytikolle ei riitä se, että hän näkee minkälaisessa tuloskunnossa yhtiö on vuoden päästä. Tärkeämpää olisi oikeastaan nähdä mitä markkinat ajattelevat yhtiön tulevasta tuloskunnosta vuoden päästä. Sehän määrittää paljon myös missä yhtiön osakekurssi makaa. Ei riitä, että ennustaa esim Outokummun tuloksen vuoden päähän, koska näkymät voivat olla aivan erinäköiset parhaimmankin tuloksen jälkeen, joka taas määrittää hintatasoa. Onko tämän huomioiva ennustaminen vaikeaa? Mielestäni se on mahdotonta.
Näkikö moni analyytikko vuosi sitten esim. miten Harvian tuloksen näkymät sulaa vuoden aikana kuin jäätelö kesähelteellä?
Itse lähtisin siitä, että jos asettaa yhtiölle tavoitehinnan niin tekee sen vähintään esim. 5v päähän ja jäädyttää sen siihen asti. Silloin yrityskohtaisesta analyysista alkaa olemaan kovastikin hyötyä. Varsinkin jos suosituksen suunta on oikea suhteessa yrityksen tuloskuntoon. Moni varmasti ajattelee, että ei niin pitkälle voi nähdä, mutta se pakottaa ajattelemaan vähän eri tavalla. Ottaa pidemmän aikajänteen niin markkinoiden kohina korvissa on yllättävän paljon hiljaisempi. Silloin aikaa jää miettiä miten tämä yritys pärjää esim. kilpailuetujen näkökulmasta muita yhtiöitä vastaan. Mielestäni pidemmän aikavälin ajattelu pakottaa valitsemaan yhtiöitä joiden tuloksen itseasiassa pystyy ennustamaan kohtuullisella varmuudella. Tämä on ainakin itselle sitä sijoittamisen kovinta ydintä. Tekee sijoittamisesta vähän tylsempää hektisyyden leikkaantumisen vuoksi. Mikä ei välttämättä palvele kaikkia markkinoilla toimivia osapuolia. Hyvä analyysi tarvitsee perään vain kaksi suositusta: osta ja pidä.
Peter Lynch tuli tunnetuksi voittamalla markkinat isolla marginaalilla. Hän alleviivasi sitä kuinka hyvillä ideoilla menee yleensä aikaa ennen kuin ne alkavat toimimaan markkinoilla.
”The typical big winner in the Lynch portfolio generally takes three to ten years to play out.”
Miten analyytikot kuvittelevat ennustavansa vuodessa missä yhtiön arvon tulisi olla kun parhailla sijoittajille siihen menee 3-10 kertaa enemmän aikaa. En usko, että kukaan on niin fiksu, että osakemarkkinoiden aika muuttujaa voi huijata.
Ajattelen, että Inderes on moderni ja ketterä toimija, joka itsekin järjestää roast tyylisiä haastoja yrityksille. Siten kestää tämän tuolien käännön toisinpäin ja eriävät mielipiteet markkinoilla liittyen tähän asiaan. Omaa päätä on hyvin vaikea saada tämän asian tiimoilta käännettyä, mutta ajattelin tämä ehkä kirvoittaa vähän ajatuksia tai keskustelua 