Fair value analyysi, jossa perustellaan yrityksen kasvun ja kannattavuuden kehitys 10+ vuotta eteenpäin, on hyvä pohja sijoittamiselle.
Yrityksen kehityksen arviointi 1-3 vuotta eteenpäin on riittämätön, jos haluaa turvamarginaalia.
Jos analyysi perustelee kasvun ja kannattavuuden kehityksen, niin silloin lukija voi itse verrata perusteluja omaan näkemykseensä ja arvioida, millaisia riskejä esitettyyn sisältyy.
Kysymys: Miksi Inderesin(ja varmaan muidenkin analyysitalojen) analyytikot käyttää monikon ensimmäistä persoonaa kommentoidessaan yhtiön arvostusta vaikka yhtiötä seuraisi vain yksi analyytiko?
“Näemmä yhtiön arvostuksen olevan tällä hetkellä…”
vs
“Näen yhtiön arvostuksen olevan tällä hetkellä…”
Moro @Juha_Kinnunen
Ottamatta nyt kantaa, että mikä Bittiumin suositus pitäisi olla, niin kertoisitteko kuitenkin miksi se ei ole Teidän mielestänne Osta keissi?
Luin tuon Teidän tuoreen raporttinne ja jäi mietityttämään, että epäilettekö omia ennusteitanne vai liittyykö tähän jokin suosituspoliittinen asia mitä en tiedosta?
Vuoden 2025 ennusteillanne toki vielä tuostakin paljon houkuttelevampi…
Tiivistettynä: Kyllä epäilen. Kuten tietenkin kaikkien tulevaisuutta ennustavien toki kannattaisi, mutta Bittiumin kohdalla epäilykseni ovat merkittävästi normaalia suuremmat. Historian painolastia ja mielestäni puutteelliset askelmerkit tulosparannukseen. Riskejä siitä, milloin volyymit alkaa.
Tämä ei ole suosituspoliittinen asia sinänsä, mutta itse annan osta-suosituksia mielelläni silloin, kun arvioin myös ajoituksen olevan suotuisa. Bittiumin Q1-tulos tulee ilmeisesti olemaan surkea, eikä tuosta loppuvuodestakaan vielä varmuutta ole komponenttipulan vaivatessa edelleen. Näin ollen tässä ei välttämättä ole mikään “kiire” kyytiin, vaikka vuoden 2024 kertoimet näyttäisi miltä. Samalla olen kyllä varsin vakuuttunut, että riski/tuotto-suhde on selvästi vinoutunut positiiviselle puolelle, joten lisäillä voi kaikessa rauhassa.
Raportissa näitä ajatuksia on kyllä avattu astetta sivistyneemmin.
Inderesillä on monenlaisia rajoitteita analyytikoiden kaupankäyntiin, mutta tuntuu erittäin kummalliselta ettei analyytikon tarvitse jäävätä itseään analysoimansa yhtiön omistamisesta. Hän voi ostaa osaketta ja sen jälkeen puhua tavoitehinnan haluamalleen tasolle. Toki tämä ei ole yhtä vahva manipulaatio kuin sisäpiiritiedon väärinkäyttö, mutta se että analyysillä tavoitellaan itselle merkittävää taloudellista hyötyä pyrkimyksellä vaikuttaa pörssikursseihin on ainakin moraalisesti kyseenalaista.
Mitenhän paljon uusia analyytikoita Inderes tarvitsisi jos tätä käytäntöä alettaisiin käyttämään. En tiedä. Vaikeaksi joka tapauksessa menisi. Minusta tuntuisi ainakin aika omituiselta jossei analyytikot saisi omistaa analysoimiaan firmoja. Vai pitäisikö jo työnhaussa analyytikoille ilmoittaa, että analyytikot saavat vain indeksisijoittaa 
Eikö se ole kuitenkin positiivista, että analyytikko seuraa itse omaa näkemystään?
Toisaalta voisi kysyä, miksi analyytikko antaa osta-suosituksen, mutta ei omista ko.yhtiötä eli ei luota omaan näkemykseensä.
Lukijat voivat itse pidemmän päälle antaa analyytikon analyyseille oman luottamusarvonsa, eikä seurata suositusta ja tavoite hintaa kuin piru Raamattua.
Eihän siitä ”pumppaamisesta” edes olisi hyötyä kun analyytikko ei voi myydä ennenkuin kääntyy negatiiviselle puolelle. Ja myymäänkin pääsee vasta parin päivän kuluttua suositusmuutoksesta.
En sitten ole havainnut mitään ”pumppaamista”.
Nämä ovat niitä kuuluisia näkemyseroja, jos analyytikko on sitä mieltä että joku firma on Osta-keissi ja hänellä ei ole itsellään siinä fyrkkaa kiinni niin kyllähän se itseäni enemmän ihmetyttää kuin että analyytikko uskoo omaan analyysins aja laittaa yhtiöön kiinni kunnon summan fyrkkaa.
Kyllähän Nokia, Sampo ja muut isot firmat tottelevat juuri Inderesin analyytikkoja ja seuravaat kuin hai laivaa!
Pienempien yhtiöiden kohdalla tätä jossain määrin esiintyykin, mutta kyllä se kurssi sieltä taivaista putoaa jos markkina muuttuu ja yritys ei suorita sen mukan miten tavoitehinta on veivattu.
Jos analyytikko saisikin kurssin revittyä taivaisiin niin ei analyytikko vois myydä lappujaan ennen kuin kääntyy vähennä/myy puolelle ja senkin jälkeen on vielä kahden pörssipäivän karenssi ennen kuin analyytikko pääsee itse myyntilaitaan, peesaaja saa todennäkköisesti enemmän rahaa joka kerta kuin analyytikko kävi suosituksen kanssa miten kävi.
Meidän vastauksia näihin kysymyksiin ja perusteluita valituille toimintatavoille omistusrajojen suhteen löytyy muun muassa tästä ketjusta ainakin viestien 180-200 paikkeilta (mm. linkki useampaan Q&A-vastaukseen). Lyhyesti voisin kuitenkin todeta, että olemme soveltaneet omistuksiin tiettyjä liputusrajoja, koska omistukset ja omistamatta jättämiset voivat viedä huomioita itse analyysin argumenteilta, haluamme antaa analyytikoille mahdollisuuden myös tiettyyn yksityisyyteen sekä pienempien omistusten julkaisemisen toisi tiimille merkittävän määrän virheherkkää manuaalista työtä jne. Merkittäviksi katsotut omistukset toki liputetaan ja lisäksi ostorajat ovat pienentämässä riskiä, että positiot voisivat painua interessiristiriitakysymyksiä aiheuttavan isoiksi. Luonnollisesti analyytikkomme (ja muu konsernin henkilöstö) noudattavat myös alan yleisiä sääntöjä tiukempia sisäisiä kaupankäyntiohjeitamme.
Kun tähän ketjuun nyt päädyin, niin todettakoon aiheeseen liittyen, että tutkimuksen vaatimien aikapanostusten takia suosituspolitiikan uudistus ei valitettavasti etene vielä H1:n aikana, kuten oli aiemmin tarkoitus. Kesällä on homma pääsee suunnittelupöydälle ja menee toivottavasti myös eteenpäin. Koeponnistamme toki uuden politiikan raakiletta yhteisössä ennen kuin mitään mennään muuttamaan.
Analyytikot taitaa saada kiitosta silloin, kun suositus on myönteinen oman salkun osakkeille. Hirveä valitus mm. Stockmannin kohdalla, kunnes tuli lisää niin jippii! Kurssi nyt ei ole siitä “lisääntynyt”. Nythän tuotakin on aikaa ostaa halvalla odotellen tulevaa 
Analyytikon rooli on olla yhtiöstä riippumaton tarkkailija. Yhtiöt itse raportoivat tekemisistään lukujen perusteella totuudenmukaisesti, mutta viesteissä on aina yhtiön kannalta myönteinen sävy. Yhtiö siis haluaa antaa itsestään kuvan hyvänä sijoituskohteena. Yhtiötä valvoo eri tahot (lainsäätäjät, finanssivalvonta, tilintarkastajat, analyytikot) jotka pyrkivät parantamaan sijoittajan suojaa.
Johdon osakeomistukset nähdään hyvänä asiana, koska se laskee riskiä siitä että johto toimisi oman etunsa mukaisesti osakkeenomistajan edun sijaan. Johdon (ja muiden työntekijöiden) intressi lähestyy osakkeenomistajien intressiä osakeomistusten kautta. Valvojien positiot valvottavissa kohteissa lisäävät korruptiota. Mitä jos tilintarkastaja ottaisi short-position tilintarkastettavaan firmaan ja toimisi poikkeavasti tilinpäätöksen hyväksymisen suhteen? Mitä jos poliitikko ostaisi ison kasan osakkeita ennen yhtiötä hyödyttävää lainsäädännöllistä päätöstä? Mitä jos analyytikko antaisi suosituksensa sen mukaan haluaako hän kasvattaa vai keventää omaa omistustaan yhtiössä? Kaikissa näissä toimitaan yksityisen edun mukaisesti yleistä etua vastaan.
Näin haluaisin uskoa, mutta tämä ei kyllä Inderesin tapauksessa toteudu. Analyysin maksaa analysoitava yhtiö. On käytetty myös termiä myyntipuolen analyytikko.
Mikä on lopulta analyysien tarkoitus. Inderesin videot päättyvät usein: ”Lukekaa analyyseja ja tehkää hyviä osakepoimintoja.”
Siis poimintoja eli ostoja. Ei kehoteta tekemään myyntejä. Kehotus voisi myös kuulua: Lukekaa analyyseja ja tehkää hyviä ostoja ja myyntejä.
Väitän, että foorumilla hyvin harva sijoittaja pelkästään ostaisi. Suurin osa ostaa ja myy.
Tätä taustaa vasten näen Inderesin analyytikot myyntimiehinä, ja heidän puheet ja kirjoitukset tulkitsen tästä lähtökohdasta. Tietenkään tämä ei ole näin mustavalkoista, mutta asetelma on selkeä. Myyntimies myy osakkeita meille sijoittajille.
Ei optimaalista, mutta näillä mennään kunnes tulee parempi kilpaileva palvelu.
Sinulla on hieman väärä käsitys osakeanalyysistä ja analyytikoista.
Analyytikko ei valvo yhtiön toimintaa. Lainsäätäjällä, Fivalla ja tilintarkastajilla ei ole mitään yhteistä kaupallisen osakeanalyysin kanssa. Analyytikot eivät ole kenenkään auktorisoimia, eikä myöskään heitä valvota. Asia on toinen pankkien, osakevälittäjien ja rahastoyhtiöiden kanssa. He “käsittelevät” rahaa ja omaisuutta. Inderes ei hallinnoi kenenkään sijoituksia.
Tilintarkastusyhteisö on yhtiön osakkeenomistajien valitsema, joka valvoo yhtiön hallintoa. Pörssiyhtiön tilintarkastusyhteisö on myös auktorisoitu ja sen tulee noudattaa hyvää tilintarkastustapaa ja lainsäädäntöä, tilintarkastaja voi myös menettää auktorisointinsa.
Analyysit ovat Indereksen tapauksessa lähes aina yhtiön maksamia eli asiakkuussuhde on indereksen ja yhtiön välinen. Jos maksat palvelusta itse inderekselle, myös sinulla on asiakkuussuhde heidän kanssaan.
Useimmat taitaa kuitenkin käyttää maksutonta palvelua, joka on minusta hieno asia aamukatsauksineen ja muutenkin laaja maksuton aineisto käytettävissä.
Myös minä tai sinä voimme perustaa analyytikko yrityksen - eri asia sitten haluaako, joku maksaa ainakaan omista analyyseistäni.
Pointti kuitenkin
Analyytikko ei ole viranomainen
Perusta sijoituksesi omalle päättelyllesi, jossa toisen tekemät analyysit ovat yksi apuväline muiden joukossa - usein jopa hyödyllinen, jos syventyy suositusta ja tavoite hintaa pidemmälle.
Lopuksi - itse toivon, että Indereksen analyytikot jatkaa aktiivista sijoitustoimintaa omien sääntöjensä puitteissa, eikä johto tee siitä liian vaikeaa. Helposti hyvän analyytikon on muuten järkevämpää siirtyä yksityissijoittajaksi.
Itse ajattelen poiminnat positioina ja voihan positio olla lyhyeksikin, pitkän sijaan. Tai positio/poiminta voi olla myös neutraali. Pienemmissä yhtiöissä harvemmin lyhyet positiot onnistuu välittäjien puolelta, mutta tämä nyt on vain minun tulkintani asiasta.
Tuossa on mielestäni koko keskustelun ydinkysymys. Pitäisikö analyytikon valvoa yrityksen toimintaa? Mielestäni pitää. Tämä vaatimus tulee Inderesin yhtiöjärjestyksen kautta. Siinä on tämä tavallisuudesta poikkeava pykälä:
9 § Yhtiön toiminnan tarkoituksena on palvella sen työntekijöitä, yhteisöä ja asiakkaita sekä tuottaa voittoa osakkeenomistajille.
Aiemmin @Mikael_Rautanen on on muistaakseni jossain todennut, että nimenomaan tuossa järjestyksessä. Mikael voinee tämän vahvistaa? Yhteisö ennen asiakkaita. Mielestäni tämä asettaa Inderesille velvollisuuden varmistaa, että analyysit palvelevat ensisijaisesti meitä foorumin jäseniä eikä analysoitavaa yhtiötä. Itse olen Inderesin omistaja tämän vuoksi.
Ymmärrän niin, että Inderes on analysoidun tiedon tuottamispalvelu ja se palvelee yhteisöä sillä tavalla. Analyysi on tavallaan valvontaa, mutta ei laillisuusvalvontaa.
Mua itseäni on aidosti häirinnyt tässä keskustelussa jo pidemmän aikaa, että kokonaan sivuutetaan se, että Inderesin analyysien myyntivaltti yhtiöiden suuntaan on pidemmän aikaa ollut se, että tehdään mahdollisimman laadukasta ja objektiivisesti parasta analyysiä yhtiöstä markkinoille, jotta yhtiön arvonmuodostus markkinoilla olisi mahdollisimman tehokasta, ja siinä sivussa yhtiön tunnettuvuus oletettavasti kasvaa. Onko tää pointti unohtunut kokonaan keskustelusta? Siitähän ei ole kyse, etteikö puhuta ns. sell-side analyysistä kun Inderesin analyyseistä puhutaan, sitähän analyysit pohjimmiltaan ovat (Suomessa muutenkin buy-side analyysiä taitaa olla todella vähän saatavilla, jos ollenkaan). Kyse on pikemminkin siitä, että oletetaanko Inden analyytikoiden olevan “myyntimiehiä” vai mahdollisimman objektiivisesti analyysiä tekeviä henkilöitä, joiden myyntivalttina on nimenomaan se, että analyysi on mahdollisimman objektiivista ja laadukasta, jotta analysoitavan yhtiön arvonmuodostus olisi markkinoilla mahdollisimman tehokasta, ja sijoittajien ymmärrys yhtiöstä kasvaisi kokonaisuudessaan.
Mun mielestä jos oikeasti todellisuus olisi se, että Inden analyytikot olisi “myyntimiehiä” ja objektiivisuus analyysissä ois selkeästi kärsinyt (niin kuin edellä osin kuvataan), niin tällöin Indellä ei varmasti olisi asiakaspoistumaa analyysissä vastaavaa määrää kuin nyt on (esimerkkinä nyt vaikka SSH), kun on aika helposti analysoitavissa, että seurannan lopettaneista yhtiöistä suurin osa on olleet systemaattisesti negatiivisella suosituksella. Se että onko näiden välillä vain korrelaatio, vai kausaalinen suhde, on aika hankala arvioitava, mutta itse arvioisin, että seurannan lopettamisella ja systemaattisella negatiivisella suosituksella on kyllä joidenkin yhtiöiden kohdalla selvä yhteys. Ts. Inden analyysi ei pelkää olla perustellusti negatiivisella suosituksella esim. asiakaspoistuman pelossa.
Yleisesti ottaen yksittäisten yhtiöiden analyysin kanssa voi olla hyvinkin eri mieltä, mutta mielestäni sellaisen yleistyksen tekeminen, että Inden analyysi kokonaisuudessaan olisi täysin “pelkkää myyntiä” ja objektiivisuus täysin tiessään, on aika perusteeton väite ja vähintään oikoo mutkia erittäin paljon (ja mielestäni päätyy lopulta väärälle tielle perusteluissa).
On pari näkyvää asiaa, jotka ovat omiaan vaikuttamaan analyytikon objektiivisuuteen:
Hyvä analyytikko pystyy toimimaan objektiivisesti, ja luotan Inderesin pyrkivän objektiivisuuteen.
Analyysien perimmäinen tarkoitus on antaa sijoittajille objektiivista tietoa sijoituskohteista siten, että sijoittaja on helpompi päättää ostoistaan ja myynneistään. Inderes on tehnyt tällä saralla vallankumouksellista työtä, käsittääkseni maailman parhaalla laadulla.
Tietysti on varaa parantaa. Kehitys loppuu tyytyväisyyteen. Olen seurannut erityisesti Remedyn ja Tecnotree analyyseja huolella. Molemmilla on vain yksi vähennä-suositus, ei yhtään myyntisuositusta ja kymmeniä lisää/osta-suosituksia. Silti molemmilla on takana yli 1,5 vuoden mittainen ja kymmenien prosennitie kurssilasku.
Siinä kaksi esimerkkiä yhtiöistä, joiden analyysi on epäonnistunut, ja suositushistorian vuoksi ”myyntimiehestä” kirjoittaminen on täysin perusteltua.
Ihmisen on vaikea suhtautua neutraalisti tai objektiivisesti sellaiseen asiaan, jonka omistaa. He pitävät omistamaansa asiaa arvokkaampana pelkästään jo sen takia että omistavat sen. Ilmiötä kutsutaan käyttäytymistaloustieteessä Endowment effectiksi. Hyvää sijoitusta ei ole mahdollista laskea millään kaavalla, jolla vältettäisiin psykologian vaikutus. Jokaiseen sijoitukseen liittyy riskejä ja mahdollisuuksia, joten suositukset määräytyvät sen mukaan miten analyytikko näitä arvottaa.
Endowment effect näkyy hyvin analyytikko Petri Gostowskin suositushistoriassa omistamansa yhtiön Duellin suosituksissa. Yhtiön kurssi on ollut lähes pelkkää laskua koko yhtiön pörssihistorian ajan mutta suositus on ollut jatkuvasti positiivinen:
Korkojen nousun aiheuttama kurssilasku kasvuyhtiöissä, joita Inderesin analyytikot enimmäkseen omistavat, on ollut shokki heille itselleen (esimerkiksi mallisalkkukatsaus viime vuodelta). On vaikea selittää miksi kurssit laskevat, kun on kerrottu narratiiveja tehokkaista, vahvan kilpailuedun omaavista yhtiöistä, jotka ovat tulevaisuuden voittajia ja joihin ei makrotalouden pitäisi vaikuttaa ollenkaan.
