Ensimmäiset ostot tehty 3vk sitten ja olen plussalla 0,25% kun indeksi on 0,5%. Ei vaan osaa joten kaikki pois ja säästötilille makaamaan.
No ei. Hauskaahan tämä on ollut ja jos vielä ollaan plussalla niin jotain on tehty oikein. Kai. Kahvikuppi tiskikoneeseen ja vielä hetki töitä. Ihan vielä ei töistä pois jäädä näillä luvuilla 
En löytänyt parempaakaan foorumia, joten kysytäänpä täältä mielipiteitä & valistuneita arvauksia tällaiseen caseen: Springvest tuputtaa etäterveydenhuoltoalustaa myyvää Medixineä, jonka bisnes näyttää pintapuolisessa perehtymisessä oikein kiinnostavalta (etähoito kasvussa jo ennen koronaa, mutta korona vielä jouduttaa muutosta, yhtiö kasvanut orgaanisesti ja tekee voittoa, arvostus ihan ok, exit-polku vaikuttaa loogiselta jne), mutta miksi ihmeessä yhtiö hakee rahoitusta amatööreiltä? Tämä aina nostaa ns karvat pystyyn. Itse kun olen startupien parissa toiminut aika paljonkin sekä perustajana että sijoittajana, tuntuu kummalliselta, että lupaava yritys EI HAE rahoitusta skaalautumista edesauttavilta terveysteknologiaan erikoistuneilta venture capital -sijoittajilta, joita löytyy suomestakin, ja maailmalta vaikka kuinka paljon. Sen sijaan rahoitusta haetaan tuulipuvuilta, joista ei ole mitään muuta hyötyä kuin se raha - tyypillisesti paljon korkeamman valuaation toivossa, eli sijoittajille jää ns lypsylehmän rooli.
Mutta onko palstalla joku etäterveydenhuollon tunteva, joka osaisi arvioida Medixinen alustan tarvetta ja hyötyä eri tahojen (loppuasiakas, lääkäri, terveysorganisaatio, yhteiskunta - esim Sote-uudistus tulossa…) näkökulmasta? Samoin kilpailutilanne kiinnostaisi, onko vastaavia alustoja jo pilvin pimein vai onko markkina pirstaloitunut pieniin toimijoihin, kuten Springvest väittää?
Tästä yrityksestä on kyse: https://www.medixine.fi/
JK: Ja tarkennuksena niille, jotka eivät tunne Springvestiä, niin kyseessä on ns. crowdfunding-alusta, jonka toiminta perustuu vahvasti suoramyyntiin puhelimitse. He siis hankkivat toimeksiantona startupeille rahoitusta piensijoittajilta. Esim minulle soitettiin Springvestiltä siksi, että omistan jotain terveysalaan liittyvää pörssiyhtiötä (mm. Revenio).
En henkilökohtaisesti lähtisi mukaan etähoitopalvelua tuottaviin firmoihin kun en usko että se tulee kovin kummoisesti kasvamaan. Kuitenkin on vain määrätyt asiat jotka terveydenhuolto voi tehdä etänä ja enemmän se sopii julkiselle puolelle. Osastotyöt, etäseurannat jne. Ja julkiselle puolelle pääseminen voi olla aika tiukassa.
Tämä siis yleisesti etähoito asioissa, tuohon firmaan en perehtynyt
Minusta taas tuntuu, että markkina on mahdollisuuksia täynnä, koska nykyisin hoidetaan ihan turhaan kaikenlaisia pikkuvaivoja lääkärin tai hoitajan tapaamiseen perustuen. Nuhakuumeet, sairaspoissaolotodistukset yms voidaan ihan hyvin hoitaa videokuvaan ja esitietoihin perustuen, samoin osa pitkäaikaishoidettavien palveluista, joita nyt tehdään niin, että hoitaja käy tarkastamassa asian potilaan luona - varsinkin kotikäynnit vievät paljon aikaa eli maksavat. Esim vanhusten hoidossa tämä on varsin yleistä, että hoitaja käy jopa päivittäin tarkastamassa, että potilas on ottanut lääkkeensä, vaikka sama voitaisiin hoitaa paljon kustannustehokkkaammin etänä kuvan / videon avulla.
Mutta onko tuo Medixine se voittava hevonen, koska pieni suomalaistoimija ei luultavasti lähtökohtaisesti vakuuta suuria terveyspalveluiden ostajia?
Yksityisellä on jo omat systeeminsä noihin pikkuasioihin, en usko että niissä sen suurempia rahoja kuitenkaan liikkuu.
Kyllä se fyysinen kohtaaminen vielä terveydenhuollossa on tärkeää, ja yrityksille sen isoimman potin tuovaa
Sitten kun tulee yritys joka on kehittänyt halvan menetelmän robottileikkauksiin niin laitan kaikki liikenevät rahat kiinni
Listaamattomille yrityksillehän on ihan oma ketjunsakin: Listaamattomat yritykset - #50 by Hurde
Yleisesti kommentoisin näitä Springvestin (ja muiden crowdfundien) tarjoamia “listautumisia”, että aika huono track recordi on sijoittajalla näistä saada edes rahojaan takaisin saati sitten mitään mielekkäitä tuottoja. Markkinointimateriaaleissa on tietysti aina isot käyrätä koilliseen, mutta kyllähän näiden kanssa vähän pätee se, että jos olisi tosi hyvä keissi niin kyllä joku iso pääomasijoittaja siihen lähtisi mukaan eikä tarvitsisi crowdfundata. Joissain keisseissä (esim. joku ravintolaketju tms. kuluttajapalvelu) voi tietysti olla tuosta crowdfundauksesta se hyöty, että lisää tunnettavuutta ja yritys saa uskollisia asiakkaita kun ne on samalla omistajia. Voihan näihin jotain pieniä summia pistää jos ko. yritys/ala kiinnostaa, mutta ei nää mitään rahasampoja ole historiassa ollut.
Tässä esim. vähän pari vuotta sitten vanhaa dataa näiden joukkorahoitusyritysten toteumasta vs. lupaukset:
Juttelin muutama kuukausi takaperin brittiläisen tohtorin kanssa, joka kertoi, että verkossa toimivat ajanvaraus platformit veloittavat £1 NHS:ltä joka kerta kun asiakas varaa ajan. Tuollaiset etäplatformit varmaan veloittavat hieman enemmän.
Tästä tulikin viesti jo verkkopankkiin aiemmin. Hip hip hurraa 
Nordea pidensi omaa ilmaista asiakkuutta kolmella vuodella 
Eli ei koske omistaja-asiakkaita?
Molempien (OP & Nordea) muutokset voimaan 1.11.
Sattumaakoenpäusko?
Tästä ei ole täydellistä varmuutta. Tuossa jutussa tuo mainitaan, mutta ota tästä nyt selvää 
Voitin tällä viikolla vuosien tappiolla olon jälkeen vertailuindeksini. Avaan kirjoituksessani sitä, miksi hävisin indeksille ja miten lopulta pääsin edelle. Tekstistä tuli keskivertoa pidempi eli se lienee parhaimmillaan nautittuna kahvin kera 
P.S. meinasi unohtua, tekstissä ANSAITUT kiitokset Inderesille ja foorumin väelle! 
Avaat kirjoituksessasi vertailuindeksisi laskemista. Ymmärrän sinun tavan hyödyt koska lopputuloksena on absoluuttinen euromäärä.
Nordnet laskee suhteellisen salkun kehityksen automaattisesti jota voi verrata sitten haluamaansa vertailuindeksiin. Onko tässä Nordnetin tavassa muita heikkouksia kun se että ei voi verrata absoluuttisia arvoja? Lasketaanko osingot oikein?
Kuuntelin eilen illalla vielä Virtasen taloushistoria -nimistä podcastiä aiheesta It-kupla (It-kupla | Virtasen taloushistoria | Yle Areena – podcastit) tältä keväältä. Nyt teen “Lepiköt” ja väitän kuulemani perusteella, että markkinoille on syntynyt vähintään kaksi kuplaa: vety-kupla ja Tesla-kupla. Peilaan omia näkemyksiä pääosin tähän podcastiin. Lisäksi poimin pari huomiota kirjallisuudesta kannattelemaan ajatusta. Tätä kirjoitusta ei missään nimessä kannata ottaa haudanvakavasti, vaan reilulla suolalla ja pippurilla.
Aivan kuten It-kuplassa ajateltiin (lähtökohtaisesti siis aivan oikein) internetin mullistavan maailman, samalla tavalla sijoittajat näkevät nyt vety-yhtiöiden, lääkefirmojen ja sähköautovalmistaja Teslan muuttavan maailmaa. On huomioitava, että missään näistä tapauksissa ei voida puhua, että kyse olisi uudesta teknologiasta, sillä kaikkia näitä teknologioita on ollut olemassa jo kauan aiemmin (koronarokotetta lukuunottamatta). Kyse on siis enemmän siitä, että sijoittajat yliarvioivat sen nopeuden, jolla nämä toimialat tai yhtiöt tulevat muuttamaan maailmaa. Kurssit ampuvat ylös, osakkeita kauhotaan ja kaikki, mikä liittyy jollain tavalla “uuteen” teknologiaan on kovaa. Kuten Virtanen toteaa, joskus riittää hyvä tarina tai hyvä liiketoimintasuunnitelma. Sijoittajat lykkäävät rahaa, vaikka bisnes itsessään olisi tappiollista.
Tesla on nyt kokonaisen vuoden ollut voitollinen yhtiö. Käsitykseni mukaan ei myymällä sähköautoja, vaan päästöoikeuksia. Miten esimerkiksi Nikolan omistajat voivat saada säkkitolkulla rahaa riippumatta tuottaako yhtiö vai ei? Virtasen mukaan vastaus tähän on, yllätys yllätys, ahneus. Se, miten näen tämän hetken poikkeavan It-kuplasta, on sosiaalinen media, erilaiset keskustelufoorumit sekä internetin ja erilaisten alustojen mahdollistama reaaliaikainen seuranta. Näillä eväillä saadaan kuplaan puhallettua entistä enemmän ilmaa entistä lyhyemmässä ajassa ja entistä suuremmalla määrällä sijoittajia. Tietysti tuo koronan mukanaan tuoma tekemisen puute omalta osaltaan myös edesauttoi uuden ja kokemattoman rahan virtaamisen näihin kuplaantuviin toimialoihin ja osakkeisiin optioista puhumattakaan.
Robert Shillerin mukaan sijoittaja pystyy karkealla tasolla päättelemään, eletäänkö arvostuskuplan vai alennusmyynnin jaksoa. Hänen mukaansa esimerkiksi It-kuplassa sijoittajakunta oli tullut käsitykseen, että markkinoiden arvo on suurempi kuin aiemmin oli ajateltu. Koska on tapahtunut “perustavanlaatuinen” muutos, korkeat P/E-luvut ovat hyväksyttyjä. Lisäksi buumin aikana media voimisti kuplaa. (Hämäläinen & Oksaharju 2016, s. 144-148.) Voiko joku väittää, etteikö näin olisi käynyt?
Ihmiseen on Shillerin mukaan sisäänrakennettu uhkapelivietti. Uhkapelurit eivät puhu todennäköisyyksistä, vaan tarinoista. Ihminen rakentaa siis perusteltuja yksinkertaisia perusteluja, toisin sanoen sitä tukevan tarinan, päätökselleen. Ihmiset olettavat tietävänsä enemmän kuin tietävät. Ihminen on lauma eläin - osa sijoittajista tekee valintoja sen perusteella mitä muut tekevät. Mitä parempi tarina, sen paremmin se leviää. Aivomme kohdistavat huomiota sosiaalisen valikoimiin pohjalta: kiinnitämme huomiomme siihen, mihin ympärillämme olevat kiinnittävät huomion. (mt. s. 150-151.)
Vääristymiä voi putkahtaa esiin, markkinat saattavat muuttua järjettömän innokkaiksi ja ne houkuttelevat usein varomattomia sijoittajia. Markkinat kuitenkin lopulta myöntävät todellisen arvon, ja tämä on se kaikkein tärkein opetus, josta sijoittajan on syytä ottaa vaarin.
-Burton G. Malkiel
Olkaahan varovaisia tuolla markkinoilla 
Lähteet:
Hämäläinen, K. & Oksaharju, J. (2016). Sijoita kuin guru. Oksaharju Capital Oy.
Virtanen, M. (2020). Virtasen taloushistoria: It-kupla. Yle Areena.
Lisäys: Mistä ajattelette tämän kertovan?
Hyviä ajatuksia @Don_Jari !
Yleensähän kuplia syntyy nimenomaan uusien teknologioiden ympärille, tai ainakin siinä vaiheessa kun niiden kaupallinen hyödyntäminen on pääsemässä vauhtiin. Oli kyseessä sitten rautatiet tai internet. Monestihan sijoittajat ovat “oikeassa” kääntäessään mielenkiintonsa näihin, mutta joskus myös innoissaan liian aikaisin. Usein tässä kohtaa puhutaan vaiheesta, jossa voittajia on vaikea edes hahmottaa, mutta alalta tiedetään/uskotaan niitä löytyvän, joten koko ala saa valtavan nosteen allensa.
Mitä sitten sijoittaja voi tehdä kuplan havaitessaan? Tässä joitain pohtimiani vaihtoehtoja:
a) voi rynnätä mukaan, pelaamaan “greater fool” -peliä
b) odottaa että kupla puhkeaa. Ketkä uivat ilman housuja? Osakepoimijan kulta-aikaa? Jyvät on eroteltavissa akanoista helpommin kun pilvilinnat ovat romahtaneet
c) shortata kuplaa
d) jättää koko kupla omaan arvoonsa
Tuleeko mieleen lisää?
Taas lauantain perinteinen reaaliosinko kierros takana. Ämpärissä sinisiä ja korissa keltasia. Nyt löytyi jo toista kertaa muutama suppilovahverokin, vaikkei niitä edes etsinyt. Osui silmään ja heitin ääntä kohti.
Noh, olihan siihen melkein valmis rokote sen edellisen koronan aikaan 2003 tienoilla. Mutta koska SARS-CoV-1 ei tehnyt toista aaltoa, niin se rokote pikkuhiljaa feidattiin ja keskityttiin muihin.
Aina kun talletan rahaa Nordnetiin, vertailuindeksini sijoittaa saman määrän virtuaalista rahaa indeksiin sen päivän päätöskurssilla. Saan indeksin tuoton selville, kun päivitän taulukkoon päivän kurssin. Jokainen ostoerä katsoo eroa ostohintaan nähden ja laskee tuoton. Kaikkien ostoerien päivän kurssilla laskettu summa verrattuna alkuperäiseen sijoitettuun pääomaan on vertailuindeksin tuotto.
Pystytkö avaamaan mihin tämä johtopäätös perustuu?
Ymmärtääkseni tuotto ei Nordnetin käppyrällä ole ostoihin painottuva vaan Nordnet mielestäni laskee tuoton simppelisti tälle päivälle kaavalla tuotto/sijoitettu pääoma, eli ota huomioon jos ja kun välissä on aikana on tallettanut lisää tilille.
Vaihtoehto e) julkaista kuplan puhkaisemiseen soveltuvaa materiaalia + vaihtoehto c).
Kovalla työllä ja taidolla tuokin on mahdollista. Tälläkin foorumilla tätä on havaittavissa, mikä on pelkästään hyvä asia.
