On myös hyvä huomata, missä asioissa on parempi ja missä huonompi. Itse kuvittelen ymmärtäväni jotain yhtiöiden laadullisesta arvioinnista mutta tiedän, että en ymmärrä osakekursseista, varsinkaan niiden käyttäytymisestä juuri mitään. Ylipäänsä mitä kauemmin on sijoittanut sitä vähemmän tuntee ymmärtävänsä asioista, ehkä se on vaan sitä, että tulee realismia mukaan 
7 tykkäystä
Pakko sen verta haastaa että ei tarvitse olla kokenut sijoittaja jotta pääsisi nauttimaan ‘‘hype’’ sektorien tuotoista, senkus ostat yhtiöitä toimialoilta joiden kurssin uskot kasvavan ja istut mukana. Perustuen informaatioon jota joko itse löydät tai esim. foorumin huippukovilta tietäjiltä.
Eri asia on myynnin ajoitus yhtiökohtaisesti joka tarvitsee jo tarkempaa ymmärrystä markkinoista, mutta pidemmän aikavälin sijoittajalle ei tuostakaan tarvitse stressata.
Isoin sijoitusvirhe tuottoa hakevalle sijoittajalle on ollut olla sijoittamatta uusiutuviin tai teknoihin.
Samoin suurin osa analyytikoista ja kokeneemmat sijoittajakonkarit varoitteli maailmanlopusta Maaliskuussa, noh kuinkas kävikään? FAANGeista, Tesloista ja vedyistä on karhut puhuneet kuplasta koko vuoden, aika monella olisi ATH tuotot saavuttamatta jos ei olis uskallettu ostaa.
Tämä vain oma mielipide, mutta itsestäni tuntuu että monet ei ihan ymmärrä kuinka iso asia esim. ilmastonmuutos oikeasti on ja mitä se tarkoittaa alan yhtiöille kun maailma päättää uudistaa koko energiantuotannon päästöttömäksi seuraavan 30v aikana? Tai Digitalisaatio tarkoittaa nille yhtiöille jotka tarjoavat parhaat ratkaisut teollisuuden ja arjen tekemisen muutokselle.
Ja vielä ehkä vähän eksyen alkuperäisestä aiheesta mutta kyllä itse ainakin suosittelen aloittelevaa sijoittajaa sijoittamaan niille toimialoille joissa on suurimmat kasvuodotukset tulevaisuudessa eli ilmastonmuutos ja digitalisaatio, enemmän taitoa vaatii auringonlaskun yhtiöt ja niiden kursseilla voittoa tekeminen kuin '‘hype’'junassa istuminen.
8 tykkäystä
Jos olisi olemassa “tietämys firmasta x prosentteina-mittari” niin väitän että ekat 50% “tietämystä” (mitä tekee, ketä tekee, onko laskevalla vai nousevalla alalla, onko kilpailijoita, paljonko tuottoa) on mahdollista hankkia ihan 5-15min googletuksella. Mitä enemmän firmaan haluaa syventyä, sitä pienempiä tiedon murusia on tarjolla. Jonnekkin 75% “tietämystä” paikkeille päästäkseen pitää jo oikeasti lukea osareita, selvittämää alan muiden toimijoiden tilannetta ja ottamaan selvää myös firman ulkopuolisista vaikutuksista, kuten esimerkiksi politiikasta ja maantieteestä, sekä lukea @Aston_Livingstone :n viestejä yhtiön x inderes ketjusta. Täydellinen tietämys ja ymmärrys yhtiön tilanteesta on varmasti jo lähes mahdoton projekti. Vaikka siihen käyttäisi loputtoman määrän tunteja tai sitä tekisi työkseen. Muutama toimitusjohtaja on tätä meille aikojen saatossa demonstroinut.
4 tykkäystä
Pakko sen verta haastaa, että tikkaa heittävä apinakin on päässyt historian saatossa nauttimaan ”hype” sektorien tuotoista, mustekala on ennustanu futispelien tuloksia ja suomalainen piensijoittaja istunut Fuel Cellin kyydissä tietämättä koko yrityksestä yhtään mitään. On totta, että ei tarvitse olla kokenut sijoittaja, jotta saa luvan sijoittaa riskisiin sijoituskohteisiin, mutta järkeä voi kuitenkin käyttää. Sekään ei ole pakollista, koska ilman järkeäkin voidaan tehdä hyviä tuottoja, kuten tikkaa heittävä apina osoittaa. Eri asia on tässä yhteydessä nostaa omia ”saavutuksiansa” korokkeelle, jos pohjimmiltansa ei edes tiedä mitä tekee.
Myynnin ajoituksesta voi myös pitkäaikainen sijoittaja stressata, jos sijoittaa pitkäaikaisesti ”hype” sektorille, joka ei sitten syystä tai toisesta olekaan hypeänsä ansainnut, ainakaan vielä. Voi se hieman syödä istua Aurora Cannabiksen kyydissä, jos sitä on tullu ostettua 160 CAD hintaan.
Isoin sijoitusvirhe tuottoa hakevalle sijoittajalle on olla sijoittamatta ollenkaan. Kuten sanoit, jos maaliskuusta eteenpäin ei ole laittanut rahojansa mihinkään, ei ole myöskään tuottoa saanut. Se on helppo sanoa näin jälkikäteen, monille se ei varmasti ollut itsestäänselvyys maaliskuun pohjissa, koska rahaa valuu koko ajan lisää ja lisää markkinoille, joka on sieltä pysynyt poissa.
Moni ei varmasti ymmärrä, kuinka iso asia ilmastonmuutos on, koska meillä on yhä ihmisiä, jotka eivät edes usko siihen. Mutta olettamus, että vetyosakkeiden kurssinousu ei hinnoittelisi jo koko maailman valtaamista on jälleen osoitus omien premissien puolustelusta ja ulkopuolisten väitteiden hylkäämisestä. Toisekseen historia on myös osoittanut, että eivät pioneeriyhtiöt ovat lopulta olleet niitä menestyjiä pitkällä aikavälillä, joten oletettavasti olisi ihan hyvä tietää itse yhtiöistä jotain muutakin, kuin tickerin nimen.
Se on yllättävän helppoa - ja samalla kertoo myös kirjoittajan omasta kriittisestä ajattelusta - sanoa näin jälkikäteen pitkään jatkuneen kurssinousun aikana, että kannattaa sijoittaa ”hypejunaan”. Toisekseen jos kerran tiedät, että suurimmat kasvuodotukset tulevaisuudessa ovat ilmastonmuutoksen ja digitalisaation megatrendeihin sijoittamisella, mikset ole pantannut jo koko omaisuuttasi ja laittanut rahojasi kiinni näihin?
14 tykkäystä
Ostohinnalla on aina väliä, myös pidemmän aikavälin sijoittajalle. Vetysektorin arvostustasot ja markkina-arvot liiketoimintojen kokoon nähden ovat sellaisia, että niiltä odotetaan aivan mahdottomia kasvuprosentteja.
Ostamalla suurimpia odotuksia et osta suurinta kasvua, vaan suurimpia odotuksia. Tämä johtaa suureen riskiin jäädä odotuksista. Pitäisi olla selvää, että vaikka tenbäggäys viimeisen kolmen kuukauden aikana ei takaa satabäggäystä puolessa vuodessa, eli suunta ei välttämättä jatku.
Lyhyellä aikavälillä jollakulla voi olla vielä suurempia odotuksia, mutta ei turvamarginaalia saa laiminlyödä. Hypejunassa kun on mukavaa vain niin kauan kuin suunta on ylöspäin ja sektorikohtainen hype loppuu joskus.
Kannabiksesta piti tulla jotain suurta, mutta sitten ymmärrettiin bisneksen olevan paljolti glorifioitua maanviljelyä.
Jne.
Esim. EV-kauppa on glorifioutua autokauppaa. EV:t ovat fyysisiä autoja ja niitä ostavat tavalliset, autoja tarvitsevat ihmiset.
Tässä siis valtava kontrasti esim. Ekan caseen, jossa odotuksia ei vielä ole paljon ja turvamarginaalina kannattavaa ja kasvavaakin liiketoimintaa kohtuuhintaan.
Pitää pystyä erottamaan hyvä yhtiö ja hyvä sijoitus.
17 tykkäystä
Sit kun Plug tänään tai huomenna rikkoo 30d rajan niin myyn pois ja maksan velat pankeille ja jatkan sijottamista samalla summalla, joka oli lähtiessä tähän vuoteen. Kertoo mun mielestä ihan hyvin kuinka sekopää vuosi on ollu ja varmaan jatkuukin sellaisena
5 tykkäystä
Itseasiassa, aina kun on ollut suuri teknologinen murros, niin sen ajan auringonlaskun alat ovat tuottaneet paremmin kuin “new economy”
Suosittelen kuuntelemaan tämän podcastin, pariinkiin otteeseen ja lukemaan tutkitut akateemiset paperit, jos tämä väite askarruttaa.
E: linkit noihin käsiteltyihin tutkimuksiin jaksokuvauksissa.
5 tykkäystä
Ai meinaatko et esim. öljy-yhtiöt on tuottanu paremmin kuin uusiutuvan energian yhtiöt?
2 tykkäystä
Jos minä ymmärsin oikein, ja mailma jatkaisi menoaan as is, niin öljy yhtiöt tulisi tuottamaan paremmin kuin uusiutuvat. Koska öljy-yhtiöiden arvostus on todella matala, ja jatkaa hinta laskuaan. Taas uusiutuvien arvostus on niin korkea ettei suurikaan tuotto ole maksettuun hintaan nähden kummoinen.
Kannattaa todella kuunnella tuo jakso koska asia ei ole lähellekkään näin yksi kertaisesti ymmärrettävä. Jaksossa asia puretaan useampaan tasoon.
Early stage, kun teknologin murroa alkaa. Frenzy kun murros riehuu tulikuumana ( i am looking at you Vety, fangman) recession phase, uusi normaali ei tullutkaan ja makettu hinta tulevaisuuden tuotoista sulaa käsiin. Adaption phase, aika jolloinka yhteiskunnat kokonaisuuksina ottaa käyttöön nämä keksityt teknologiset innovaatiot. Tuoden sitä hyvää kansakunnille, valtiolle ja ihmisille. Tässä vaiheessa suurin osa sijoittajista on saanut näpeilleen ja “auringonlaskun sijoittajat” ovat käärineet muhkeat voitot.
4 tykkäystä
En välttämättä ihan hiffaa tota logiikkaa et öljy-yhtiöiden jatkuvasti aleneva arvostus tarkoittaisi suurempaa tuottopotentiaalia jos lähtöoletuksena on se, että öljyn kysyntä pienenee jatkuvasti 
Eri asia sitten jos haluaa betsata sen puolesta, että ne siirtyy valmistamaan jotain muuta, jonka kysyntä tulee olemaan kasvava jatkossa 
4 tykkäystä
Esim sähköautot tällä hetkellä. Sijoittaja voi ostaa todella kalliilla jotain seksikästä sähköauto firmaa jolla ei ole kuin idea. Hinta stratosfäärinen. Tai sijoittaja voi ostaa jo paikkansa vakiintunutta halpaa autoyhtiöitä, jollekka muutos bensa-autoista sähköautoihin ei ole lähellekkäänniin hankalaa ja rahaa vievää kuin nollasta uuden rakentaminen.
5 tykkäystä
Haluan tähän vielä lisätä, että nopea mutta perusteltu päätös ei ole impulsiivinen. Toki joidenkin kohdalla voi olla kyseessä myös harkitsematon ryntäys, mutta päätöksen voi perustella myös järjellä.
Samalla kun karhuilen EV-yhtiöiden kurssinousuryntäyksen kanssa totean, että voimakas kurssinousu sinänsä ei ole merkki hinnoitteluvirheestä tai ylireaktiosta. Kyse on markkina-arvon/yritysarvon peilaamisesta näkymiin ja päätöksenteosta suhteessa perusteisiin ja ensimmäinen korjaus suunnasta riippumatta on usein nopein.
Muistaakseni Buffett on tainnut kommentoida, että monet hänen parhaista caseistaan syntyivät suhteellisen nopeilla ja verraten helpoilla päätöksillä. (Tiedä sitten, mitä “suhteellisen” ja “verraten” on tässä.)
6 tykkäystä
Mitä väliä sillä on mihin sijoituspäätös pohjautuu? Suurin osa kokeneemmista sijoittajista jopa kompastuu liialliseen fundatietämykseen koska yleensä silloin arvostuskertoimet näyttää joko liian kalliilta tai ajatellaan että kurssi on kuplassa.
Alunperin oli kysymys siitä kannattaako aloittelevan sijoittajan sijoittaa ‘‘hype’’ aloille vai ei.
Myöskin tämä kannabiksen ja vetyfirmojen vertailu ei johda mihinkään koska näitä ei voi verrata millään tavalla, kannabis on kuluttajahyödyke kun taas maailman energiatuotannon uusiminen reguloitu muutos joka on jokaisen maan jollain aikavälillä tehtävä lähitulevaisuudessa.
@Passiivinen_Indeksim Ja esimerkiksi EV, 30-40vuoden päästä suurin osa maailman autoista tulee olemaan sähköautoja jo pelkästään regulaation takia.
Tästä vaikka esimerkkinä kun Tesla karhut on sanonut 2vuotta mitä sitten kun muutkin autovalmistajat alkavat valmistaa sähköautoja?
Noh esimerkiksi Apple, se oli ensimmäinen joka toi uudensukupolven älypuhelimet markkinoille. Mitä kävi Applelle kun muut valmistajat alkoivat valmistaa kosketusnäytöllisiä älypuhelimia?
Perinteiset autovalmistajat jäivät jälkeen EV tuotannossa ja teknologiassa, siksi Teslan kurssi on mitä on versus perinteisiin autoyhtiöihin. Tesla on rakentanut koko ekosysteemin uuteen teknologiaan kun taas perinteisillä autoyhtiöillä on aika iso legacy ylläpidettävänä.
Ei Nokiakaan enään noussut siitä kuopasta kun älypuhelimet tuli, vaikka oli markkinajohtaja ennen älypuhelimia. Apple vei senkin.
4 tykkäystä
Tuossa tilanteessa sijoitat periaatteessa joka tapauksessa sähköautoihin. Henkilö, joka sijoittaa paikkansa vakiinnuttaneeseen autovalmistajaan tietää, että valmistaja voi suht kivuttomasti alkaa tehdä sähköautoja.
Auringonlasku vs. hype vertailussa pitäisi verrata firmaa joka aloittaa nyt tekemään polttomoottoriautoja firmaan joka aloittaa sähköautojen tuotannon. Tällöinhän valinnan pitäisi olla päivänselvä.
4 tykkäystä
Täytyy ottaa huomioon aikahorisontti. Täydellinen teknologinen muuntuminen voi kestää vuosikymmeniä, ja yleensä on kestänytkin. Kunnes muuntuminen on täydellisesti tapahtunut, old economy tekee hyvää tulosta. Katsokaa esimerkiksi rautatie alaa kokonaisuudessa. Autojen piti käytännössä tehdä siitä täysin turhaa.
4 tykkäystä
Juurikin näin, hyöty jakaantuu kaikille, ei pelkästään sijoittajille. Itse veikkaan, että teknisissä murroskohdissa (kun joku teknologia tms. on tekemässä läpimurtoa) sijoittajat aliarvioivat kilpailun vaikutuksen.
Kuvitellaan, että kun nyt edelläkävijäyritys myy uutta vimpainta tuhat kappaletta tuhannella eurolla kappale hyvällä katteella saaden miljoonan liikevaihtoa, niin tulevaisuudessa näitä vimpaimia myytäisiin miljoonia tuhannen euron kappalehintaan ja liikevaihto olisi miljardeja ja voitto valtava. Sitten kilpailu kiristyy, tuotantotehokkuus nousee ja hintataso laskee. Lopputulemana vimpaimia myydään miljoonia kappaleita mutta kappalehinta onkin vain satasen ja kate pieni, jolloin miljardien sijasta puhutaankin satojen miljoonien liikevaihdosta ja ennen kaikkea todella paljon pienemmästä voitosta.
Vain, jos vimpaimen kehittäjällä on joku juju, millä estää kilpailun rapauttavan voiman niin kasvu sataa suoraan tulosriville. Ja silloinkin vaarana on, että tulee joku vaihtoehtoinen teknologia, joka tuo kilpailun toista kautta.
Eli oma näkemykseni on, että muutokset voivat olla jopa nopeampia ja suurempia kuin luulemmekaan mutta alan yhtiöille kilpailu tarkoittaa huonompia katteita ja pienempää liikevaihtoa, kuin mitä on odotettu. Isoa osaa teknologioista uhkaa bulkkiutuminen kilpailun myötä.
4 tykkäystä
Toki juuri näin. En myöskään halua arvostella ketään kenenkään sijoitustyylistä tai -prosessista. Jos jokin tapa toimii niin antaa palaa vain!
Oma sijoitusfilosofia pohjautuu paljon myös karikkojen välttämiseen, joten en olisi ikinä kyennyt yhden foorumikirjoittelun perusteella vielä päätöksiä tekemään, vaikka olenkin lukenut pari Solteqin osaria ja Jonin yhtiöpäivitystä. Kyseessä on kuitenkin käänneyhtiö, ja olen näiden kanssa erityisen varpaillani.
Joku Buffett kenties pystyi hyvin nopeisiin päätöksiin, mutta hänkin teki niitä alueilla, joista oli kumuloinut vuosien mittaan ihan tolkuttomat määrät tietoa. Oma IT-sektorin tuntemus on sitä luokkaa, että jatkan kotiläksyjeni tekoa ennen varpaiden kastelua piskuisen käänneyhtiön kanssa 
4 tykkäystä
Juuri niin kuin @xlat kirjoitti. Palaan alkuperäiseen, kuunnelkaa podi, lukekaa lähteet koska tämä asia on paljon suurempi ja monisyisempi kuin ikinä osaisin selittää.
2 tykkäystä
Perusteltua.
Itse kävin läpi myös osavuosikatsaukset, toimarin haastattelun ja minulla on melko vahva näkemys analyytikon träkistä/arviointityylistä suhteessa analyysin kohteiden tosiasialliseen kehitykseen. Lisäksi tässä on tiettyjä yhtymäkohtia mm. Goforeen ja Etteplaniin joissa olen mukana.
Omat parhaat päätökseni ovat olleet niitä, missä on ollut oikeasti vaikein keksiä huonoa ja riskiä. Ne on sitten ollut nopea tehdä.
4 tykkäystä
Jotta ymmärrät mitä teet, oletettavasti sijoituspäätöksesi perustuu johonkin itse analysoituun tietoon taidoilla, jotka luovat analyysista validin. Kuten sanoin, et tarvitse ymmärrystä ollaksesi menestynyt sijoittaja. Silloin kyse on puhtaasta tuurista, sattumasta. Vaikka kuinka analysoisit ja tietäisit mitä teet, et siltikään voisi sijoittaa ilman sattumaa, ilman tuuria, koska kukaan meistä ei pysty ennustamaan tulevaa. Voimme toki pelata todennäköisyyksien kanssa, mutta enemmän tai vähemmän kyse on aina sattumasta - oli kyse sitten tuotoista tai tappioista.
On olemassa fundasijoittajia ja on olemassa arvosijoittajia, näiden lisäksi on olemassa monen moista muuta sijoitustyyliä. Arvosijoittajat kenties taistelevat kohonneita arvostuskertoimia vastaan, mutta en itse ainakaan näkisi, että fundasijoittajan tulisi huolehtia kohonneista arvostuskertoimista jos ne ovat perusteltuja.
Kuten sanoit, kyse on siitä, kannattaako aloittelevan sijoittajan sijoittaa ”hype” aloille vai ei. Väität, että kannattaa, väitän vastaan, että ei kannata. Perustelet väittämäsi tulevaisuuden tuotto-odotuksilla ja historiallisilla tuotoilla. Perustelen vastaväitettäni ymmärryksellä ja riskeillä. Jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä tästä väittelystä, mutta uskaltaisin väittää, että jos olisimme eläneet esimerkiksi viimeisen 5 vuotta karhumarkkinaa, myös sinä näkisit markkinan eri silmin. Kyse on terveestä skeptisyydestä, kriittisestä ajattelusta, ei tietoisesta tuottojen välttelystä.
Kannabisfirmojen ja vetyfirmojen liiketoimintojen vertailu on täysin turhaa. Ne tekevät aivan eri asioita aivan eri aloilla aivan eri asiakkaille. Mutta niiden kurssiliikkeiden vertailua voidaan surutta vertailla, koska niissä on nähtävissä klassisen ”hypen” - kenties kuplaantumisen - merkkejä. Itse kutsut näitä osakkeita ”hype osakkeiksi”, joten miksi niitä ei voisi vertailla tämän termin alla?
30-40 vuoden päästä on todella pitkä aika nykyisen teknologisen kehityksen ympäristössä, joten itse uskaltaisin veikata, että jopa sähköautot ovat vanhaa teknologiaa tuolloin. En tietenkään voi väittää näin todeksi, toisin kuin eräät ilmeisesti voivat surutta tehdä.
Kyllä, Apple toi ensimmäisenä ”uuden sukupolven älypuhelimet” markkinoille, mutta ellen ihan väärin muista, Nokialla oli ensimäinen kosketusnäyttöpuhelin jo paljon tätä aikaisemmin.
En nyt halua liikaa hyppiä varpaille tai näpäytellä sormille, mutta ihan vain pieni annos itsekriittisyyttä vois olla tervettä, ihan meille jokaislle.
9 tykkäystä