Omalla kohdalla lainanottovaiheessa maksettiin myös koko summalle lisäkorko mutta vain yhden vuoden korko. Tajusin tämän vasta jälkikäteen mutta omalla kohdalla talletetun pääoman keski-ikä oli niin lähellä yhtä vuotta että menetys ei ollut suuri.
Laina tuli siis eri pankista kuin minne rahat oli alun perin säästetty.
Oli pakko tarkistaa oikein kirjanpidosta, miten tuo oma ASP-seikkailuni meni.
Meillä (minulla) oli 2011 perustettu ASP ja saldo oli reilu 20 000 euroa tilin lopetushetkellä. Talletukset:
Aloitimme rakentamisen 2015 kahdella lainalla (ASP+asuntolaina). ASP-tili suljettiin pihan rakentamisen vaiheessa 2018 (toukokuu). Koron sai silloin ainakin ihan koko summasta. Korkoa kokoajalta noin 660 € ja lisäkorko noin 3070 €.
Näin meillä. Lainat OP:stä.
Ei nouse kun Kauppalehti päätti puuttua peliin.
Artikkelissa ei sinänsä ole faktavirheitä ja onhan tuo Tulikiven nousu ollut järjetön, mutta ärsyttää kovasti tuo Kauppalehden tapa kirjoittaa klikkiotsikkoja eri yhtiöistä. “Nämä kolme yhtiötä ovat pörssin parhaita sijoituskohteita” ja “Tämä pienyhtiö on noussut epäilyttävän paljon viime aikoina” -tyyliset artikkelit ovat pahinta roskaa mitä suomalaisesta sijoitusskenestä löytyy.
Pahinta tässä on että jengi vielä aidosti uskoo tätä roskamediaa ja menettää paljon rahaa kun kuuntelee jonkun toistaitoisen toimittajan sijoitussuosituksia.
Tammiralli anomalian perustelut on loppuvuonna tapahtuvat tappiomyynnit ja niiden aiheuttama kurssilasku. Miten perustelisit että Metso-Outotec on top5 hyötyjä tästä kun kurssi on kovassa nousukiidossa ollut jo pitkään.
Kysymys!
Mietin tässä, että onko mitään järkeä omistaa yksityishenkilönä ja yrityksen kautta (jonka toimiala muu kuin sijoittaminen) samaa rahastoa? Vai onko sillä periaatteessa mitään väliä.
Ajatuksena yrityksellä sijoittaa varojaan ja joskus vuosien vuosien päästä realisoida varat joko yrityskaupan yhteydessä tai osakeyhtiön purussa.
Onhan tuossa se etu että jos pitkäjänteinen sijoittaminen kuuluu yrityksen liiketoimintasuunnitelmaan, voit hyvillä mielin pistää firman tuottoja rahastoon ennen kuin verottaja pääsee käsiksi. Tässä kannattaa kuitenkin huomioida, että ne rahasto-osuudet lasketaan firman omaisuudeksi ja jos firma menee konkkaan, menee myös sijoitukset perintään.
Yksi hauska tekijä on että sijoitetut tulot eivät enää ole tuottoa, joten jos sinulla on kumppaneita joille on tärkeää että yrityksesi näyttää vakaalta ja tuottavalta, tämä voi tulla haitaksi kun yhtäkkiä tuotto putoaakin reilusti.
Onkos muuten jossakin ollut arvauksia, että miksi se nousi noin paljon?
Mun on ylipäätään vaikea kuunnella sellaisten tahojen suosituksia, jotka/joilla
a) hyötyvät kaupankäynnin lisääntymisestä
b) ei ole omaa rahaa kiinni suosituksessa
c) sekä a) että b)
Koitin tutkia Tulikivi casea ja ei kauhesti mitään löytynyt. Suomi24:ssä oli aktiivinen keskusteluketju missä pari vuotta jo ihmetelty miksi Harvialle sallitaan aivan erilaiset arvostuskertoimet kun Tulikivelle. No miksiköhän. Ja tästä päätelty että Tulikivi voisi nousta kymmenkertaisesti. Sitten oltiin vertailtu Tulikiven kassaa joihinkin kahden miehen takkafirmoihin ja päätelty että hyvin menee. Firman nimi oli myös kirjoitettu aina erikseen ja pienellä. tuli kivi.
Facebookissa huhuttiin että Harvia voisi ostaa Tulikiven, koitin tutkia tätä ja löysin vain Indereksen Harvia ketjusta lähinnä vitsillä tehtyjä arveluita(omani).
Jossain arvuuteltiin Saksan 2024 voimaantulevan tulisija direktiivin vaikutusta takkojen uusimiseen. Joku 6-8miljoonaa tulisijaa tällähetkellä pitää uusia, purkaa. Mutta miksi tämä vaikuttaisi juuri nyt.
Oma veikkaukseni että tässä on kyseessä aikaistettu Tammiralli yhdistettynä tutkittuun ilmiöön pienyhtiöiden kurssin hitaaseen reagointiin uutisiin ja tässä tapauksessa tuohon posariin. Tästä sitten momentilla ja tuulipuvun halulla tarttua tupakantumppeihin on noustu kevyet 167% pariin viikkoon.
Tuohon Saksa-juttuun törmäsin myös aikanaan, olisiko ollut sharevillessä. Yksi hankala arvioitava Tulikivessä on tuo jokerikortti, että miten se talkkikaivos tulee tuottamaan vai tuleeko se tuottamaan.
Tämä Harvia-arvio on oikeastaan ihan mielenkiintoinen, joka ei vielä tullut itsellä mieleen. Pidin kesällä-syksyllä Tulikiveä hyvänä kohteena lähinnä sen takia, että siihenkin lienee tämä koronarakennusbuumi vaikuttanut positiivisesti. Erona Harviaan on tietty se, että noiden raskaiden kivitakkojen rahtaaminen pitkin Eurooppaa syö taas sitä ympäräristöystävällisyyttä ja tuottaa asiakkaalle lisäkuluja. Tokihan tuo laajentaisi Harvian brändiä.
Vastuullista journalismia -mitalin kyllä ansainneet.
Nyt en pysynyt mukana ajatuksessa. Ei sillä liiketulokseen ole vaikutusta, nostaako tuoton osinkoina, vai sijoittaako vapaan pääoman pörssiin. Mutta sen sijaan tuloutetut kaupat lisää liikevaihtoa. Ja tase kasvaa, jos pääomaa ei nosta pois, vaan sijoittaa yrityksessä. Mut tuo toimintariski kannattaa huomioida. Eli jos ei omista 100%:sti, tai jos on riski että firma voi mennä nurin, niin silloin salkku voi mennä firman mukana.
Niin siis: Jos nykytilanne on et käytännössä kaikki firman voitto maksetaan ulos, jonka omistaja sitten sijoittaa itse omin nimin, on kaikki se osa firman voittoa paperilla. Mutta jos ne rahat sen sijaan sijoittaa suoraan, on se osa bisnestä eikä päädy taseessa voittoon.
Edit: Hetkinen, käytin vahingossa sanaa “tuotto” kun piti sanoa “voitto”.
Ok, en ehkä vaan pääse kiinni ajatuksestasi. Joka tapauksessa, osakkeiden osto ei ole liikevoittoa pienentävä kuluerä, vaan kyse on ostosta “myyntivarastoon”. Liikevoitto ei siis pienene, vaikka pistää koko kassan osakkeisiin. Mutta kassa tyhjenee. Vasta kun varastossa olevat osakkeet myydään joko tappiolla tai voitolla, ostohinta kirjataan kuluksi ja toimenpiteellä on vaikutusta yrityksen tilikauden liikevoittoon.
Hmm… Saatan olla täysin väärässä tästä asiasta!
Pitänee tutustua uusiksi kun tulee itselle relevantiksi.
Hypoteettinen kysymys. Mites sekä Sievin, että Pihjalalinnan osakkeita omistavana saattaisi käydä, jos Sievi ostaisi Pihjalalinnan (teoreettista siis). Oston jälkeen pilkkoisi ja myisi osina. Miten tuotot saattaisi mennä?
Onko foorumilla tietoa, onko lehdistöllä jokin suurempi vapaus kirjoittaa väärää ja harhaanjohtavaa tietoa sijoituskohteisiin liittyen ilman, että tätä pidetään kurssimanipulaationa? Valvooko Fiva toimittajien ja lehtiiin kirjoittavien sijoituksia lainkaan?
Taitaa lehdistöä suojata lehdistönvapaus näissä, kuten sanoit.
Rikoslain 51 luvussa on säädetty arvopaperimarkkinarikoksista. Markkinoiden manipulaatiota koskevaa säännöstä sovellettaessa on otettava huomioon lehdistönvapaus. Lain esitöistä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_65+2016.aspx
Sovellettaessa markkinoiden manipulaatiota koskevaa rangaistussäännöstä tiedotusvälineissä levitettävän tiedon osalta tulee ottaa huomioon myös perustuslain 12 §:ssä turvattu sananvapaus (ks. PeVL 4/2005 vp, s. 4/I). Sananvapaus turvaa muun muassa lehdistön toimituksellista työskentelyä ja kaupallista viestintää (ks. HE 309/1993 vp, s. 56 ja 57). Sananvapauden osalta on yhtäältä otettava huomioon myös MAR 21 artiklan säännökset tietojen levittämisestä journalistisiin tarkoituksiin. Sisäpiirintietojen ilmaisemisen tavoin MAR:n 21 artiklassa on huomioitu lehdistönvapaus ja ilmaisuvapaus muissa tiedotusvälineissä silloin, kun tietoja levitetään journalistisiin tai tiedotusvälineissä tapahtuvaan muunlaisen ilmaisun tarkoituksiin.
Tällaista tiedon levittämistä arvioitaessa on otettava huomioon lehdistönvapautta ja ilmaisuvapautta muissa tiedotusvälineissä koskevat säännöt samoin kuin toimittajan ammattia koskevat säännöt, paitsi jos kyseiset tietoja ilmaisevat henkilöt tai heidän lähipiirinsä saavat suoraan tai välillisesti hyötyä tai voittoa kyseisten tietojen ilmaisemisesta, taikka jos kyseisten tietojen ilmaisemisella pyritään johtamaan markkinoita harhaan rahoitusvälineiden tarjonnan, kysynnän tai hinnan suhteen. Rangaistussäännöksen 2 kohtaan ehdotetulla hyötyä koskevalla korostetulla hyötymistarkoituksella varmistetaan osaltaan myös se, että sääntely ei rajoita artiklassa tarkoitettua lehdistönvapautta eikä ilmaisuvapautta.
Lehdistönvapaus suojaa tiettyyn rajaan asti. Eri asia, jos saa voittoa tai pyrkii johtamaan harhaan.
Yksi esimerkki vuosien takaa Osuustoiminta-lehden kolumnisti Erkki Sinkon haastattelusta.
https://www.pellervo.fi/otlehti/ot2_04/vahdinvaihto1.htm
Vuonna 1988 hän teki hypyn tuntemattomaan jättäen varmat opettajan työt ja ansiot heittäytyen päätoimiseksi pörssikolumnistiksi ja sijoittajaksi. Sinkkoa ei ainakaan Osuustoiminta-lehden reilun 12-vuoden kokemuksen mukaan koskaan ole syytetty kurssimanipulaatiosta, vaikka hän on sekä kommentoinut pörssiyrityksiä että sijoittanut itse samanaikaisesti.
Muutamia lieviä moitteita on tullut lähinnä siitä, että suositukset ovat olleet painottuneesti ostosuosituksia ja vihjeet myynneistä suhteellisen harvinaisia.
Lehdistössä noudatetaan myös journalistin ohjeita. Lainaus Alman lehtien ohjeista:
Emme tavoittele journalismillamme taloudellista tai muuta hyötyä, eivätkä toimittajamme tee uutisia lähipiiristään.
HS vuonna 2005: Hesari antoi sisäiset ohjeet osakeomistuksista toimittajilleen:
Onko tuo Fiverrin analyysi milloin tehty?
