Siis nilkkimäisyyttä on hyötyä muiden elvytyksestä? Mitä jos tehdään sellainen kompromissi, että Suomi elvyttää omaa talouttaa kuudella miljardilla, eikä kolmella miljardilla omaansa ja kolmella muiden talouksia? Ihan vaan etteivät nuo muut tunne itseään nilkeiksi, jotka elvyttäisivät meidän rahoillaan.
10 tykkäystä
Toisaaltaan, jos shearville näyttää kaupat, mutta ite ei niitä aktiivisesti poistaa, niin eikös tää oo sit enemmän shearville vastuulla?
Indersin suosittelen postaamaan vaikka jälkikäteen. Onhan se jo nyt aika kuraa, jos tarvii tappioita alkaa tekemään siksi, että jengi peesaa.
En tiedä, että onko shearvillessä mahdollisuutta piilottaa omia kauppoja tai ajastaa niitä näkymään vasta tietyn ajan jälkeen?
1 tykkäys
Törmäsin Redditissä taannoin kiinnostavaan ketjuun, jossa mietittiin, mitkä osakkeet saattaisivat tulevaisuudessa 10-kertaistua. https://www.reddit.com/r/investing/comments/lu6i2t/investments_you_own_that_you_believe_have_the/
Onko tällä palstalla uskoa joidenkin firmojen kymmenkertaistumiseen? Itse näkisin että Suomessa pelistudiot (Remedy, Rovio ym) voisivat siihen mahdollisesti pystyä osumalla kultasuoneen. Mahdollisesti myös QT tai Revenio, mutta niillä arvostus on jo valmiiksi niin kireä, että nykyisistä arvostustasoista lienee aika tiukkaa enää kymmenkertaistua.
4 tykkäystä
QT kymmenkertaistui jo, liian myöhäistä.
Remedykin jo aika pitkällä tuolla matkalla, ~viisinkertaistunut. Isolla hitillä voi tästäkin vielä kymmenkertaistua.
Harvia voisi päästä siihen vs. lähtötaso jos ottaa Konemaisen otteen maailman sauna & spa-bisneksistä, mutta tietty paljon raskaampi jobi firmoille jotka tekevät fyysisiä asioita…
Kamux voisi päästä siihen vielä nykytasoltakin jos oikeasti kasvaa euroopan ykköseksi niin että kiskoja on ympäri eurooppaa niin että kartta täynnä. Se, riittääkö firmalla ns. kassit tähän on sitten kysymysmerkki.
6 tykkäystä
Sharevillen salkun toiminnot tulee aina näkyviin pienellä viiveellä + sun salkun osto/myin -toimintoja sharevillessä tuskin kukaan seuraa niin aktiivisesti kuin täällä tuota ostin/myin -ketjua.
Eli luulen että pääset tuosta ongelmasta aika helposti sillä, että intraday-kaupat kerrot tänne foorumille vasta jälkikäteen.
13 tykkäystä
Jos Remedy ei maksaisi osinkoa se olisi jo liian täydellinen yhtiö. 
Se 15 sentin liraus on sellainen mukava kauneusvirhe sijoituskohteessa.
12 tykkäystä
Poistat ittesi sieltä share Villestä ja et laita tuollaista ostoa ketjuun. Problem solved.
Laitat sitten vaikka salkkujen tuotto% ketjuun tuotot ja laitat ostin ketjuun muut kuin treidi?
Luulisin, että ihmisiä enempi kiinnostaisi sinun longi positiot jos haluaa jakaa.
12 tykkäystä
Tai intraday kaupat eri salkulla.
2 tykkäystä
Näillä on se ero että kamuxilla ei ole omaa tuotetta ja automyyntiä voi tehdä kuka tahansa, vaikka joku joskus kommentoi että ei se niin vain onnistu niin kyllä se vain on maailman yksinkertaisinta liiketoimintaa myydä jotain mitä ei tarvitse itse keksiä eikä kehittää. Omistan itsekin Kamuxin osakkeita mutta en ikinä usko että osakekurssi kehittyy lähellekkään kuin muut mainitsemasi yhtiöt.
2 tykkäystä
@Saapasjalkakissa Zaptec antoi ennakot Q1 ja orgaaninen kasvu oli 62%, joten ei riittänyt Zaptecillakaan!
"Zaptec’s turnover was 73 MNOK in the first quarter which is an increase of 62%
compared to the first quarter of 2020. "
9 tykkäystä
Go Zaptec!! Ei tässä mitään Harvioita tarvii olla salkussa kun tää on isoin omistus.
2 tykkäystä
Nyt tulee kunnon kahvihuonekamaa. Ollaan paljon keskusteltu osakkeiden epätasaisesta tuottojakaumasta mitä esim @Verneri_Pulkkinen on käsitellyt videoissaan: Suunnilleen 20% osakkeista selittää koko osakemarkkinan tuoton. Tai: pieni osa osakkeista tuottaa paljon ja suurin osa ei mitään, ja indeksituotot selittyykin vain muutaman supermenestyjän avulla. Tämä “lakihan” on oikeastaan hyvin looginen ja jonkinlainen vakio suorastaan.
Pareton periaatteen mukaan 20% tekijöistä selittää 80% seuraamuksen (Heureka!). Suuri tietelijä Vilfredo Pareto (1848-1923) hokasi tämän ensi kerran huomatessaan, että 20% italialaisista omistaa 80% maan omaisuudesta. Tämä 80/20 epätasaisuus pätee lukuisiin asioihin ihmiskunnassa ja universumissa:
–vauraimmalla prosentilla on yhtä paljon omaisuutta kuin köyhimmällä puolikkalla yhteensä
–suurin osa kaupunkilaisista asuu vain muutamassa isommassa kaupungissa
–90% viestinnästä tapahtuu 500 yleisintä sanaa käyttämällä
–avaruuden massakeskittymien epätasaisuus
–yritysmaailmassa: suurin osa mistä tahansa markkinasta on vain muutaman suurimman alalla operoivan yhtiön hallussa, vaikka saman alan yrityksiä olisi kuinka paljon
–20% pörssiyrityksistä selittää 80% markkinatuotoista?
Voiko Sturegon lakia soveltaa tähän, jonka mukaan 90% mistä tahansa asiasta on roskaa? (90% pörssiyrityksistä on roskaa ja 10% todella laadukkaita)?
Pareto selitti kauan sitten, että “eliiteillä” (tai yleisesti voittajilla?) on taipumus tulla ennen pitkää itsekylläisiksi, ja kyvykkäimmät raivaa tietä itselleen. Voiko se selittää sen, miksi varallisuus vaihtuu ihmisten välillä suuresti, tai miksi SP500 indeksiä dominoivat yritykset vaihtuu aika ajoin? Voiko yritysten vaihtuvuuteen liittää Murphyn lain, jonka mukaan jos jokin asia voi mennä pieleen, se yleensä menee pieleen ennemmin tai myöhemmin. Kuinka monella tavalla keskimäärin yrityksen strategia voi mennä pieleen? Miettikää tätä hetki.
Paras aina lopuksi: lempparini Matteus-vaikutus, joka viittaa Jeesuksen kuuluisaan toteamukseen Matteuksen evankeliumissa 25:29. Nimityksen kehitti Robert K. Merton, ja se tarkoittaa käytännössä etujen kasautumista niille, joilla etuja on ennestään. Yritysmaailmassa tämä asia on selvä ja hyvinkin armoton: piirakka ei koskaan jakaudu tasan kilpailukentällä yritysten kesken. Aina joku, esimerkkinä Amazon, tulee ja haukkaa isoimman siivun itselleen, vahvistaen vain etujaan, mitä isommaksi kasvaa, muille jää murusia. Sekös johtaa vääjäämättä tuohon Pareton 80/20 sääntöön??
Tämmöistä tänään, kiitos kun jaksoitte lukea ja hyvää illan jatkoa 
37 tykkäystä
Taitaa Plejd 71% orgaanisella kasvulla Q1 lyödä kovan kolmikon Zap, Evo ja Harvia 
Jo kolmas peräkkäinen kvartaali muuten yli 70% kasvulla ja kasvutarina vasta aivan alussa.
5 tykkäystä
Ai perhana! Miten mä ihan Plejdin oon unohtanut, varsinkin kun osari oli ihan just
2 tykkäystä
Eihän näistä esimerkeistä yksikään noudattanut tuota 80/20-jakoa? Oliko tarkoitus vain havaita että on olemassa suureita jotka ovat jotenkin epätasaisesti jakautuneet (niiden jakauma on jokin muu kuin normaalijakauma)?
En ehkä näkisi tätä vielä kovin mullistavana oivalluksena. Jos jokin mystinen numeerinen jako todella tulisi esiin kaikkialla selittämättömästi, niin voitaisi olla jonkun mielenkiintoisen äärellä, mutta pelkkä toteamus että asiat saattavat jakautua epätasaisesti? Ei jatkoon.
4 tykkäystä
Joskus käy analyytikoillakin pikkusia virheitä, kun arvottavat yhtiöitä. Tänään esim. JP Morganin analyytikolta:
” JPMorgan’s Lecubarri argued the rationale for buying these stocks is a losing strategy. Investors are paying top dollar for these highflying growth stocks because the expected near-term earnings growth is so high, which can offset any valuation decline. Lecubarri listed a few growth stocks—none above $4.8 billion market capitalization—with enormous earnings potential. One was [Catena Media] worth $3.8 billion, that analysts expect to grow earnings per share by 171% in 2021. Buyers see “pie in the sky,” Lecubarri said. His data show share-price underperformance of such growth stocks in the year following extraordinarily high earnings growth.
Ei osannu muuttaa SEK dollareiksi, hups. Todellinen valuaatio n. $450m. Varmasti vaikea ymmärtää, ettei kaikki ole dollareissa ja tuloksenki kun yhtiö erehtyy euroissa ilmoittamaan.
“Eduardo Lecubarri is the European Small & Mid-Cap Strategist, and Global Head of Small/Mid-Cap Equity Strategy at J.P. Morgan, a position he has held since 2011 after serving as the European Mid strategist since 2007”
2 tykkäystä
Haa, arvasin että joku takertuu tuohon!
Tuota nimitystä on kritisoitu tai ymmärretty ennenkin väärin. Ei tietenkään ole edes mahdollista että sääntö toteutuu aina tasan 80/20 periaatteella. Joskus se voi olla 80/5 tai 90/30, ei sen summan tarvitse olla tasan 100. Yhtä kaikki periaate on silti toimiva, vaikka tuo 80/20 nimitys johdattaakin jotkut väheksymään koko asiaa.
Siitä huolimatta ettei tämä hetkauta kaikkia, tämä periaate on innostanut viisaita ihmisiä tutkimaan tätä ilmiötä suuresti tai käsittelemään aihetta myös Pareton jälkeen. Kuuluisimpia lienee fyysikko Derek J. de Solla Price (1922-1983) joka on kehittänyt mm ”Price’s law” tai ”Price’s model”, jota usein yhdistellään tuohon Matteus-vaikutukseen tai ”miksi rikkaat rikastuu” -ajatteluun. Price muunmuassa on huomannut, että työyhteisöissäkin työn suurimman tuottavuuden takana on vain muutama työntekijöitä useiden joukosta. Muutama prosentti työntekijöistä vastaa 50% aikaansaadusta työstä. Hän kuvaa ideaansa L-kirjaimella, missä pystyviiva kuvaa tuottavuutta ja lyhyempi vaakaviiva tuottavuuden tekijöitä. Ei välttämättä 20/80 mutta sama periaate. Mielestäni todella kiehtovaa kaikin puolin.
Miksi edes otin tämän esille? Vain ja ainoastaan yhdestä syystä; kun puhutaan ja ihmetellään, miksi vain muutama osake vastaa kokonaistuotosta, haluan ystävällisesti sanoa että kyseessä ei ole mikään uusi juttu, sijoittajille suunnattu kiusanteko, markkinoiden asiantuntijoiden oivallus tai puhdas sattuma, vaan kaiken taustalla on jokin jo kauan sitten ja paljon tutkittu luonnonlain kaltainen mikä todellakin olisi hyvä huomioida kun aihetta käsitellään.
13 tykkäystä
*ajatuksen virtaa * Viimekädessä sijoittavat (pääomallensa tuottoa hakevat) tahot päättävät mikä pörssiyritys nousee ja mikä ei. Määrittyykö “laadukas” sen mukaisesti mikä medianäkyvyyden ja tuottavan liiketoiminnan kautta sitoo itseensä eniten pääomaa? Vai kurssin muutos (millä aikajaksolla)? Onko pienemmän valuaation yritys vähemmän laadukas, vaikka sen katetuottoprosentti olisi kaikkia muita suurempi (ehkä kyseessä skaalautumaton liiketoimintamalli)? Entä negatiivista tulosta tekevä valtavan valuaation omaava jättiläinen, jonka valuaatio oikeutetaan “mahdollisella Total Addressable Marketilla tulevaisuudessa”? Lisäksi löytyy korkeariskisiä (ja sen myötä korkeamman tuottomahdollisuuden omaavia) yrityksiä 
juniorikaivoksista, ei-vielä-FDAn-hyväksymiin lääkefirmoihin, mihin laatuluokkaan nämä kuuluisivat?
Paljon nyansseja 
1 tykkäys
Varmaan periaate tuossa nimenomaan ydin. Kun maailma elää yhtiöt itsensä eikä pörssin (lue x salkun) näkökulmasta. Turhaa ei kaivata.
Siksi koetan itsekin kulkea sijoittaessa käsi ojossa Occamin partaveistä (Einsteinin hiomakivellä toki viilattua) pidellen. Yhtä selitysvoimaisista teorioista yksinkertaisempi ei välttämättä ole oikea, mutta sen valinta on tehokkaampaa jos ja kun selitysvoima ei muutu.
Selitysvoiman analyysi kyllä muuttuu ja se vaatii dataa ja kokemusta. Se syntyy siitä kun joskus väistämättä pysähtyy ja katsoo hämmentyneenä, että mihin minä nyt oikein partaveitseni sohaisin kun se töksähti johonkin 80 alueella.
Mikä horjuttaa tasapainoa asioiden helppoudesta? 
Älkää käsittäkö väärin, etteikö asioita pitäisi pysähtyä tutkimaan ja vertailemaan. Mutta sen hyötyteho on suhteessa 80/20 sääntöön ja 90% turhuuteen. Occamin partaveitsi vain ohjaa tehokkaammin läpi tutkimusongelman vaiheen.
1 tykkäys
Huomenta pöytään.
Tuli nähtyä sen verran erikoinen uni että naurattaa vieläkin.
Tuli realisoitua koko salkku ja shorttua Teslaa koska Musk oli laittanut mulle sähköpostia että kohta rytisee. 
Olisikohan se keksittävä jotain muuta iltaluettavaa kuin tämä palsta… 
21 tykkäystä