Tavallaan huvittavaahan näissä on se, että kuluttaja häviää aina. KKV on oikea mestari siinä, että lopulta häviäjiä ovat sinä ja minä. Tämä case koskettaa suoraan allekirjoittanuttakin.
Eli ensin kusetettiin asiakkaita isännöintitoimistojen toimesta, sen jälkeen KKV kerää hillot isännöitsijätoimistoilta moitteiden kera ja lopuksi isännöitsijätoimistot nostavat hintojaan maksujen takia.
Edit. Joku voi väittää, että kartellimaksuihin tuomitut voi haastaa oikeuteen. Niin voi. Ja sitten käy näin. > (*me ollaan hävitty tää peli)
Tässä casessa sentään on se etu, että vielä löytyy isännöitsijöitä, joita ei ole kartelliin tunnistettu joten asiakas voi äänestää jaloillaan. Pahin tilanne on kartelli, jossa on kaikki mukana.
Totta tuokin, mutta koko ala taitaa olla hieman “mätä”. Tuomionhan sai sillä perusteella, että kuului isännöitsijäliiton hallitukseen. Oletan, että kartellissa oli mukana muitakin, kuin hallitusjäsenten taustayritykset. Tai se tämän koko hinnoista sopimisen tarkoitus oli ja siihen liiton jäseniä (eli käytännössä kaikkia isännöitsijätoimistoja) kehotettiin.
Aah, isännöitsijät, nuo nykyaikaiset “ammattilaiset”, jotka juuri ja juuri kykenevät laskunmaksuun, ei mihinkään muuhun. Itselläni ainoastaan huonoja kokemuksia isännöitsijöistä, joten herääkin kysymys, että ollaanko sitä hintojen lisäksi sovittu myös siitä, että tehdään vain se mikä “tarvitaan”? ja kaikki muu myydään lisälaskulla. Huonot kokemukset johtivat itselläni lopulta siihen, että ainoa ratkaisu oli muuttaa omakotitaloon, koska usko meni koko järjestelmään.
Isännöintialalla juuri nuo jättiläisfirmat ovat paskoja, varsinkin Realia. Taloyhtiöissä missä on osakkeitani ollaan siirrytty paikallisille pienemmille toimijoille ja tyytyväisiä oltu.
Kuinkahan moni isännöitsijäfirma lähestyy asiakkaitaan hinnakorotusehdotuksilla lähiaikoina? Vaikea uskoa, että vain mainitut firmat ovat olleet mukana, olisiko jopa muodostunut alan tavaksi? No varmaan kunnon firmojakin on olemassa ja juuri niissä pienemmissä ja kustannustehokkaissa yhtiöissä niitä varmaan löytyy.
Massela on ollut pystyssä jo lähes sata vuotta ja isäntä on itse ollut isäntänä (ja isännöitsijänä) talossa aina. Piste
Suomessa siis isännöitsijät kuppaavat köyhän kansan kartelleillaan. Rahvas ei voi muuta kuin äänestää jaloillaan. Niin on tehnyt setäkin jo aikaa sitten.
Tämä “ongelmien kierto” on tuttua myös maailmalta. Kun setä oli aikanaan Moskovassa vähän bisneksillä, silmään pisti huonokuntoiset tiet. Korjausrahat olivat jotenkin hävinneet matkalla. Siitä sitten setä kysyi kuskina olleelta Igorilta, mitä te voitte asialle oikein tehdä? Igor naurahti ja murahti: “Ostaa maastoauto”
Masse-setä, FA, Viisas ei taistele tutkainta vastaan
Toivottavasti Pahvimukille napsahti bannit hetkeksi järjettömästä kommentistaan jokunen aika sitten. Tuollaista ulosantia ei foorumilla kaivata kyllä ollenkaan.
Iltapäiviä kahvihuone. Minkälaisia ulkomaalaisia sijotusfoorumeita kukin seuraa? Hyväksi havaittuja semmoisia missä on fiksua ajankohtaista keskustelua ja potentiaalisia vinkkejä? Eli hakusessa tietysti Lontoon kielinen Inderes.
Aika vähän tulee käytettyä. Ei oo vielä löytyny yhtä hyvää ku Inde, rima on korkeella
Ulkomaisen uutisvirran, pörssipöhinän, talousartikkelien ja journalistien seuraamiseen käytän suurimmaksi osaksi twitteriä. Sinne saa aika helposti rakennettua omanlaisen uutisvirran poimimalla seurattavikseen taitavia analyytikoita, journalisteja ja pörssiammattilaisia yms. Suosituksiin rupeaa myös tulemaan mielenkiintoisia seuraamisehdotuksia kun seurattavia alkaa olemaan muutamia.
Toki tiedostan, että tämä on myös omiaan luomaan itselleen miellyttävän uutisvirran ja infokuplan joka myötäilee omaa arvomaailmaa ja ajatuksia. Sitähän kaikki somet tekee. Sen kun pitää kuitenkin mielessä niin twitteristä saa mielestäni oivan alustan ja siellä käydään hyvää pohdintaa kommenteissa ja ohjataan mielenkiintoisten artikkelien, foorumien tai keskustelujen pariin.
En ole aktiivisesti osakkeitani nyt muutamaan päivään seurannut, liika stressiKÖ? En tiedä, mutta ihan mukavaa, vaikka päivät koostuvatkin yleensä kyttäilystä (osakkeiden, ei naapurien). Sain vihdoin aikaiseksi opintolainan noston (koko 6000€) ja kaupasta tarttui savustettua lohifilettä föliin 14€ hintaan. Joka on siis jo n. 7(!) normaalin ateriani hinnan verran. Kyllä elämä hymyilee, kun saa syödä hyvää
Juuri tosta syystä itse en uskalla mitään spacci miehiä/naisia seurata kun mä fomottaisin jokaiseen “snowspacc: synteettistä lunta alueille missä vuoden keskilämpötila +25c, lafkan valuaatio 37miljardia, tämä on uusi Tesla”- sisään.
Plus että jos olisi twitterissä niin olisin parin näppäilyn päässä somekohusta ja julkisesta lynkkauksesta, tai vaan eksymisestä feministiliiton tai vasemmistonuorten feediin ja ikiaikaiseen masennukseen maamme nuorison tilasta.
Niin, omalla toiminnallaan sitä pystyy paljon vaikuttamaan miten sitä palvelua käyttää ja mitä siitä saa irti.
Ei siellä twitterissä tarvi jokaseen väittelyyn tarttua tai osallistua. Mä oon siellä vähän semmosella ”i choose my battles” -asenteella. Jokaseen juttuun ei tarvi tarttua. Ja voihan siellä asiattomat, provosoivat tai muuten vaan turhauttavat tilit mitkä ei mitään järkevää tuota vaimentaa.
Mutta totta se on, varsinkin näin vaaliaikaan siellä on välillä aika lennokas, ääripäihin keskittyvä ja kärjistävä keskustelukulttuuri. Provoisoinnilla saa näkyvyyttä i guess.
