Se arvostuksen irrationaalisuus saa vahvistusta siihen että rahalle ei löydy normaaleja parkkipaikkoja → lisätriljoonat pusketaan sokeasti Kathyn ostoskoriin.
3 tykkäystä
Korkojen nousu iskee erityisen pahasti sellaisiin yrityksiin joiden tuotot ovat kaukana tulevaisuudessa. EV/S 40x vahvasti implikoi että katsotaan jo vuodesta 2025 → eli korkojen nousu iskisi juuri näihin yhtiöihin, kun taas arvomörnijät olisivat enimmäkseen turvassa.
10 tykkäystä
Tarkennan vielä, että tarkoitin “EV/SALES 40x” puolihumoristisesti kielikuvana superkalleille kasvuyhtiöille, joiden kassavirrat on todella kaukana. Ja kuten täällä on oikein kommentoitu, korkojen nousu tekee näistä kaukana olevista kassavirroista tänä päivänä vähemmän arvokkaita.
8 tykkäystä
Näin teoriassa mutta jos firmat ottaa nyt aivan poskettomia etunojia valuaation suhteen niin millä todennäköisyydellä joku koron muutos vaikuttaa näihin?
Teorian mukaan 40 EV/S valuaatioita ei pitäisi lähtökohtaisesti olla kuin täysin uniikeissa spessucaseissa mutta nyt niitä on joka puolella.
Kuka kuvittelee että esim. Teslan arvostus tippuu vain sen takia että jenkkien bondikorot nousee? Tai vaihtoehtoisesti, pistäkää nämä käyrät samaan kuvaajaan ja katsokaa löytyykö korrelaatiota, epäilen vahvasti.
10 tykkäystä
Alkaa mennä spekulaation puolelle, mutta veikkaisin, että jos bondimarkkinalta alkaa saamaan tuottoa, niin rahaa lähtee pörssistä indeksitasolla kohti korkoja. Jos indeksitasolla myydään, niin Tesla ja muut todella korkeilla valuaatiolla liikkuvat firmat kokevat voimakasta myyntipainetta. Riittääkö se kääntämään momentumin, vai ostetaanko vain dippi umpeen? En tiedä, mutta aika suurena riskinä näkisin sen Teslan kaltaisen valuaation firmoille.
3 tykkäystä
Tällainen postaushan sopii erinomaisesti myös tähän ketjuun! 
Ja olen oman pääni sisällä noista sun argumenteista ihan samaa mieltä.
Pörssin kuumuus oikeasti rajoittuu muutamille sektoreille ja tiettyihin hypeosakkeisiin, kuten uusiutuvat, ja SPACit. Teknoista voi keskustella: jonkun Zoomin väittäminen överiksi tuskin menee vihkoon, mutta esim. FAAMG-porukalla arvostukset näyttää melko kohtuullisilta ottaen huomioon fundan.
Ja tosiaan, tiettävästi ikinä ei ole ollut näin elvyttävää, likvidiä, ympäristöä taloudessa kuin nyt. Esim. juuri jenkeissä keskiverto kansalaisen talous on melkeinpä vahvistunut koronan aikana kiitos tukien. 
Toki elpyminen on ollut ns. K-muotoista eli jakauminen kahteen kastiin on ollut voimakasta.
Korjausliikkeitä tulee varmasti, erityisesti kuumilla aloilla kun jossain vaiheessa mielenkiinto homehtuu ja rahat siirtyy seuraavaan kuumaan kohteeseen kuten nyt meemiosakkeista dogeen, bitcoiniin ja SPACeihin. Sellaiset 20 % korjaukset kuuluu pörssin arkeen nousumarkkinassakin.
Roaring twenties -puheet voivat olla hieman liioittelua, mutta jos nykyinen elvytys oikeasti onnistuu kampeamaan talouden takaisin ryhdikkääseen kasvuun niin eikö pörssi ole käyttäynytkin ihan fiksusti? Tuloksethan ovat elpyneet lähes V-muotoisesti lopulta.
Yleensä nousut tuppaavat kaatumaan joko omaan mahdottomuuteensa ja kiristyvään rahapolitiikkaan/likviditeettiin (it-kupla, 20-luvun superralli) tai yllättävään räjähdykseen talouden rakenteiden sisällä (finanssikriisi) ja näistä ei ole nyt merkkejä. Toisaalta isommalle käänteelle tunnusomaista on, että etukäteen sen syitä ei osata ennakoida ja jälkikäteen tajutaan että merkit olivat ilmassa jo pitkään.
Tuo inflaatio on riski josta kaikki puhuvat. Kun avaa blumman terminaalin, koskee hieman liioitellen joka toinen juttu inflaatiota. Mutta esim. tässä jutussa jonka luin tänään aamulla argumentoidaan, että sellaista karannutta inflaatioa ei tarvitsisi pelätä, mitä tapahtui 70-luvulla.
40 tykkäystä
Sijoittajillehan pahimmat vaaran merkit on oikeasti hieman kontraintuitiivisia. Tavallaan jokaisen toteutuminen vie pontta nousun jatkumiselta pois:
-Poliiitkot/valtiot alkavat puhua budjettikurista ja vajeiden kuromisesta umpeen (erityisen paha, jos muu talous on vielä heikossa hapessa).
-Inflaatio elpyy ja keskuspankit alkavat nostella korkoja. Korot “normalisoituu”, tarjoten osakkeille alati paremman vaihtoehdon. Toki samalla myös talousnäkymät parantuvat mikä kompensoi tätä.
-Kannattavuudet nousevat tappiinsa.
-Talouden kapasiteetti alkaa olla täyskäytössä.
-Kautta linjan hinnoitellaan ruusuinen tulevaisuus osakkeisiin.
-Kaikki ovat “all in”.
Jos miettii näitä kohtia, ei niistä oikeastaan mikään ole lähelläkään toteutumista tällä hetkellä. Mutta en ihmettelisi jos 1-3 vuoden sisään useimmat noista olisi.
34 tykkäystä
Niinpä, paitsi taitaa Suomessa alkaa tuo ensimmäinen kohta nostaa päätään, mutta onneksi muu maailma ei vielä toistaiseksi meitä seuraa
Ironisesti voisi ajatella, että tämä pandemia antoi vain mahdollisuuden jatkaa talouden pitkään jatkunutta nousuputkea, kun nyt on taas työvoimaa saatavilla. Jos tuosta laittamastani chartista unohtaa tämän pandemian aiheuttaman dipin ja katsoo 2019 vuodesta taaksepäin, niin voi piirtää aika tasaisesti nousevan linjan, jotka pitkin noustaan. Ilman sitä, todennäköisesti oltaisiin joka tapauksessa romahdettu ja sen seuraukset olisivat voineet olla jopa rankemmat (tuskin olisi printattu samassa mittakaavassa eikä olisi ollut “tekosyytä”).
17 tykkäystä
Hyvä pointti! Elvytyshän on ollut poliittisesti helppoa, koska koronakriisi ei taloudellisessa mielessä ollut “kenenkään syy” mutta kaikille oli välittömäsi selvää että tässä on aineksia uudelle finanssikriisille jos mitään ei tehdä.
Samoin keskuspankit pistivät kuukaudessa peliin pelikirjan, jonka rakentaminen kesti pari vuotta finanssikriisissä.
Nyt Yhdysvalloissa on vallassa hallinto, joka näki omin silmin miten liian aikainen elvytyksen poisveto aiheuttaa hallaa elpymiselle (Obaman austerity 2010 -->). Samoin Euroopassa on ehkäpä alettu oppia jotain…
Jos ei olisi tullut koronakriisiä vaan normaali taantuma, olisi elvytys tullut hitaammin. Yleensähän taantumat huomataan jopa puoli vuotta myöhässä Tämänkertainen elvytys oli siinäkin mielessä ainutlaatuista että se alkoi tismalleen samaan aikaan kun talous sukelsi.
22 tykkäystä
Olenkin miettinyt muutaman kerran, että missä kunnossa talous ja markkinat olisivat ilman Koronaa.
Ilmoilla oli monia aktiviteetin hidastumisen merkkejä sekä käänteistä korkokäyrää.
“Pelastiko” Korona meidät normaalilta taantumalta?
8 tykkäystä
Ark Investillä oli call eilen ja siinä kysyttiin Cathie Woodilta kuplan mahdollisuudesta ja hänen mukaansa bondit ovat ennemmin kuplassa kuin osakkeet. Suurinpiirtein näin. What does it mean, I don’t know.
To the MOOOOOON?
Onko jossain spekulointia että miten jenkkien tuloskasvu käyttäytyy jos FAANG jengi todetaan väärinkäyttäneen markkina-asemiaan/luoneen monopolin ja mahdollisista seurauksista jos tulee tuomioita? Ilmeisesti Microsoftille ei aikanaan tullut juuri mitään seuraamuksia käsittääkseni.
Small tech to the MOOON?
SuperMarion kirjoitus viime keväältä. Elvytystä lisää, velkojen anteeksiantoa. Korkojen nousua ei taida kannattaa odottaa aivan heti EUssa?
Public debt levels will have increased. But the alternative — a permanent destruction of productive capacity and therefore of the fiscal base — would be much more damaging to the economy and eventually to government credit. We must also remember that given the present and probable future levels of interest rates, such an increase in government debt will not add to its servicing costs.
Draghin pitäsi onnistua Italiassa. Epäonnistuminen saattaisi pörssikursseihinkin vaikuttaa kenties 
4 tykkäystä
Uutta Traders’ club -jaksoa tullut pihalle, jossa keskustelua tulikuumasta SPAC-aiheesta 
Nyt kun case GameStop on ohi, raha etsii uutta spekulatiivista kohdetta. Yksi kuumimmista vaihtoehdoista liittyy SPAC-sijoitusyhtiöihin (Special Purpose Acquisition Company). SPAC-buumi on lähtenyt viime aikoina villisti laukalle, sillä SPAC-yhtiöt ovat keränneet pelkästään tammikuun aikana varoja käsittämättömät 26 miljardia dollaria. Mistä näissä “avoimen shekin” sijoitusyhtiöissä oikein on kyse? Onko kyseessä ohituskaista pörssiin vai ovatko sijoittajat päätyneet maksamaan satasen setelistä 110 euroa?
Elon Musk ja SEC ovat aiemminkin olleet napit vastakkain, mutta nyt Musk on kaatanut liekkeihin lisää bensaa bitcoin-twiiteillään ja dogecoin-meemeillään, joiden jälkeen Tesla ilmoitti ostaneensa 1,5 miljardin dollarin arvosta bitcoineja. Sanomista varmasti tulee, mutta pääseekö Musk jälleen kuin koira veräjästä, vai korottaako SEC panoksia? Millaisia vaikutuksia bitcoinin kasvavalla statuksella on markkinoihin?
Bitcoinin ohella kaikki muukin tuntuu nousevan. Indeksituotot ovat koronadipin jälkeen olleet päätähuimaavia ja etenkin pienyhtiöiden kulmakertoimet alkavat olla kestämättömällä tasolla. Ovatko korkeat arvostustasot small capeille uhka vai mahdollisuus?
Kurkkaa Tuomaan e-commerce-salkkuun ja katso ammattitreidaaja Jukka Lepikön tuoreimmat mietteet markkinan menosta Traders’ Club -jaksosta numero 79!
12 tykkäystä
Kiitti tästä. Nyt tulee paha mieli.
Mutta tosiaan oli taas asiallinen video. Ja hyvä muistutus että ei voida puhua koko pörssin kuplaantumisesta ja kuumentumisesta. Ainahan sieltä löytyy ostettavaa. Nyt on pumpattu rahaa uusituviin ja spacci lappuihin. Nähdäänkö mahdollisesti iso markkinarotaatio arvopuolelle. Noh kevät hanget sulavat,aurinko paistaa ja ne mesikämmenet kurkkivat koloistaan…
14 tykkäystä
Liittyen eilen käytyyn keskusteluun, Lombardilla oli juttua (saan näitä makrokatsauksia mailiini 
) tasetaantumista eli hienommin “balance sheet recessions”. Finanssikriisistähän seurasi sellainen vuosien taseiden korjaus periodi, kun ylivelkaiset kotitaloudet korjasivat finanssejaan esimerkiksi Yhdysvalloissa. Jos taseet menevät kuralle, kestää toipuminen vuosia.
Kuten eilen täälläkin puhuttiin, niin julkiset sektorit ovat komeasti ottaneet shokin syliinsä, mikä on mahdollistanut sen, että sekä kotitaloudet ja yritykset pääsevät koronakriisistä pian melkein kuin kuivin jaloin kokonaisuutena (tottakai näiden ryhmien sisällä on niin traagisia kohtaloita, konkursseja kuin myös menestystarinoita).
Tämä näkyy hyvin sektorien balansseissa. Unohtaen ulkomaat, täytyy noiden kolmen (kotitaloudet, julkinen puoli ja yritykset) aina mätsätä. Siksi toisen velkaantuminen mahdollistaa säästämisen toiselle, ja vice versa. Euroaluehan on ylijäämäinen suhteessa muuhun maailmaan (joku muu saa velkaantua meidän puolesta buahahahaha) minkä takia nuo graafit ovat lähempänä tuota 0-viivaa mutta jos ei olisi ulkomaita niin yksinkertaistaen nuo liikkuvat peilikuvina.
Toisin sanoen, uuteen taloussykliin jahka nyt korona jää taka-alalle päästään kuivin jaloin saman tien juoksuun. Yritysten velkaantuminen on kysymysmerkki, onko se niin ongelma vai ei. Velkahan on muutenkin vaikea eläin, koska joskus sitä voi olla älyttömästi eikä se ole ongelma, joskus pienikin velka on ongelma. Mene ja tiedä.
Lombardilla hieman uumoillaa, että ekspansiovaihe voi jäädä silti lyhyemmäksi.
Mitä uudet kasvuajurit voisi olla? Alkaako kotitaloudet (etenkin Yhdysvalloissa) taas kuluttamaan rajusti ja velkaantumaan? Meneekö valtiot täysillä mukaan MMT:hen (elvytys jatkuu niin kauan kunnes inflaatio saapuu) vaiko tuleeko talouskasvuun hyppy tuottavuuden äkillisestä kasvusta (never say never).
15 tykkäystä
Brexit ei ainakaan auta tilannetta, vaikka jonkinlaisen sopimuksen nyt saivatkin kasaan. European markets flat as UK economy suffers record slump
UK talous supistui 9,9% viime vuonna. Miten meni noin niinkuin omasta mielestä, kannattiko päästä populistit valtaan? 
2 tykkäystä
Hyvä kirjoitus FT:ssä ”stonks”-kuplasta.
Yhä useampia osakkeita ajaa rahavirrat ja sijoittajien asemoituminen, fundamenttien sijaan. Tämä konkretisoitui hetki sitten GME:ssä ja ilmiö levisi nopeasti globaaliksi.
Tämä pätkä passiivisten indeksirahastojen vipuvaikutuksesta on mielenkiintoinen. Käytännössä ne luo looppeja pörssiin ja niin kauan kun rahaa virtaa sisään, kurssit nousee rajusti.
Ei se Druckenmillerikään turhaan huutele, että seuratkaa likviditeettiä.
Olen itse miettinyt paljon, mikä ajaa (manian ja FOMOn lisäksi) joitain sektoreita/osakkeita ylös ja tuo tarjoaa ihan järkeenkäyvän ajatushimmelin.
Mutta mihin tämä leikki päättyy? Ja mihin se vaikuttaa eniten, missä on turvasatamat?
21 tykkäystä
Noh, eihän tuo vielä mitään:
4 tykkäystä
Osakerahastoihin virtasi rahaa ennätysmäärä, eritysesti teknologiaan…
4 tykkäystä
Voi olla, että ymmärsin artikkelin väärin, mutta eikö GMEn short squeezen syynä ollut, että sitä oli shortattu reilusti yli free floatin? En ihan ymmärtänyt miksi artikkelissa puhutaan passiivisten rahastojen vaikutuksesta. Eikö tuo ole “todettu” vääräksi, että passiiviset rahastot vääristäisivät osakkeiden hintoja.
- Passiiviset rahastot eivät määrittele osakkeiden hintoja:
- Osakkeen hinta määräytyy kaupanteon (myynnin/oston) mukaan, ei sen mukaan paljonko passiivisessa rahastossa on varoja
- Total Global Stock Marketissa indeksirahastot omistavat noin 7,4% kaikista osakkeista (2017 Blackrock)
- 94% (Vanguard) ETF kaupankäynnistä tapahtuu sekondaarimarkkinoilla eli ETFn omistajat myyvät ja ostavat toisiltaan osuuksia. ETFn sisältämiin osakkeisiin ei kosketa.
- Indeksirahastot ovat n. 5% kaikesta markkinoiden kaupankäynnistä. Loput 95% on aktiivista kaupankäyntiä
- Sitten on tietenkin Grossman-Stiglitz Paradox: Jos se olisi totta, että passiiviset rahastot vääristäisivät hintoja, niin aktiiviset rahastot käyttäisivät sen hyödyksi ja varat siirtyisivät takaisin aktiivisille rahastoille
Ajat ovat tietenkin muuttuneet ja nykyään löytyy passiivisia megatrendi-rahastoja, jotka sisältävät mahdollisesti 20kpl hype-pienyhtiötä. Tällaiset varmasti voivat vaikuttaa tiettyjen pienyhtiöiden osakkeiden arvostukseen kun joutuvat mahdollisen pumpin mukana ostamaan mutta sellainen ei pitäisi olla mahdollista suuremmissa rahastoissa. Tarkoittikohan artikkeli nimenomaan näitä?
Pitää paikkansa, että passiiviset rahastot käytännössä vähentävät osakkeiden määrää millä käydään päiväkauppaa mutta senhän ei pitäisi vaikuttaa price discoveryyn(?)
Mahdollisesti ymmärsin/luin/pureskelin artikkelin väärin, joten mielellään kuulen ammattilaisen mietteet.
7 tykkäystä