Inderesin kahvihuone (Osa 2)

53,5€ jos taskulaskimella oikein laskin, tiedä vaikka menisi rikki jo Q2 tulospäivänä. :harviaraketti:

18 tykkäystä

Onko jo posaripäivä kalenterissa? 23/7 vai 30/7, pe iltana klo 19 :joy: Taitaa mennä jo silloin jos näin käy. Muuramessa kuhisee, sen voin sanoa jo nyt paikallisin silmin :+1:

33 tykkäystä

Taloushistoria kiinnostaa, joten jonkin verran on tullut luettua pörssin historiasta ja henkilöistä.

Henrik Kuningas (1951-2019) on esillä muiden muistelmissa ja muissa yhteyksissä. Kuningas itse antoi harvoin haastatteluja ja piti matalaa profiilia. Viime vuosina oli esillä säätiönsä lääketieteelliseen koulutukseen tekemien lahjoitusten kautta.

Tässä pari teosta ja lyhyet lainaukset maistiaisiksi. Aurinkoista lomaa :sunny: @OlaviX ja muut lukijat.:sunglasses:

Meklari: julkihuudosta algoritmikauppaan: 30 vuotta pörssimeklarin työtä. Otava 2014
Pörssimeklarit-yhdistyksen historiikki sisältää Kuninkaan ja muiden meklareiden muistelmia. Otteita kirjasta löytyy myös Arvopaperi-lehdestä: Henrik Kuningas antoi haastattelun –" Minulla on ehdotus, josta hän ei voi kieltäytyä" | Arvopaperi

Kuningas muisteli meklariuransa alkua näin:

“Aloitin työt Erik Selinin pörssiavustajana, aluksi ilman palkkaa. Raimo Ilaskivi oli tuolloin pörssin johtajana. Kauppaa käytiin pörssisalissa arvokkaasti ja rauhallisesti, eivätkä osakkeiden kurssit paljoa heilahdelleet.”

80-luvulla perusti pörssivälittäjä Oy H. Kuningas & Co Ab:n. Sitä aikaa muisteli näin:

“En voi väittää, että olisin kyennyt ennakoimaan tuon vuosikymmenen huikean pörssikaupan kasvun ja kurssien nousun, mutta ei se mitään tikanheittoakaan ollut.”

Markku Kuisma - Teemu Keskisarja: Erehtymättömät. Tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa. WSOY 2012.
Kuisman ja Keskisarjan teos käy läpi ajanjaksoa 1862-2012. Kuninkaasta he kirjoittavat näin:

“Handelshögskolanista tullut Henrik Kuningas oli hiukan toista maata. Esikuvia löytyi maailmalta, mutta pörssihauet olivat jossain määrin oma lajinsa. […] Monet pörssihauet eivät piilotelleet kaislikossa vaan paistattelivat julkisuudessa melkein Miljardi-Mikan ja Tosi-on-Jaskan tahtia. Kokeneemmat sijoittajat pankkiirit ja pörssivälittäjät yleensä eivät leveilleet voitoillaan ja toteennäytetyllä osaamisellaan.”

City-lehden arkistosta löytyy vanha lehtijuttu vuodelta 1988: Henrik Kuningas: Kuningashai

[…]… pörssin kuuluisimman, mutta tuntemattomimman meklarin ja pankkiiriliiikkeen omistajan Henrik Kuninkaan, 37, tapaa toimia. Hän ei itse generoi suuria tilanteita, mutta on aina mukana kun jotakin merkittävää tapahtuu. Hänellä on valtava verkko henkilökohtaisia kontakteja, joiden kautta hän pitää itsensä kaikessa hiljaisuudessa ajan tasalla…"

Jorma Vuoksenmaa muisteli Nordnetin blogissa omaa sijoitushistoriaansa. Jorma Vuoksenmaan historia osakesijoittajana ja treidaajana | Nordnet

“Legendaksi jo tuolloin nousemassa olleesta Henrik Kuninkaasta paistoi energia ja karisma. Moni muukin meklari oli tuolloin hahmo, lähes rocktähti, ja heidän liikkeitään seurattiin kuin näytelmää.”

Kuningas oli myös mukana SYP:n palkkaamana neuvottelijana Kouri-kaupoissa. Tuosta aiheesta:

  • Hesari kirjoitti 1990-luvun alussa näin: https://www.hs.fi/talous/art-2000003102015.html
    “Kuningasta on käytetty välittäjänä suurissa osakekaupoissa suurelta osalta sen takia, että hän osaa pitää suunsa kiinni.”
  • Pentti Kouri: Suomen omistaja ja elämäni muut roolit. Otava 1996.
  • Jaakko Lassila: Markka ja ääni: suomalaisen pääoman palveluksessa. Kirjayhtymä 1993.
  • Harri Saukkomaa: Kuka tarvitsi Pentti Kouria? kertomus vallasta, rahasta ja pankin moraalista. Otava 1991.
14 tykkäystä

Olen aina tykännyt historiasta, mutta viime aikoina vähän eri tavalla kuin aiemmin. Ennen luin perinteisiä historiaopuksia, joissa tapahtumat on jälkikäteen laitettu siistiin ja loogiseen pakettiin, mikä antaa lukijalle vaarallisen tunteen, että hän olisi tapahtumien keskellä osannut päätellä miten ne tulevat etenemään.

Nykyään olen paljon kiinnostuneempi lukemaan, miten aikalaiset ajattelivat historiallisten tapahtumien keskellä. Niinpä lueskelin Foorumin Kahvihuone- ja Ostin ja myin juuri äsken -ketjuja maaliskuulta 2020, ajalta jolloin en vielä lueskellut foorumia lainkaan. Epäuskoisia kommentteja, miten laatuyhtiöt voivat mennä niin poskettoman halvoiksi suhteessa ihan konkreettiseen reaaliomaisuuteensa, taistelua sitä pelkoa vastaan että huomenna taas -8%. Oikeita ja vääriä ennusteita tulevaisuudesta. Kertaakaan en naureskellut millekään väärälle ennusteelle, koska muistan miten sumuiselta tilanne näytti. Pikemminkin minussa heräsi paljon myötätuntoa noita menneisyyden vaimeita ääniä kohtaan, taistelijoita ruudinsavun keskellä ostamassa hämmentyneenä Fortumia 15 eurolla vain nähdäkseen että seuraavana päivänä se on 14e, vilkaisten välillä lompakosta puolison kuvaa ja lohduttaen pahimpia salkkuvaurioita kärsineitä kanssasijoittajia sillä, miten yö on pimeimmillään juuri ennen aamunkoittoa.

42 tykkäystä

Jos kaipaat mökkilukemista kesäksi niin tähän sopii loistavasti Ken Folletin maailmansota trilogia. Fiktiiviset päähenkilöt sijoitettuna historiallisesti tarkkaan viitekehykseen. Juurikin tuo aikalaisten suhtautuminen eri käänteisiin ja odotuksiin tulevaisuudesta on hyvin mielenkiintoista.

Olen itsekkin jokusen inderes ketjun lukenut joko käänneyhtiöistä tai sitten syystä tai toisesta romahtaneista lafkoista ja katsellut sitä yleisen sentimentin muutosta. Samaten uhreiluforumeilla on mukava lukea fiiliksiä jossain eeppinen comeback matseista, ottelun edetessä.

5 tykkäystä

Tuli nyt itsekin kaiveltua tämän innoittamana ja eipähän tarvitse pohtia kumminpäin tämä Timontin mutuilu osui. :joy:
Itse toki laskettelin laskun myymättä mitään ja ostot tuli aloitettua tietenkin liian aikaisin, ehkä ensi kerralla sen suhteen osaankin toimia sitten viisaammin. :face_with_monocle:

9 tykkäystä

Hän onnistui ajoittamisessaan erinomaisesti, mutta kannattaa muistaa, että markkinoilta poistuminen on nuorelle sijoittajalle kovinta mahdollista uhkapeliä ison velkavivun jälkeen. Itse olen tällä hetkellä aika pelokas karhuilija kun markkina on monella mittarilla historian kallein ja muitakin historiallisesti pelottavia tunnusmerkkejä on ilmassa, mutta olen laittanut sellaisen peräseinän, että omaisuudestani ei voi koskaan olla alle 50% osakkeissa. Näin suojelen itseäni liian pahoilta vaurioilta (eli menetetyiltä tuotoilta), jos markkina jatkaakin hyvää kehitystään tulevina vuosina.

5 tykkäystä

Lomille on mukava lähteä kun salkku ATH ja vipu alle 5%. Toivottavasti ei seuraavaan neljään viikkoon tapahdu mitään dramaattista.

5 tykkäystä

Itse katsoin tässä vähän peruutuspeiliin että entäs jos olisi vetänyt “sell in may and go away”. No, olisi tullut tauluun menetettyinä tuottoina jo yli 10% vähän yli kuukaudessa…

Ihan pienistä heilahduksista tai “iik ATH”-vinkunoista ei kannata hetkahtaa vaan pitää katse isommassa kuvassa.

8 tykkäystä

Jahas, nyt on alkanut pyöriä nämä mainokset jo busseissakin

13 tykkäystä

Ilman muuta näin, sijoittaja joka pysyy koko ikänsä hyvin korkealla osakepainolla, biittaa todennäköisesti ne sijoittajat jotka pyrkivät voimakkaasti ajoittamaan. Lisäksi ATH on periaatteessa ihan luonnollinen tila pörssille, koska pitkällä aikavälillä pörssin trendi on nouseva.

8 tykkäystä

"James B. Stewart on talousjournalismin professori, Pulitzer-palkittu New York Timesin kolumnisti ja kirjailija sekä kokenut sijoittaja. Hän on sijoittanut yli 40 vuotta.

Pitkän sijoitusuran tärkeimpiä oppivuosia eivät olleet ne parhaat nousu- eli härkämarkkinat, vaan juuri tällaiset koronakriisin kaltaiset levottomat ajat."

2 tykkäystä

Kiitos!

Mukana on arvonnousua, mutta suurelta osin myös ansiotuloja. Mitä nyt viestejäsi olen lukenut, niin samaan tapaan opiskeluaikana ahkeraa keikkailua, opintolainan sijoittamista ja jonkin verran myös opiskelijabileitä.

2 tykkäystä

Samassa veneessä ollaan ajatuksiemme kanssa. Mihin suuntaan soudetaan? :joy:

1 tykkäys

Katsoin aivan samaa. Erittäin kyseenalaista toimintaa mielestäni.
Ns matti meikäläinen ei todennäköisesti ymmärrä riskejä.

5 tykkäystä

Soudellaanko kesästä ja elämästä nauttien, antaen hyvien yhtiöiden tehdä töitä puolestamme silloinkin kun itse lomailemme, suhtautuen käteiseen ei aivokuolleena nollakorkoisena assettina, vaan valmiudessa hyvän sään aikana laadittuihin osto-ohjelmiin, joista pidetään huonolla säällä kiinni vaikka miten pelottaisi?

2 tykkäystä

Ymmärrän tunteen, uskoisin. Kirjoitin itse ylioppilaaksi 1988, silloin elettiin Suomessa kaikkien aikojen humppakarnevaaleja, äkkiä oli kaikilla rahaa rajattomasti. Baareissa oli maailmanlopun meininki, jupit heitti sisään tullessaan luottokortit rennosti baaritiskin takana oleviin laseihin, ja etenkin wannabe-jupit. Kilpailtiin, kuka saa maksaa. Rahaa tuli tyhjästä, äkkiä kaikki saivat lainaa ja kulutusluottoja, ja se, joka otti eniten, oli kovin tyyppi ja pian miljonääri, koska kaikki omaisuusarvot kiipesivät huimaa vauhtia kohti taivasta. Jos jonnet ei tiedä näitä juppijuttuja, guuglailkaa, mutta siis vähän alkaa olla samankaltaisia merkkejä ilmassa. Tuossa juttu yhdestä tuon ajan ikonista, näkyiskö jotain yhteneväisyyksiä nykyaikaan?

Itsellä oli lapsuuskodin perintönä tuulen huuhtoma perse, ei latin latia taskussa. Edessä muutto pääkaupunkiseudulle koulun perässä, asuntojen hinnat olivat karanneet täysin ulottumattomiin, jos ei rikas isi maksanut. Suoraan sanottuna tuntui lähes lohduttomalta, sukupolveni nuoret olivat jääneet bakkanaalien osattomaksi sivustakatsojiksi, jotka eivät ikinä pääsisi kiinni edes omaan asuntoon pääkaupunkiseudulla.

Onneksi tunsin muutamia luottoihmisiä, joilla oli vähän pidempää perspektiiviä elämässä. He sanoivat, että nää on näitä, älä murehdi. Käy koulut ja huomaat, että kaikki menee hyvin, et ole jäänyt osattomaksi mistään. Oli vaikea uskoa, oikeasti.

1991-92 se sitten loppui. Omaisuusarvot puolittuivat hetkessä, ulkomailta saadut ja rohkeasti otetut yritysainat hyppäsivät Suomen markan devalvaation myötä uusiin lukemiin, firmat ajautuivat joukolla maksukyvyttömiksi, omaisuudet menivät pakkomyyntiin, työttömyys räjähti käsiin, asuntolainojen vakuuksina olleiden asuntojen arvot puolittuivat. Asunnot pakkomyytiin, velat jäivät. Siinä kohtaa ei harmittanut, että olin jäänyt osattomaksi velkarahahumppafestivaaleista, äkkiä olinkin lähes velaton nuori, jolla oli kaikki tiet auki tulevaisuuteen.

Nää on näitä. Näitä tulee ja menee.

Itse olen elänyt aika huoleþoman elämän, matkustellut, tanssinut, laulanut ja soitellut, nauttinut hyvätuloisen elämästä, on ollut aina autot ja moottoripyörät ja purjeveneet, en todellakaan ole näitä sentinvenyttäjiä, jotka panee pienen palkkansa sijoitustilille ja siirtää elämän elettäväksi sitku.

Suoraan sanottuna nyt tuntuu ihan hyvältä, ikää on 52 v. ja suunnilleen kaikki omaisuus hankittuna, mitä kaipaan, kaikkea koettu ja maailmaa nähty. Nyt on vielä hyvä liksa ja fyrkkaa jää säästöön, eikä tämä nousukausi ole tehnyt säästöille pahaa, hyvinkin näyttää, että eläkkeen lisukkeeksi on tulossa aika mukavat osinkotulot, saa jatkaa iloista, huoletonta elämää myös lopun elämää.

Tämän haluan sanoa nuoremmille: älkää murehtiko, jos tuntuu, että muut on miljonäärejä ja itse tuomittu ikuiseen köyhyyteen. Ei se mene niin. Suhdanteita tulee ja menee, tilaisuuksia tulee, eläkää nyt, tarttukaa tilaisuuksiin. Typerykset karsitaan aina välillä liioista rahoistaan, ja fiksuille tulee tilaisuuksia aina uudestaan ja uudestaan. Parhaat ilot ovat ilmaisia tai hyvin halpoja, omaisuus tuo myös huolia ja murheita, nauttikaa vapaudesta ja huolettomuudesta nyt. Rahoista ehditte nauttia myöhemminkin.

Maailma muuttuu paremmaksi, ei huonommaksi. Elämänne muuttuu paremmaksi, ei huonommaksi. Älkää uskoko kurjistelijoita, teille on vielä koko maailma auki, kun pidätte silmänne auki, opiskelette, elätte ajassa mukana, tartutte tilaisuuksiin.

210 tykkäystä

Ai saakeli, nyt on huikea kirjoitus! Kiitos.

13 tykkäystä

Yksi parhaista kirjoituksista, jonka Juurikki on tällä vuosituhannella lukenut. Kiitos. :smiling_face_with_three_hearts:

Lisäksi kun kertoo, että meille (omalta kohdalta ex-yrittäjille) niin kovasti tyrkyttämällä tyrkytettiin lainojen vaihtamista valuuttalainoiksi 1-2% edulla juuri ennen, kuin rysähti.

Juurikki ei tarttunut tilaisuuteen, vaan kieltäytyi pankin tiskillä arvaten, että nyt on ketunhäntä kainalossa. Tuli seuraavalla viikolla kutsu pankinjohtajan juttusille. Oli aika painostava keskustelu, mutta ei haitannut, kun oli mahdollisuus maksaa laina vaikka heti omilla säästöillä. Neuvottelusta pääsi pois vain lupaamalla, että Juurikki harkitsee asiaa. Juurikki harkitsee vieläkin. Entä ne, joilla ei ollut harkitsemisvaraa?

Tilanne oli sentään hieman tasavertaisempi, kun heti Kansallis-Osake-Punkin Kansallistalkoisiin osallistumisesta huolimatta piti myöhemmin painostuksen jälkeen oma lainasopimus vaihtaa pankin kannalta parempaan. Taisi olla varautumista negakorkoihin, eli ihan turhaan asiakkaita silloin kiusasivat. Ne velat onneksi jäivät viime vuosituhannelle.

Nuoret, lukekaa kommentoimaani elämänfilosofista viestiä.

25 tykkäystä

Olen suorastaan äimistynyt kuinka paljon kaivoit lähteitä Henrik Kuninkaasta ja näin nopeasti. @Contrafun Kiitoksia, kun otit kopin toiveestani. Muutenkin hienosti tiivistit aiheen ja nämä sitaatit, yms. :+1: Todella mielenkiintoista luettavaa! :slight_smile:

On hienoa tavoittaa pieni käsitys siitä persoonasta kuka hän oli. Ripaus nostalgiaa, sekä pala pörssihistoriaa.

@Crazy_Train Hei! Loistavia ehdotuksia, kiitoksia paljon. Täytyy ihan kaiken rehellisyyden nimissä myöntää, että kummatkin kirjailijat ja teokset ovat tuntemattomia. Thorndike on lähinnä nimenä tuttu. Laitoin kyseiset “The Outsiders” -Thorndike, sekä “Rich, Wiser, Happier” -Green kirjat tilaukseen juuri. :handshake:

6 tykkäystä