KTM-ohjelmissa taloustiede on useampaa kertaluokkaa vaikeampi kuin vaihtoehdot. Rahoitukseen on yleensä vaikeampi päästä, mutta matikka siellä on loppupeleissä sellaista kevyttä kaljakuittiin tuhertelua vrt taloustieteet.
Käy tsekkaamassa joku Jehle, Reny, Advanced Microeconomic Theory esimerkkinä maisterin mikroteorian peruskurssien kirjallisuudesta.
Jos koet matemaattiset mallit innostavina ja haluat painia niiden kanssa, niin taloustieteet on toki hyvä valinta. Tilkkarikama ei anna minkäänlaista pohjaa niihin opintoihin.
Toki asia on juuri niin kuin kirjoitit, se on itsestään selvää. Tarkoitin enemmänkin sitä että varmasti suurimalla osalla ihmisistä on jotain harrastuksia/paheita, joihin menevän rahan voi ajatella olevan “hukkaan heitettyä”. Tuskin kovinkaan moni lottoaja ajattelee sitä vakavasti otettavana vaurastumisen muotona, enemmänkin kyse on pienestä jännityksestä perheen lauantai-iltaan jne.Molemmille on paikkansa.
Nyt kun kansankapitalismi on ottanut kunnolla vauhtia viime vuosina, yksi sen naurettavimmista ilmiöistä on se jossa sijoittava keskiluokka taivastelee kovaan ääneen lottotilastoja ja ohjeistaa pienituloisia tyyliin “jättäisit sen lottorivin laitamatta, sijoita ennemmin se 3 e/vko. Oletko kuullut korkoa korolle -ilmiöstä?”
Kaikilla meillä varmasti on asioita joista voisi nipistää ja säästää rahat, mutta elämässä on muutakin kuin vaurastuminen. Tämä oli pointtini, sijoittajakin voi lotota, ei tarvitse valita jompaa kumpaa.
Laskelma olettaa että aloittaa nyt nollasta. 23-vuotias joka säästänyt ja sijoittanut kesätyörahoistaan ja saanut sijoituskipinän vanhemmiltaan voi omata isonkin salkun. Minun 2-vuotiaalla on 4000e salkku pelkistä lapsilisistä. Täysi-ikäisenä noin 50 000e pelkästään lapsilisiä rahastoihin säästämällä.
Ostaa lottorahoilla kryptoja niin voi jännittää pelkän lauantai-illan sijaan joka ilta ja mahdollisuudet tulla miljonääriksin on paljon paremmat Ostamalla oikeastaan mitä tahansa muuta kun lottoa omistaa sentään jotain konkreettista eli saa jotain vastinetta. Lotosta ei saa mitään. Kaljatuopissakin on enemmän vastiketta.
Ei ole, mutta mutulla heitän että suhteessa yhteensä käytettyyn rahan määrään vuodesta 1970 asti sekä suhteutettuna kuluneeseen aikaan niin enemmän kuin lottovoittajia.
Saahan lottokupongilla (häviävän pienen) mahdollisuuden jättipottiin. Ei siitä kaljatuopistakaan jää juomisen jälkeen muuta omistusta kuin astetta heikommat yöunet ja korkeammat veriarvot. Sitä paitsi, miksi käyttäisit aikaa kaljan juomiseen, kun voisit sen ajan opiskella sijoittamista?
Menee semantiikan puolelle. Alkuperäinen pointtini ei missään nimessä ollut puolustella lottoamista sijoittamisen muotona, omistamisesta puhumattakaan. Aina vaan jaksa hymyilyttää se pöyristyminen lottoa kohtaan joka aika ajoin nostaa päätään osakesäästämistä harrastavien keskuudessa…
Hienoa kun pystyy keräämään lapselle rahaa sijoittamalla jne. Kannattaa muistaa noin yleisesti, että monella ei todellakaan ole mahdollisuutta säästää edes itselleen rahaa pienten tulojen ja muiden syiden vuoksi. Toivottavasti ja onneksi he eivät varmaan lue näitä palstoja jossa osa “leveilee” säästöillään. Tämä ei kohdistu kehenkään, ei siis meloneita nenään…eikä muuallekkaan.
Kannattaa panostaa lasten kanssa olemiseen ja onnelliseen elämään, siihen eivät välttämättä auta mitkään kerätyt rahasummat, julkisuudesta löytyy “hyviä” esimerkkejä.
Itselläni on 4 lasta, ja rakensin omaa uraani nuorena, ja nyt jälkeenpäin tajuan, että missasin paljon aikaa lasten kanssa olemista sen takia, ja niitä ei saa millään takaisin.
Kaikki lapset on työelmässä, kukaan ei ole juoppo eikä huumeenkäyttäjä, ainakaan vielä, joten katson onnistuneeni vaikka ei ollut varaa kerätä heidän lapsilisiänsä heille.
Lastenlapsille pystytään nyt sitten jo jotain keräämäänkin.
Nyt on jonkun verran sijotuksia ja erittäin hyvä eläkekertymä, se on tietysti kiva, mutta vakuutan, että elämän arvot muuttuvat kun ikä alkaa oleman 50+ ja 60+.
Nämä vaan tällaisia “Isällisiä” kommentteja eivätkä mitää arvostelua. Pinnallisuus ja raha valtaa liikaa maailmaa nykyään, onneksi nuoret ovat kokoajan kokonaisvaltaisesti järkevämpiä arvoiltaan.
Heillä on siihen myös paremmat edllytykset kun meillä vanhemmilla oli aikanaan,ainakin niillä, jotka syntyivät persaukisten perheisiin, kuten minä.
Lotosta keskustelua en ymmärrä ollenkaan, jokainen laittaa rahansa mihin haluaa, ei niitä puulaatikkoon mukaan saa.
Ahneus vaivaa apua! Vivun keventely aloitettu, mutta se tuntuu vaikealta. Koko ajan miettii, että jos vielä hetken pitäs niin saisi enemmän voittoja. Vivun keventäminen on riskienhallintaa ja se on suunnitelmallista, mutta silti ahneus häiritsee toimintaa. Onko tuttua? Vauhtisokeus ja nälkä kasvaa syödessä. Tietenkin pelko pääoman menettämisestä vuorottelee myös. Miten sitä osaisi pysyä tyynenä eikä hätäillä ahneuden ja pelon kanssa? Kuitenkin pitää olla tarpeeksi kunnianhimoinen, mutta ei saisi haukata liian isoa palaa. Mikä on se sopiva palanen ettei tukehdu?
Sekavaa sepostusta, mutta pakko hakea vertaistukea. Miten te toimitte näiden tunteiden ja salkunhallinnan kanssa?
Näitä ei mieti, kun on asioista oma ja perusteltu mielipide. Muiden huutelu, otsikoiden lukeminen (media tekee työtään), sijoitusstrategian (riski, horisontti yms.) on vaikuttavia tekijöitä… niin nuppiin kuin tuottoihin. Mites omalla kokemuksella se markkinan ajoittaminen onnistunut? Itse tehnyt päätöksen vähentää osakepainoa asteittain kesänmittaan. Saa nähdä kuka oikeassa ja kuka väärässä.
Unohda tunteet ja seuraa omaa sijoitussuunnitelmaa.
Sijoitussuunnitelman teko suositellaan tehtävän “hyvän päivän” aikana, että kun tulee “pahat päivät” niin ei tee tyhmiä ja hätiköityjä päätöksiä.
Jos ei ole ennalta tehtyä sijoitussuunnitelmaa niin tämä on hankalampi asia.
Kylläpäs on kummallista tekstiä Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemeltä.
En oikein päässyt yhtään kärryille mikä hänen agendansa tässä on.
Tuo teksti voisi olla hyvin vaikka aktiiviselta rahastonhoitajalta joka myy palveluitaan.
Yrittääkö jollain tapaa puolustella eläkerahastojen huonoa menestystä verrattuna indeksiin vai mikä juttu?
Eli hänen mielestä indeksisijoittaminen ei ole helppoa koska pitää päättää mitä indeksiä seuraa ja pitää miettiä kuinka suuren osan varoista sijoittaa muihin omaisuusluokkiin. Ja siihen päälle vielä sanoo että ”Usein aikahajauttaminen kannattaa”. Tuohan on monen tutkimuksen pohjalta todettu että ajallinen hajauttaminen indeksirahastoon ei kannata 2/3 kerroista ja että ajallinen hajauttaminen siirtää vaan riskin tulevaisuuteen.
Ostamalla oikeastaan mitä tahansa muuta kun lottoa omistaa sentään jotain konkreettista eli saa jotain vastinetta. Lotosta ei saa mitään. Kaljatuopissakin on enemmän vastiketta.
Samoin koko osakepeli