Hienosti kuvailtu lotossa päävoiton todennäköisyys arpakuutiota hyödyntämällä!
Ja myös tuo todennäköisyys vakuutuskorvausten saamisesta…
Minä en ole matikkanero mutta nämä esimerkit ymmärrän, ja näen jo tilaisuuksia, missä käyttää näitä.
Ja kaikille ajattelijoille, olen myös käyttänyt jo mutta nyt hoksasin enemmän tästä asiasta!
Lotossa oli muuten joskus vain 6 numeroa. Joku raisiolainen näitä iloisesti ruksikin.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005473496.html
On jotkut joskus tehneet rahaakin ostamalla jokaisen mahdollisen kombinaation.
https://www.google.fi/amp/s/thehustle.co/the-man-who-won-the-lottery-14-times
Tällainen alkaa jo tuntua sijoitustoiminnalta.
Onko jollain jakaa uutisia mikä (taas) vaikuttanut jostain syystä huonoon vety -päivään? Vai onko vaan tätä perus hypelappujen nousua ja laskua…
Täähän oli hieno tarina, kiitos jakamisesta
Terve. Tuos jonku verran seurannu hype osakkeita ja niiden osakkeiden vaihtomääriä. Löytyiskö joku sivu missä sais rankattua yriyksien päivä vaihdon ja vaihtojen keskiarvon mukaan. Eli mitä isompi ero näissä on. Monesti näkee yrityksen vaihdon olevan keskimääräisesti joku 200k-400k ja jos pörsin aukiolo aikana päiväkohtainen vaihto huitelee 10m-50m niinYleensä nousua silloin osakekkees 30%-50% Parhaimmat laput on lääkeyritykset, jotka saanu lääkkeellensä hyväksynnän tai myyntiluvan. Silloin nousua 50%-200% Harvoin on viitsiny lähteä mukaan nousuun. Mutta monet kymmenien % nousut pienen ajan pidolla jäänyt ottamatta. Eli kyse Usan osakkeista. Huom. Todella riskinen tapa treidata.
Haarumin puolelta tuli vastaan tämä ja yleisesti tekee mieli kommentoida. Sain @eesau siis vain inspiraation palopuheelle kommentistasi, ei suoraan vastine kirjoitukseesi. 
Syytän suomalaista vasemmalle kallellaan olevaa opetusta siitä ajatusmaailmasta että kaikki, ja erityisesti liiallinen voitto on pahasta. (Tietysti paitsi jos kyse on lotosta tai jääkiekosta.) Hinnoittelun osalta on ihan väärä ajatus että merkittävä osa katteesta kuuluu ohjata omistajien taskuun. Tässä katse on vahvasti omassa navassa ja omissa kateprosenteissa sen sijaan että yritettäisiin oikeasti ymmärtää mitä asiakas tarvitsee.
Kun ollaan lähempänä asiakasta, a) voidaan palvella paremmin asiakasta, b) ymmärretään paremmin kuinka hyödyllinen myytävä palvelu asiakkaalle on, c) voidaan hinnoitella palvelu saadun hyödyn mukaan, ja d) voidaan käyttää noita “ylimääräisiä” saatavia rahoja myös palvelun parantamiseen ja asiakkaiden tyytyväisyyden kasvattamiseen.
Tämä on itseään vahvistava looppi joka tuntuu olevan kovin vaikealta hahmottaa monelle. Puhutaan että kyllä me ollaan asiakaslähtöisiä ja kuunnellaan jne. Mutta käytännössä ei kuitenkaan oikeasti eletä tuota arkea ja käytetä kaikkia mahdollisuuksia palvelujen parantamiseen asiakkaan näkökulmasta. Oikea hinnoittelu ja sen tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen myös asiakkaan hyödyksi on osa tätä kokonaisuutta. Asiakas kuitenkin ostaa sitä hyötyä eikä hintaa. Tämä useimmiten myös tarkoittaa että ei siellä asiakkaallakaan vietetä ihan niin paljoa aikaa kuin oli mahdollista ja hyödyllistä. Asiakkaan arvon tunnistaminen ei yleensä vaadi mitään superosaamista ja usein asiakkaat ovat siitä valmiita myös kertomaan, kun vain asiakassuhde on kunnossa.
Pahoittelut avautumisesta, näin tuotepuolen kanssa työarjessa painiskelevana henkilönä nämä asiat vaan triggeröi välillä. 
“Näissä haastatteluissa neuvoksi muille annetaan, että ostoja pitää tehdä romahduksen aikana. Toisin sanoen myös pörssissä rikastuminen tapahtuu joidenkin muiden kustannuksella. Jos kaikki tekevät näin, romahdusta ei olekaan.”
HS lukijan mielipide; Kun sanat eivät riitä.
Ei asiakkaan ja/tai palvelun arvon tunteminen mielestäni liity suoraan hinnoitteluun. Hinnoittelun määrittää usein markkinahinta tai tuotteen kilpailukyky ominaisuuksiltaan tai asiakkaan kokeman hyödyn muodossa.
Täysin samaa mielti siitä, että “me suomlaiset” ei usein osata tehdä rahaa vaan laitettaan perusmarginaali hankintahinnan päälle. Rahan tekeminen ja erityisesti sen valuttaminen omistajien taskuun on karmeaa 
. Päinvastoin, mitä enemmän omistajat tienaa, niin valveutunut nykypäivän omistaja/johto jakaa sitä myös tekijöille ja satsaa yrityksen tulevaisuuteen.
Ei ole synti tehdä kunnon tulosta, eikä sitä edes voi tehdä ilman korkeaa asiakstyytyväisyyttä ja ostouskollisuutta, rohkeutta meille suomalaisille 
Juurikin näin! Masse-sedäm sijoitusopas, luku 3, jae 4: “Sijoittainen on viihdettä, mistä pitää aina välillä ihan maksaakin” Sama pätee lottoon - varsinkin, jos lottoaa Masse-sedän tyyliin näitä Sannan jakamia tukieuroja takaisin kiertoon 
Masse-setä, FA, vain massen kiertokulku on muailmassa ikuista! 
Ihan hyvät skenaariot. Itse vielä näiden lisäksi ajattelen sijoituksiani öljyyn “hedgenä” 
Ei diiliä / diili, Öljyn hinta romahtaa → Lisään huviveneilyjä ja ulkoilutan V8 ahkerammin maanteillä 
Ei diiliä / diili, Öljyn hinta pomppaa → nautin osingoista ja arvonnoususta
Pohdintaa laskupäivän ratoksi:
Milloin kuukausisäästäjälle mielestänne tulee “merkityksettömäksi” uusien kuukausittaisten talletusten tekeminen?
Esim 350€ kuukausisäästöllä yo. mallilla lopetettaisiin talletukset kun salkun koko on 35 000€ jne.
Mitä kokeneemmat ovat mieltä?
Minusta tuo on jokaisen henkilökohtainen asia pohdittavaksi ja pitkältikin omista tavotteista kiinni. Jos sillä 350e:lla saa omasta mielestä enemmän hyötyä kulutuksessa kuin salkussa niin silloin kannattanee ottaa ilo irti elämästä. Jos tavoitteet on korkealla niin eihän tuossa esimerkissä ole mitään järkeä lopettaa säästämistä. Sehän on vuodessa 12% tuon salkun arvosta.
Mieti mitä se säästetty summa on vaikka 20-40v. päästä 7% tuotolla ja vertaat sitä tuolla 1% säännöllä nykyisen salkun kokoon. 350€ muuttuisi ~1350-5200 aikajänteestä riippuen, jolloin prosenttiosuus onkin jo huomattavasti suurempi.
En ole kokeneempi missään nimessä, mutta sanoisin että 1%/vuosi olisi järkevämpi taso.
Tai miksi sitä koskaan lopettaa, jäädyttää vain joskus summan tasoon x ja käyttää nousevat tulot itseensä?
Eli sadan tonnin salkullakin säästäisit satasen kuussa? 
Ei kuulosta intuitiivisesti kovin mielekkäältä säästellä salkkuun summia, joiden vaikutus on pienempi kuin yksittäisen päivän kurssiheilunta.
" Kolme saksalaista autonvalmistajaa, BMW , Volkswagen-konserni ja Daimler ovat Euroopan komission mukaan syyllistyneet keskenään kilpailun rajoittamiseen ja näin rikkoneet EU:n kilpailulakia."
No miksei? Jos on vipua mukana, niin tuolla maksaa korkoja ja jos ei, niin tilille kertyy kassaa ostoja varten. Ei tuota automatisoituna mitään vaivaa
Ei kyllä vielä tällainen lasku saa aikaiseksi sitä, että kaivaisin ostohousut naftaliinistä ja alkaisin ostelee vaikka salkussa onkin käteistä 80%.
Jospa Marky The Stock Market Crash toteuttaisikin uhkauksensa tällä kertaa 
Miten aikaisempi rahankäyttö liittyy mitenkään tämänhetken rahankäyttöön? Vrt ”sunken cost fallacy”.
Kuukausisäästämisen idea lienee se ettei kaikkea kyhnyä sittenkään törsää. Jos sellainen ei sittenkään tunnu tarpeelliselta niin sittenhän sen joutaa lopettamaan, muttei salkun koolla siinä nyt suoranaista merkitystä tarvitse olla. Epäsuorasti toki niin, että jos puskuri on jo riittävä niin joutaahan ne rahat sitten vaikka juomaan.
Toisaalta mikä ongelma se ylipäätään on, että pääoma karttuu vain vähän lyhyellä aikavälillä? Mainio esimerkki täysin keksitystä ”ongelmasta” IMO😀
Itse kyllä mieluummin otin isoimman osan kk-säästöstä kerralla käyttöön vipuna