Tarkoitin lähinnä niitä jotka ei tee töitä tai mitään muutakaan järkevää. Joillekin voi sopia intohimoinen työnteko eikä siinä sinänsä ole mielestäni mitään tuomittavaa, vaikka se ei omaan makuun olisikaan. Se että sitä vaatii muilta on sitten toinen juttu.
5 tykkäystä
Ja SAK:n kaltaisten yleishyödyllisen yhdistyksen statuksen omaavien organisaatioiden verovapaudessa ei luonnollisestikaan nähdä mitään pahaa.
1 tykkäys
Eipä ne sitä mitenkään erityisesti puolustakaan. Kannattaa Arkadianmäelle tai politiikkanurkkaan nää laittaa jos aiheesta haluaa enemmän vääntää.
1 tykkäys
En väännä enempää, mutta myönnän Kaukorannan osalta virheellisen käsitykseni. Toisaalta tuosta jutusta on kaksi vuotta eikä paljon ole asialle tapahtunut.
1 tykkäys
Eipä ne yrittäjän lomat hääppösiä ole, sairaslomaakin otetaan vaan omiin hautajaisiin, ja niistäkin tullaan seuraavana päivänä takasin🤣 mut joo ihan en aio kyl loppuun asti olla siinä pyörässä,
4 tykkäystä
Tämä hiukan särähti omaan silmääni näin alan opiskelijana. On totta, että teoriaopintoja voidaan monistaa luentomuotoisena vaikka tuhannelle opiskelijalle kerralla. Etäopetuksen myötä edes luentosalit eivät rajoita. Lääkärin koulutus on kuitenkin isolta osin mestari-kisälli-suhteisiin perustuvaa. Opettavat lääkärit ihannetilanteessa kädestä pitäen opettavat toimenpiteet, käyttöjärjestelmät jne. Jo tällä hetkellä olemme välillä tilanteessa, jossa todetaan, että: “tätä taitoa todennäköisesti tarvitsette usein arkityössä”, minkä jälkeen näemme hyvällä tuurilla ehkä yhden esimerkin ja poikkeustilanteissa saattaa jopa yksi opiskelija 15 hengen ryhmässä päästä kerran kokeilemaan. Muiden katsoessa epätoivoisesti olan yli.
Ottamatta kantaa lääkärien määrään, jos opiskelupaikkoja lisätään, olisi samassa suhteessa tarjottava järjestäville tahoille resursseja opettaa asioita mahdollisimman pienille ryhmille, jolloin ns. Kesäkandien ei tarvitse opetella ihmiseen kajoavia toimenpiteitä youtubesta.
11 tykkäystä
Tämä on ihan paskapuhetta. Jo nyt meillä opetetaan ihan liian vähän kliinisiä taitoja kliinisessä opetusvaiheessa. Jos lääkärien koulutusmäärät kasvavat, niin rahaa on pakko saada tuohon koulutukseen lisää, koska nyt nuo “pienryhmät” ovat jo niin isoja. Kaikki eivät mitenkään pääse noita kaikkia taitoja opettelemaan käytännössä edes yhtä ainoaa kertaa.
Ja ne kaikki taidot ovat suht. keskeistä ihan jo potilasturvallisuudenkin takia.
9 tykkäystä
Harvaan ammattiin kouluttautuessa pääsee harjoittelemaan käytännössä kaikkia mahdollisia tapauksia, joita sitten työelämässä tulee vastaan.
1 tykkäys
Olen samaa mieltä että pitäisi päästä. En kuitenkaan usko että se on mahdollista. Tosin en tiedä miten he harjoittelevat esim luomen poistoa. Toiseen kysymykseesi. Kyllä, jos lääkäri tekee jonkun operaation, haluan että hän on tehnyt sen ennenkin.
3 tykkäystä
Minä en tiedä että miten tekniikan alalla tuo dynamiikka toimii, mutta lääkiksessä tuo ei johdu kyllä mistään “olkapäiden kohottelusta”. Kun ei resurssit, aikataulut, kliiniset opettajat ja harjoituspotilaat riitä, niin tämä on tulos.
Varmasti tehostettavaa lääkiksen opetuksessa on (olen itsekin antanut tuosta palautetta), mutta ei siellä kyllä mitään perseilyä ole. Koulutus on todella tiukka verrattuna vaikka johonkin opettajan koulutukseen tai moneen muuhun korkeakoulualaan.
4 tykkäystä
Kuten muutkin lääkärit tai sellaiseksi opiskelevat ovat täällä kommentoineet, niin koulutuspotentiaali ei todellakaan ole vajaa. Kuten jo sanottiinkin, koulutus ei ”skaalaudu” kuin massaluentojen osalta. Vaikka sisäänottomääriä on lisätty, absoluuttinen resurssi on pysynyt lähes samana tai ainakaan ei ole kasvanut sisäänottomäärien suhteessa.
Pienryhmissä on muutama opiskelija ja et saa sitä mitenkään tehostettua. Voit toki kasvattaa ryhmäkokoa, mutta ei se ole potilaallekaan mukavaa jos kymmenen kandin poppoo pällistelee intiimialuettasi ja lopuksi asettautuvat jonoon ja kukin tuseeraa vuorollaan.
Ulkomailla opiskelee jo yli 1000 suomalaista, jotka suurimmaksi osaksi palaavat valmistumisen jälkeen takaisin Suomeen. Minulla on vahvasti mielikuva, että ulkomailla opiskelevilla on Suomen lääkiksiä huonommat valmiudet työelämään johtuen enemmän teoreettispainotteisesta koulutuksesta.
Asiasta oli muuten äsken juttu Ilta-Sanomissa
Mitä tulee kustannuksiin, niin lääkärikoulutus maksaa n. 100 000€ per nuppi, joten ei valtion kannata sellasia kouluttaa työttömiksi. Suomessa ei niinkään mielestäni ole lääkäripulaa, vaan tilanne jakaantuu epätasaisesti pääkaupunkiseudun ja maakuntien välillä.
Palkkakeskusteluun en taida viitsiä puuttua. Joskus vastasin palkkaketjuun, mutta se herätti hieman vihaisia reaktioita.
6 tykkäystä
Juuri näin. Kasvukeskuksissa on kovastikin tunkua lääkäreistä, mutta “syrjäseuduilla” sitten pulaa. Tuon ongelman korjaaminen ei nähdäkseni parane millään koulutusmäärien lisäämisellä. Sama ilmiö näkyy ihan kaikilla aloilla ja muuttotilastoissakin, mutta lääkärien kohdalla se korostuu koska lääkärin töitä ei voi tehdä kuin lääkärit. Esim. opettajien töitä voi tehdä kuka tahansa pätkähommissa, joten ongelma ei siellä ole niin paha.
2 tykkäystä
Aivan. Meiltä jatkuvasti ainakin pyydetään palautetta ja koulutus muokkautuu jatkuvasti tehokkaammaksi ja opiskelijaystävällisemmäksi sen mukaan miten noita parannusehdotuksia saadaan toteutettua.
Väitän, että lääkiksen kohdalla tuossa mahd. tehokkaassa koulutuksessa nähdään enemmän vaivaa kuin monella muulla alalla. Ei perustu mihinkään faktaan, vaan ihan pelkkään omaan mutuun ja lähipiirin tietoihin miten asiat hoidettu muilla aloilla 
1 tykkäys
Tuohon en usko. Paikkoja lisäämällä saataisiin kilpailua muihinkin kuin yliopistosairaaloihin. Kyllä se lääkärikin muuttaa pikkupaikkakunnalle työn perässä jos muualta ei löydy. Uskoakseni lääkäreiden lisäämisellä olisi tervehdyttävä vaikutus siihen, että nyt pienet kunnat joutuu houkuttelemaan lääkäreitä suuremmilla palkoilla kuin kunnan maksukyvyn kannalta olisi järkevää.
5 tykkäystä
Niin siis tietysti se menee juuri noin, mutta se lisälääkärien kouluttaminen vaatii oikeasti selvää lisäpanostusta koulutusrahoihin. En ole ihan varma, että onko se enää kustannustehokas tapa valtiolla hoitaa tuota tilannetta?
Jos taas koulutusmäärät lisääntyvät selvästi mutta resurssit ei samassa suhteessa, niin olemme todella surullisella tiellä. Kliiniseen vaiheen ryhmäkoot eivät saa missään nimessä kyllä enää kasvaa.
1 tykkäys
Herranen aika. En ite tekis 80h työviikkoa edes muutamaa kuukautta, vaikka veroprosentti olis -50. Joku raja se on riihikuivan tienaamisellakin
7 tykkäystä
Keskeisempänä osana lääkärivajeen ratkaisemisessa näen ihan samat teemat mitkä koskettavat muutenkin haja-asutusalueen elinvoimaisuutta. Myös koulutusputkea ja/tai pääsykoevaihetta on hyvä pohtia, koska nyt meille tulee ihan liian vähän vaikka psykiatreja. Vika ei ole nähdäkseni juurikaan koulutusmäärissä vaan enemmänkin koulutuksen rakenteesta ja että sisäänpääsyssä korostuu ihan liikaa matemaattisluonnontieteellinen osaaminen.
5 tykkäystä
Silläkin riskillä, että menee sisäsiittoiseksi lääkishöpinäksi pakko kysyä: koetko ratkaisuksi yksittäisen uudistetun pääsykokeen, jossa laajennetaan painotusta pois luonnontieteistä. Eli edelleen haettaisiin yleispätevää kandidaattia vai olisiko mahdollinen ratkaisu useampi pääsykoe eri painotuksilla tietyin painotuksin, jolloin sisäänpääsijöiden kirjo laajenisi entisestään.
1 tykkäys
En osaa antaa yksiselitteistä vastausta, mutta nykyisessä mallissa painottuu kyllä turhan vahvasti tuon osaaminen. Olen minä näitä malleja miettinyt, mutta en tähän kahvihuoneelle viitsi alkaa mitään pitkiä viestejä aiheesta kirjoittamaan. Yksityisellä ehkä jos kiinnostaa!
2 tykkäystä
Mutuilua. Jos ihmiset pitäisivät paremmin huolta itsestään vähenisi myös lääkäreiden tarve. Jos vene vuotaa, niin parempi on paikata se reikä mistä sitä vettä tulee, kun hommata lisää kauhoja veden kauhomiseen. Ennaltaehkäisy. Miten voisi tehdä hyvinvoimisesta ja itsensä hoitamisesta velvollisuus. Ennaltaehkäisevän terveysteknologian kehitys auttanee ennaltaehkäisyssä. Insinööripanostuksia sinne.
Taitaa mennä myös niin että 20% terveyshuollon asiakkaista vie 80% resursseista.
Tehokkuuden parantaminen ja samalla parempi johtaminen. Lääkärit tuskin ovat parhaita organisaatioden johtamisessa.Terveyspalvelualoilla taitaa vaan kunniotuksen puutetta tulla jos pomo ei ole lääkäri.
Taitaa myös mennä terveyshuollon poliittisten päätösten alle.
5 tykkäystä