En tiedä mihin ketjuun tämä viesti kuuluisi, joten kysyn täällä, koska täällä on paljon porukkaa. Eli aloitan korkeakouluopinnot syksyllä ja mietin onko mahdollista nostaa opintolainaa enemmän kuin mitä valtio takaa? Mietin, että ottaisin 1,5x-2x opintolainan, jos se on mahdollista ottaa.
Jos valtio takaa tiettyyn summaan asti ja sen ylittämän osuuden jälkeen tulisi omat vakuudet. Laina menisi sijoituksiin ja salkkuun nähden tuo lainamäärä ei ole vielä kovin suuri riski lainan kummallekaan osapuolelle. Mitä mietteitä myöntääkö pankit suurempaa opintolainaa samoilla koroilla kuin valtion takaamassa lainassa?
No keskustelemalla pankin kanssa voi koittaa nostaa ihan sellaista lainaa kuin kiinnostaa. Mutta ehkäpä koitat keskustella sijoituslainan nostamisesta sen sijaan että koitat väittää että ilmaisen koulutuksen maassa tarvitset heti kättelyssä tuplaopintolainat.
Opintolaina on toinen niistä kahdesta aineksesta, josta opintotuki koostuu. Toinen on opintoraha. Koska kyse on erityisestä lainamuodosta, joka käytännössä perustuu siihen, että valtio takaa pankin saamiset ts. “opintolainan valtiontakaus”, jos opiskelija paljastuu maksukyvyttömäksi, sitä ei saa enempää kuin mitä laki tarjoaa Kelalle puitteita antaa valtiontakausta.
Opintolainana ei voi nostaa suurempaa summaa kuin mitä siihen on allokoitu: Kela myöntää valtiontakauksen aina 100% osuutena siitä, mitä voisit saada. Päätät itse nostatko kaikkia opintotukikuukausia vastaavan lainasumman per tarkastelujakso. Edit vielä tähän perään: Kela takaa, mutta pankki on se, mistä laina varsinaisesti nostetaan. Ja jos ei ole luottotietoja, niin sitten voi ilmeisesti jossain tilanteissa jäädä ilman. (Jolloin puuttuvan osuuden voi ehkä saada toimeentulotuesta).
Onko sinulla kokemusta siitä, miltä velkavivutettu salkku tuntuu voimakkaasti laskevilla markkinoilla? – Se tuntuu todella pahalta, niin pahalta ettet pysty välttämättä hallitsemaan tunteitasi sellaisessa tilanteessa, vaan tulet tehneeksi huonoja ratkaisuja. Siksi suosittelen, että sijoitat ilman velkaa vain töistäsi tienaamia rahoja. Pysyt paljon levollisempana kun tulee väistämättömiä kuoppia. Ole kärsivällinen, älä yritä ahnehtia kovalla riskillä liian nopeasti.
Tarkoitus on, että ohjeistus jää voimaan pysyvästi. Finnkinon kaupallisen johtajan Hannele Wolf-Mannilan mukaan ohjeistukseen on päädytty koronapandemian aiheuttamien tulonmenetysten tilkitsemiseksi.
Eipä tarvi tuollakaan käydä, toisaalta ne lippujen hinnat ovat muutenkin nousseet niin korkealle että ei ole omalla rahalla taidettu ostaa lippuja pitkään aikaan.
Finnkinonhan omistaa AMC ja 2019 liikevoittoprosentti oli 15,5 %.
Koronadipissä käytin velkavipua, jonka olen maksanut jo pois riskien pienentämiseksi. Kokemusta markkinoilta on noin viisi vuotta, joten en ole ihan ensimmäistä kertaa sijoittamassa, toki kunnon laskumarkkinaa en ole kokenut. Opintolaina sijoittaminen ei mielestäni kovinkaan suuri riski ole itselleni, sillä ensinnäkin laina olisi alle 10% sijoitussalkun koostani ja se on äärimmäisen halpaa lainaa.
Toiseksi monet käyttävät lainan elämiseen tai juhlimiseen ja koko summasta ei välttämättä jää säästöön mitään. Jos sijoitan koko lainan ja vaikka epäonnistuisinkin ja teen 20% lainasummalla tappiota niin minulla on silti 80% lainasummasta tallessa. En koe riskiä kovin suurena vaan enemmänkin mahdollisuutena. Tarkoitus on silti olla varovaisempi lainan pääomaa sijoittaessa, tarkoitus on sijoittaa vasta sitten kun sopiva kohde löytyy. Suosin myös tässä tapauksessa defensiivisempiä ja alhaisempien kertoimien kohteita vakaamman kehityksen takia.
Lisäksi kelan opintolainan hyvityksen myötä koko lainapääomaa ei tarvitse maksaa takaisin, jos valmistuu ajallaan. Yli 2500€ ylimenevältä osalta kela maksaa 40% pois, joten tappiotakin saa tehdä suht paljon ennen kun tämän jälkeen jää miinukselle.
Oli aikaa kokeilla sisäänpääsyä. Ennen ei tarvinnut miettiä, vaan kaikki meni omalla painollaan. Palvelut toimi.
Nyt ei onnistunut Inderesiin meno salasanallakaan, vaan aina kun sai emailiin nollaussalasanan, tuli herja, että olet jo käyttänyt kertakäyttöisen salasanasi. Siis neljä kertaa. Kukahan Juurikin tiliä nyt hallinnoi?
Ihan kivahan sieltä premiumista on ollut lueskella isoja raportteja. Ehkä tilaus oli määräaikainen tai jotain. Mitä välii, kun osakereput on molemmat siilipuolustuksessa odottelemassa syksyn isoa romm…
PS. käteinen alle 1 %.
PS2. Mitä se realisointi oikein tarkoittaa? Kun muutat fyysisesti olemassa olevaa omaisuuttasi rahaksi, ilmeisestikin realisoit sen. Kun sillä rahalla ostat jotain, et realisoi sitä, vaan kulutat tai investoit.
Siis kun muutat materiaa imaginäärisesti olemassa olevaksi valuutaksi, se on realisointia. Se reaali jotenkin viittaisi konkretiaan, mutta eihän se niin mene, vaan konkretia on meidän taloustieteelle vain kuvajainen ja haavekuva, sillä se todellinen reaalisuus ilmenee vain rahalla mitattavana arvona. Entäs ne arvot, joita ei voi rahalla mitat?
Onko jonkin amerikkalaisia statseja kuvaavan indikaattorin, jonka toimivuudesta emme voi olla täysin varmoja, takia järkevää vaikka luopua omista suomalaisista tähtifirmoista? Tuskin.
Mutta tottakai tuo puhuu varovaisuuden puolesta seuraavien vuosien aikajänteellä ja että ylätasolta kurkkien ei nyt välttämättä ole parhaita ostohetkiä. Mutta tuo indikaattori on ollut korkealla jo vuosia: se on hehtaaripyssy ja sitä orjallisesti seurannut sijoittaja olisi missannut monta helmeä viime vuosina.
En tiedä, oletko aihetta jo Vartissa käsitellyt, mutta olisi mielenkiintoista kuulla, mitkä yhtiöt pärjäävät tuommoisessa 10v karhumarkkinassa. Indeksit matelee, mutta voittajiakin varmasti on. Onko niillä sitten joitain yhteisiä tekijöitä?
Oma lehmä ojassa on se, että kiinnostaisi tietää pärjäävätkö pienet ja halvat laatu/kasvuyhtiöt tuollaisinakin aikoina. Kasvuraketti digidingdong-yhtiöt tuskin, kun arvostuskertoimet kasvunkin osalta laskevat.
Tuskin.
