Jos meinaat avoimen kautta päästä tutkinto-opiskelijaksi, niin kannattaa vaihtaa rahoituksen ja taloustieteiden kurssit muiden aineiden kursseiksi. Raakaa taistelua paikoista. Toki jos tavoitteesi on vain oppia lisää, niin ei ole syytä ottaa kursseja, joista ei koe hyötyvänsä tai ne ei kiinnosta.
Voisin väittää, että rahoituksen kurssit on haastavampia, mutta tämä on vain minun mielipiteeni.
Alkaisikohan kohta olla kysyntää short for everything etf:lle, tai vastaavalle?
Mulla KTM paperit hyvin lähellä plus YAMK suoritettuna. Mun näkemys on että jos nykyisen työpaikan ja sen urakehityksen kannalta YAMK riittää niin sitte se. Mutta jos on tarkoitus hakea jotaki muuta niin YAMK on lähes turha. Käsitykseni on että KTM valitaan aika helposti YAMKoon ohi.
Kuuntelin eilen Ylen Pörssipäivä jakson, jossa vieraana oli Erkki Sinkko. Mieleeni jäi kohta, jossa Erkki sanoi, ettei ole 50 vuoteen osallistunut listautumisanteihin. Hän sanoi, että haluaa ensin nähdä pörssivuoden tulosraportit, koska usein ennen listautumista tehdään erilaisia järjestelyitä.
Itsellä annit ovat jääneet väliin, koska annista saa usein vain murusia tai arvostustaso on kova.
Mutä mietteitä muilla asiasta?
Olen DI-opiskelija, mutta sen mitä olen ymmärtänyt keskustellessani kauppisystävieni kanssa on että suurimmalle osalle rahoituksen kurssit ovat vaikeampia. Yleisesti ottaen, kuten LHJ mainitsi, taloustiede ja rahoitus ovat melko suosittuja. Luultavasti vaikeampi päästä verrattuna muut kurssit/linjat.
Kiitos Gremeor , @aijonpoika ja @LHJ Pitää tuumata. Tulin hetkeksi leppoisampiin hommiin julkiselle sektorille niin täällä tuo YAMK riittäisi hyvin. Vanha haave työstä numeroiden parissa joko finanssialalla tai muutoin asiantuntijana kuitenkin nosti päätään, joten siksi harkitsen vielä toisen kortin kääntämistä. 40 vasta ylitetty joten vielä ehtisi itsensä haastamaan.
Jottei jää väärää käsitystä sisäänpääsy prosessista, niin meillä ainakin avoimen kautta päässeet ovat nimenomaan lukeneet markkinoinnin ja johtamisen kursseja, koska niillä on huomattavasti helpompi korottaa keskiarvoa. Sen jälkeen, kun olet hyväksytty tutkintoon, niin saat valita lähes vapaasti erikoistumissuuntasi. Joten itse kouluun on vaikea päästä, mutta rahoitusta/taloustieteitä lukemaan ei. Tutkinto-opiskelijoilla on asia sitten erikseen. Näissä on toki eroja yliopistojen välillä ja minun tietämykseni asiasta on vain päällistä, koska en ole päässyt avoimen kautta sisään.
Mistä opinnoista tutkinto pääosin koostui? KTM-tutkintojahan on vaikka minkälaisia, voi hakeutua maisteriopintoihin sen päälinjan mukaan ja keskittyä poimimaan sellaisia kursseja mitkä kiinnostaa muilta aloilta.
Ihan yleistradenomi (liiketoiminnan suunnittelu ja kehittäminen, talous, markkinointi, asiakkuudet, johtaminen ym). Otin valinnaiset kurssit liiketoiminnan kehittämisen ympärille, koska tuolloin minulla ei ollut jatko-opintosuunnitelmia ja ratkaisut olivat sillä hetkellä oikeita.
Hain KTM-ohjelmaan myös johtamisen puolelle, joka ehkä meni lähimmäksi noita AMK-opintoja, mutta sekään ei napannut tällä kertaa. Pitää tuumata.
KTM-ohjelmissa taloustiede on useampaa kertaluokkaa vaikeampi kuin vaihtoehdot. Rahoitukseen on yleensä vaikeampi päästä, mutta matikka siellä on loppupeleissä sellaista kevyttä kaljakuittiin tuhertelua vrt taloustieteet.
Käy tsekkaamassa joku Jehle, Reny, Advanced Microeconomic Theory esimerkkinä maisterin mikroteorian peruskurssien kirjallisuudesta.
Jos koet matemaattiset mallit innostavina ja haluat painia niiden kanssa, niin taloustieteet on toki hyvä valinta. Tilkkarikama ei anna minkäänlaista pohjaa niihin opintoihin.
Ei ollut typoa 
Toki asia on juuri niin kuin kirjoitit, se on itsestään selvää. Tarkoitin enemmänkin sitä että varmasti suurimalla osalla ihmisistä on jotain harrastuksia/paheita, joihin menevän rahan voi ajatella olevan “hukkaan heitettyä”. Tuskin kovinkaan moni lottoaja ajattelee sitä vakavasti otettavana vaurastumisen muotona, enemmänkin kyse on pienestä jännityksestä perheen lauantai-iltaan jne.Molemmille on paikkansa.
Nyt kun kansankapitalismi on ottanut kunnolla vauhtia viime vuosina, yksi sen naurettavimmista ilmiöistä on se jossa sijoittava keskiluokka taivastelee kovaan ääneen lottotilastoja ja ohjeistaa pienituloisia tyyliin “jättäisit sen lottorivin laitamatta, sijoita ennemmin se 3 e/vko. Oletko kuullut korkoa korolle -ilmiöstä?”
Kaikilla meillä varmasti on asioita joista voisi nipistää ja säästää rahat, mutta elämässä on muutakin kuin vaurastuminen. Tämä oli pointtini, sijoittajakin voi lotota, ei tarvitse valita jompaa kumpaa.
Laskelma olettaa että aloittaa nyt nollasta. 23-vuotias joka säästänyt ja sijoittanut kesätyörahoistaan ja saanut sijoituskipinän vanhemmiltaan voi omata isonkin salkun. Minun 2-vuotiaalla on 4000e salkku pelkistä lapsilisistä. Täysi-ikäisenä noin 50 000e pelkästään lapsilisiä rahastoihin säästämällä.
Ostaa lottorahoilla kryptoja niin voi jännittää pelkän lauantai-illan sijaan joka ilta ja mahdollisuudet tulla miljonääriksin on paljon paremmat 
Ostamalla oikeastaan mitä tahansa muuta kun lottoa omistaa sentään jotain konkreettista eli saa jotain vastinetta. Lotosta ei saa mitään. Kaljatuopissakin on enemmän vastiketta.
Onko tilastoa kuinka monta kryptomiljonääriä Suomessa on?
Tässä taas hyvä huomata että Nordean ‘normaali’ osinko ei ole lähelläkään 0,72€/osake, vaan luokkaa 0,4€
Ei ole, mutta mutulla heitän että suhteessa yhteensä käytettyyn rahan määrään vuodesta 1970 asti sekä suhteutettuna kuluneeseen aikaan niin enemmän kuin lottovoittajia.
Saahan lottokupongilla (häviävän pienen) mahdollisuuden jättipottiin. Ei siitä kaljatuopistakaan jää juomisen jälkeen muuta omistusta kuin astetta heikommat yöunet ja korkeammat veriarvot. Sitä paitsi, miksi käyttäisit aikaa kaljan juomiseen, kun voisit sen ajan opiskella sijoittamista?
Menee semantiikan puolelle. Alkuperäinen pointtini ei missään nimessä ollut puolustella lottoamista sijoittamisen muotona, omistamisesta puhumattakaan. Aina vaan jaksa hymyilyttää se pöyristyminen lottoa kohtaan joka aika ajoin nostaa päätään osakesäästämistä harrastavien keskuudessa… 
Lotossa on sinne laitettua summaa pienempi palautusprosentti. Kryptoissa on mysteeri, sijoitus, kusetus… riippuen keneltä kysyy.
Eri sukupolvien tapa unelmoida isosti. 
Lotto on matemaattisesti lahjattomien lisävero. Onneksi täysin vapaaehtoinen.
