Joku helsinkiläinen mies käy joka kolmannessa IFK:n kotipelissä, maksaa pysäköinnistä 6e, lipusta 40e, ja ostaa ensimmäisellä erätauoilla 8e kaljan. Hän siis maksaa IFK:lle 540 euroa per runkosarja siitä, että saa olla 25 tunnin ajan hallissa katsomassa kun miehet kamppailevat kuminpalasta. Onko tämä järkevää? – Hänelle on, koska se rentouttaa häntä ja saa irtaantumaan arjesta. Monelle muulle tällainen harrastus olisi taas ihan käsittämätön.
Jos joku lottoaa rivin viikossa, kyse on ihan samasta asiasta. Henkilö maksaa Veikkaukselle euron ja saa fair valueltaan 40 sentin riskiassetin, joka antaa hänelle pienen hömppäviihteen lauantai-iltaan. Hän siis antaa Veikkaukselle 60 senttiä viikossa, noin 30 euroa vuodessa.
En pidä Veikkauksesta, mutta Lotto on naurettavasta palautusprosentistaan huolimatta heidän kilteimpiä ja harmittomimpia pelejään.
Edit: Piti vielä katsoa vähän, montako riviä tyypillinen lottoaja pelaa. Suomessa on noin 1,4 miljoonaa joka viikko lottoajaa, ja normaalilla kierroksella (ei suurta pottia) aika vähän satunnaislottoajia. Tyypillisellä viikolla pelataan 7-8 miljoonaa riviä. Eli ehkä viisi riviä on sellainen tyypillinen normilottoajalle. Normilottoaja siis antaa Veikkaukselle 150e vuodessa lottoviihteestään, vaikka 30 eurolla saisi käytännössä saman viihteen. Viittä riviä en siis puolustele mitenkään.
Terve. Tuos jonku verran seurannu hype osakkeita ja niiden osakkeiden vaihtomääriä. Löytyiskö joku sivu missä sais rankattua yriyksien päivä vaihdon ja vaihtojen keskiarvon mukaan. Eli mitä isompi ero näissä on. Monesti näkee yrityksen vaihdon olevan keskimääräisesti joku 200k-400k ja jos pörsin aukiolo aikana päiväkohtainen vaihto huitelee 10m-50m niinYleensä nousua silloin osakekkees 30%-50% Parhaimmat laput on lääkeyritykset, jotka saanu lääkkeellensä hyväksynnän tai myyntiluvan. Silloin nousua 50%-200% Harvoin on viitsiny lähteä mukaan nousuun. Mutta monet kymmenien % nousut pienen ajan pidolla jäänyt ottamatta. Eli kyse Usan osakkeista. Huom. Todella riskinen tapa treidata.
Haarumin puolelta tuli vastaan tämä ja yleisesti tekee mieli kommentoida. Sain @eesau siis vain inspiraation palopuheelle kommentistasi, ei suoraan vastine kirjoitukseesi.
Syytän suomalaista vasemmalle kallellaan olevaa opetusta siitä ajatusmaailmasta että kaikki, ja erityisesti liiallinen voitto on pahasta. (Tietysti paitsi jos kyse on lotosta tai jääkiekosta.) Hinnoittelun osalta on ihan väärä ajatus että merkittävä osa katteesta kuuluu ohjata omistajien taskuun. Tässä katse on vahvasti omassa navassa ja omissa kateprosenteissa sen sijaan että yritettäisiin oikeasti ymmärtää mitä asiakas tarvitsee.
Kun ollaan lähempänä asiakasta, a) voidaan palvella paremmin asiakasta, b) ymmärretään paremmin kuinka hyödyllinen myytävä palvelu asiakkaalle on, c) voidaan hinnoitella palvelu saadun hyödyn mukaan, ja d) voidaan käyttää noita “ylimääräisiä” saatavia rahoja myös palvelun parantamiseen ja asiakkaiden tyytyväisyyden kasvattamiseen.
Tämä on itseään vahvistava looppi joka tuntuu olevan kovin vaikealta hahmottaa monelle. Puhutaan että kyllä me ollaan asiakaslähtöisiä ja kuunnellaan jne. Mutta käytännössä ei kuitenkaan oikeasti eletä tuota arkea ja käytetä kaikkia mahdollisuuksia palvelujen parantamiseen asiakkaan näkökulmasta. Oikea hinnoittelu ja sen tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen myös asiakkaan hyödyksi on osa tätä kokonaisuutta. Asiakas kuitenkin ostaa sitä hyötyä eikä hintaa. Tämä useimmiten myös tarkoittaa että ei siellä asiakkaallakaan vietetä ihan niin paljoa aikaa kuin oli mahdollista ja hyödyllistä. Asiakkaan arvon tunnistaminen ei yleensä vaadi mitään superosaamista ja usein asiakkaat ovat siitä valmiita myös kertomaan, kun vain asiakassuhde on kunnossa.
Pahoittelut avautumisesta, näin tuotepuolen kanssa työarjessa painiskelevana henkilönä nämä asiat vaan triggeröi välillä.
“Näissä haastatteluissa neuvoksi muille annetaan, että ostoja pitää tehdä romahduksen aikana. Toisin sanoen myös pörssissä rikastuminen tapahtuu joidenkin muiden kustannuksella. Jos kaikki tekevät näin, romahdusta ei olekaan.”
Ei asiakkaan ja/tai palvelun arvon tunteminen mielestäni liity suoraan hinnoitteluun. Hinnoittelun määrittää usein markkinahinta tai tuotteen kilpailukyky ominaisuuksiltaan tai asiakkaan kokeman hyödyn muodossa.
Täysin samaa mielti siitä, että “me suomlaiset” ei usein osata tehdä rahaa vaan laitettaan perusmarginaali hankintahinnan päälle. Rahan tekeminen ja erityisesti sen valuttaminen omistajien taskuun on karmeaa . Päinvastoin, mitä enemmän omistajat tienaa, niin valveutunut nykypäivän omistaja/johto jakaa sitä myös tekijöille ja satsaa yrityksen tulevaisuuteen.
Ei ole synti tehdä kunnon tulosta, eikä sitä edes voi tehdä ilman korkeaa asiakstyytyväisyyttä ja ostouskollisuutta, rohkeutta meille suomalaisille
Juurikin näin! Masse-sedäm sijoitusopas, luku 3, jae 4: “Sijoittainen on viihdettä, mistä pitää aina välillä ihan maksaakin” Sama pätee lottoon - varsinkin, jos lottoaa Masse-sedän tyyliin näitä Sannan jakamia tukieuroja takaisin kiertoon
Masse-setä, FA, vain massen kiertokulku on muailmassa ikuista!
Ihan hyvät skenaariot. Itse vielä näiden lisäksi ajattelen sijoituksiani öljyyn “hedgenä”
Ei diiliä / diili, Öljyn hinta romahtaa → Lisään huviveneilyjä ja ulkoilutan V8 ahkerammin maanteillä
Ei diiliä / diili, Öljyn hinta pomppaa → nautin osingoista ja arvonnoususta
Milloin kuukausisäästäjälle mielestänne tulee “merkityksettömäksi” uusien kuukausittaisten talletusten tekeminen?
Jossain olen nähnyt ns. yhden prosentin säännön tarkoittaen että kun talletussumma on pienempi kuin 1% salkun koosta, talletuksen tekeminen vaikuttaa niin vähän salkun arvoon että olisi hedelmällisempää käyttää rahat muualla elämänlaatua parantamaan. Tämä kuulostaa korvaani jo melko aikaiselta vaiheelta laittaa talletukset jäähylle.
Esim 350€ kuukausisäästöllä yo. mallilla lopetettaisiin talletukset kun salkun koko on 35 000€ jne.
Minusta tuo on jokaisen henkilökohtainen asia pohdittavaksi ja pitkältikin omista tavotteista kiinni. Jos sillä 350e:lla saa omasta mielestä enemmän hyötyä kulutuksessa kuin salkussa niin silloin kannattanee ottaa ilo irti elämästä. Jos tavoitteet on korkealla niin eihän tuossa esimerkissä ole mitään järkeä lopettaa säästämistä. Sehän on vuodessa 12% tuon salkun arvosta.
Mieti mitä se säästetty summa on vaikka 20-40v. päästä 7% tuotolla ja vertaat sitä tuolla 1% säännöllä nykyisen salkun kokoon. 350€ muuttuisi ~1350-5200 aikajänteestä riippuen, jolloin prosenttiosuus onkin jo huomattavasti suurempi.
Eli sadan tonnin salkullakin säästäisit satasen kuussa?
Ei kuulosta intuitiivisesti kovin mielekkäältä säästellä salkkuun summia, joiden vaikutus on pienempi kuin yksittäisen päivän kurssiheilunta.
" Kolme saksalaista autonvalmistajaa, BMW , Volkswagen-konserni ja Daimler ovat Euroopan komission mukaan syyllistyneet keskenään kilpailun rajoittamiseen ja näin rikkoneet EU:n kilpailulakia."
. Päinvastoin, mitä enemmän omistajat tienaa, niin valveutunut nykypäivän omistaja/johto jakaa sitä myös tekijöille ja satsaa yrityksen tulevaisuuteen.
