Kannattaa ottaa huomioon, että kaikissa kauppiksissa ei ole samoja pääainevaihtoehtoja valittavana. Esimerkiksi Tampereella ei tietääkseni ole valittavana rahoitusta pääaineeksi. (Kauppatieteiden koulutus | Tampereen korkeakouluyhteisö).
Itsekin olen ensi vuonna hakemassa kauppikseen ja haluaisin Turkuun tai Vaasaan, koska näissä rahoitus pääainevaihtoehtona ja kuulemma rennompi meininki kuin Aallossa. Kannattaa tutustua kaikkien kauppisten kotisivuihin, jos et vielä ole sitä tehnyt.
Tampereella ei muistaakseni voi opiskella rahoitusta enkä ole laskentatoimestakaan varma. Turussa opiskellaan rahoitus ja laskentatoimi samassa opintosuuntauksessa.
Oletkin saanut jo hyviä nostoja muilta. Sitten lisään itse perään, että mikä halajaa noihin hommiin niin opiskelutaustalla ei loppujenlopuksi ole niin paljoa väliä. Hakeminenhan voi olla tietyllä tavalla helpompaa, jos sinulla kaupallinen tausta opiskelujen puolesta, mutta sitten taas toisaalta, jos analysoit vaikka konepajoja niin silloin teknillinen ja operatiivinen osaaminen on varmasti hyödyksi esim TKK:n puolelta. Omasta mielestäni tärkeämpää on oma kiinnostonuneisuus, perus analyytikon numeronmurskaushan ei ole se vaativa työ vaan enemmänkin tiedon suodatus ja liiketoimintojen syvällisempi ymmärtäminen. Parhaiten pärjäävät ne, jotka tekevät työtä mistä ovat kiinnostuneita, vaikka muodollisesti pätevämpiäkin kandidaatteja olisi tarjolla.
Sinulla on nyt massiivinen ajatusvirhe tässä. Jos bruttotuloa nostetaan 5% niin nettotulo nousee noin 5%(suhteessa nettotuloihin). Ainoa syy miksi ei nousisi koko määrää on jos veroportaita ei koroteta inflaation tahdissa.
Otetaan vaikka simppeli esimerkki. Minä tienaan 100 rahaa vuodessa, sivukulut 20 rahaa. Verottaja ottaa tästä 50 rahaa itselleen, nettotuloni on siis 50 rahaa vuodessa.
Inflaatio 5%. Työnantaja nostaa palkkaani 5% eli palkka on nyt 105 rahaa ja sivukulut 21 rahaa, verottajan osuus 52.5 rahaa. Nettotuloni 52.5 rahaa eli tasan 5% enemmän.
Tässä yksinkertaisuuden vuoksi kokonaisveroasteeni pysyi samana koska veroportaita nostettiin myös inflaation mukana.
Tampereelta löytyy rahoituksen teemakokonaisuus
Rahoituksen osaamiskokonaisuus, 20–40 op , jonka kursseja sisältyy ainakin Taloustieteen, Yrityksen laskentatoimen sekä Vakuutuksen ja riskienhallinnan opintosuuntiin.
Aina voi myös hyödyntää JOO-opintoja, jossa tutkintoon voi sisällyttää opintoja muista suomalaisista yliopistoista.
On se tällä hetkellä jonkin verran merihädässä. Tuli kaksi pahaa osaripettymystä ja 40% laivasta vajosi pinnan alle. Kurssi se kuitenkin on, jolla tuotot tehdään. Haluan katsoa vähintään seuraavat lukemat ennen kuin mietin vakavammin ostoa. Uppoavan laivan kyytiin lähteminen on mielestäni ihan tarpeeksi osuva kuvaus. Nytkin jos lähtee mukaan kesken uppoamisen ja seuraava osari menee samalla kaavalla niin kyllä siellä 8-9e:n hinnoissa tuntuisi juuri siltä. Kuten varmaan ensimmäisen osarin jälkeen ostaneilla. Minäki piipahdin muistaakseni laivan kyydissä silloin, mutta myin onneksi ennen seuraavaa pettymystä.
Näin mielsin sen itsekin: vain progressiiviset kulut leikkaavat ostovoimaa inflaation suuruisista palkankorotuksista huolimatta. Tuo johtuu siitä, että X(A+B)=XA+XB.
Hyvä että näit vaivaa ja jatkoit täällä.
Suomessa verottaja ei kyllä tee inflaatiokorotuksia automaattisesti, ja varsinkaan jos inflaatio ei ole tasaista, jäädään helposti jälkeen ja verotus kiristyy. Tosin sama käy yleensä myös palkoille.
Hunajan Maku. Mitä mainionta viihdettä loppuvuoteen. Vastinetta yleverollesi.
Aina yhtä hyvä.
Areenassa: Hunajan maku | Yle Areena
Päätin vielä laskea. Voi kuinka yllätyinkään kuinka ikäviä nämä progressiiviset verot ovatkaan. Suomen verotushan on aivan hirveä.
Luvut:
Jos saat bruttona 60k niin 5% korotus on vain 3.72% nettona.eli vain 75% korotuksesta.
Jos saat bruttona 100k niin 5% korotus on vain 3.5% eli vain 70% korotuksesta.
Tiesin systeemin olevan erittäin huonosti palkitseva mutta en olettanut kymmenien prosenttien vaikutusta. Tuolla 100k ja 5% inflaatiolla vaikutus ostovoimaan on jo yli 1.5%.
Aika mojovaa rallia on pukannut nyt viikon. Vuoden salkkutuotto luvut saavat tätä menoa kauniin viimeisen voitelun. 
Toivottavasti Vernerikin nauttii noususta täysin rinnoin. 
Eikö palkankorotusta/ylitöitä/tulojen nousua pitäisi tarkastella marginaaliveroprosentilla?
Jos tienaat yli 51 000€/v, ja saat 200€/kk palkankorotuksen, jää sinulle palkankorotuksesta todellisuudessa nettona käteen alle 100€ marginaaliveroprosentin ollessa 51,8%.
Ja jo yli 32 000€/v bruttotuloilla marginaaliveroprosentti on 46,3%, eli ylitöistä/palkankorotuksesta ym. lisätuloista jää vain hieman yli 50% nettona käteen.
Ei kauheasti motivoi myymään työnantajalle vapaa-aikaansa ylitöillä, kun nettona näppiin jää alle puolet bruttopalkasta. Tai työnkuvan vaihtaminen selvästi stressaavampaan/vaativampaan työhön 500€/kk palkankorotuksen tähden, kun käteen jää alle 250€/kk enemmän…
Lähde:
Tässä tarkastelin vain inflaatiokorotusten vaikutusta nettopalkkaan. En siis absoluuttisia määriå vaan prosentuaalista korotusta nettopalkkaan jos bruttopalkka nousee inflaatiota vastaavan prosentin.
Vaikuttaa vähän pelottavalle. 
Inderesin Foorumilla tapahtuu:
Tuossa olisi ainesta elokuvaan.
Mikäs tää Timontin uus strategia on…Qt:sta ja Efectestä Tokmanniin ja TietoEvryyn…ootas nyt keksin:
”Timontti-From Tech to Crap” 
Oli sitten ihan vilpitön vitsi, ennen kuin kukaan suuttuu.
Kuullostaa boomerimaiselta Value-ansaan astumiselta omiin korviini 
Mutta onhan se mahdollista että näistä irtoaa jollain aikavälillä paremmin kuin kireäksi viritetystä teknosta. Tai sitten ei. Tulevaisuuden ennustaminen hankalaa.
Tämä pohdinta joululta ehkä selittää tiivistetysti, mistä on kyse. Lisäksi OST antaa hyvän mahdollisuuden verotehokkaaseen säätöön.
Aika lailla niinkuin arvasin siis; Value"ansoista" saattaa ehkä irrota parempaa tuottoa jos ennusteet osuu nappiin ja QTn kohdalla meno on riskisempää. Tai sitten ne mörnii eteenpäin ja käteen jää lähinnä osingot. 
