Minäkin merkkasin Inderesiä yhden hyvän kassin verran ja nyt voi mennä lounaalle. Päivitin myös sijoitussuunnitelman ja tavoitehinnat eli voi olla että olen ansainnut jälkkärin…
3 tykkäystä
Pitkästä aikaa oma salkku(t) tukevasti plussalla vaikka Indeksi miinuksella! Joko pohjat alkaa olla käsillä huippu yhtiöissä?
10 tykkäystä
Ihan arpajaisethan tuolla edelleen on menossa, mutta tuurista ja taidosta riippuen osakepoiminnalla tänään ylös ja huomenna alas 
Saadaanko vielä Evergrandesta kuitenkin epävarmuutta sen verran että tässä tipautellaan, ja miten to-pe jenkkien työllisyysluvut sekä monet muut. Ei uskalla kyllä itse olla lähellekään 100% edelleenkään.
4 tykkäystä
vau! nyt on rahaston hoitajalle asenne kohdallaan. Kävi paikanpäällä amerikassa haastattelemassa rengaskauppiaita ennen rinkuloiden ostamista: (maxumuuri)
2 tykkäystä
Verkostovaikutukset ovat kyllä niin vahvat että en näe miten joku kilpailija voisi vain kopioimalla ja edelleen parantamalla Inderesin kaikki parhaat käytännöt ajaa Inderesin pois tästä ekologisesta lokerosta jota se nyt dominoi.
Seuraava isolta osin mutulla; korjatkaa jos mutu tai data sanoo toisin
Arvelen että yhteisössä on eniten 25–40-vuotiaita miehiä. 20–25-vuotiaat myös ovat olleet enenevästi kiinnostuneita. Yli 40-vuotiaista sijoittajista tavoitetaan sitä pienempi osa mitä enemmän ikää.
Yhteisössä ovat käsittääkseni isosti yliedustettuina sellaiset jotka seuraavat aktiivisesti sijoitusmaailmaa vähintään viikottain ja ovat tietoisia uusista tuulista. Selvästi aliedustettuina ovat konservatiiviset, vähemmän intensiivisesti markkinaa seuraavat melko passiiviset ikiholdarit.
Koska Inderes kukoistaa tai kituu (kituu ehkä mutta ei missään skenaariossa kaadu koska yhteisö kyllä pysyy elossa) yhteisönsä mukana, yritän tehdä jonkilaista alkeellista stressitestiä yhteisölle.
Ennakkotapauksia hankalien aikojen seurauksista:
Syyskuu 1992:
80-luvun viestintäteknologialla piensijoittajilla ei ollut muuta yhteisöllisyyttä kuin kasvokkain pienissä porukoissa.
Jos katsoo lähinnä äsken kuvattua vastaavaa 80-luvun ajan hermolla ollutta porukkaa, heidän osakesijoitustoimintansa valitettavasti isossa kuvassa tuhoutui syyskuuhun 1992 mennessä. Vähemmistö tuosta väestä pääsi nauttimaan myöhemmän pörssinousun hedelmistä.
Nähdäkseni sijoittajien suhtautuminen velkaan on nyt yhtä löpëröä kuin 80-luvun lopulla. Toisaalta kuitenkin moni asia on niin toisin, että ymmärrän jos joku ei näe 80-lukua mitenkään relevanttina.
Maaliskuu 2003:
1999–2000 jo oli hieman virtuaaliyhteisöllisyyttä somen alkeellisten esiasteiden avulla.
Taas jos katsoo yllä mainittua demografiaa, 1999–2000 ajan hermolla ollut porukka otti traumaattisesti pataan 2000–02, ja tosi monella kiinnostus sijoittamiseen lopahti. Laittaisin siitä myöskin ikävän ennakkotapauksen tähän kömpelöön stressitestiini.
Maaliskuu 2009:
@SamiK, tästä tosiaan saadaan äkkiä katsoen erittäin rohkaiseva ennakkotapaus kun yritetään ennakoida Inderes-yhteisöllisyyttä hankalana aikana. Luontevin verrokki nykyiselle Inderes-yhteisölle 15 vuoden takaa on Kauppalehden palstan nimimerkit ja lukijat.
Kauppalehden palstalla kirjoittelu pysyi vireänä koko 2007–09 laskumarkkinan ajan. Oletan että lukijamääräkään ei vähentynyt dramaattisesti.
Joitakin aspekteja jotka rapauttavat tuon positiivisen ennakkotapauksen arvoa:
- Pörssitunnelma heikentyi kesäkuusta 2007 maaliskuuhun 2009 vähemmän kuin äkkiseltään ajattelisi. Tämä johtuu siitä että lähtökohta ei ollut euforia. 2000–02 traumat todennäköisesti vaikuttivat siihen että 2007 Helsingin pörssissä ei ollut oikeastaan mitään spekulatiivisia ilmiöitä. Tuntui että kurssit vähän vastahakoisesti nousivat aina uudet 20 % lisää kun tulosennusteet taas kerran nousivat sen 20 %. Näin ollen jos tällä kierroksella pörssitunnelma laskisi läheskään maaliskuun 2009 tasoa, pudotus olisi paljon dramaattisempi kuin 2007–09 koska tällä kertaa lähtökohta oli spekulatiivinen euforia. Tai toisin päin katsoen pörssitunnelma voisi olla tosi merkittävästi parempi kuin maaliskuussa 2009, ja silti pudotus tunnelmassa heinäkuusta 2021 katsoen olisi vähintään yhtä suuri kuin 2007–09.
- Kauppalehti ei millään lailla panostanut (eikä panosta edelleenkään) yhteisöllisyyteen heidän palstallaan. Kyllä siellä asetelma oli ja on että jokainen on yksin liikkeellä ja vaihdetaan ajatuksia ilman kummoista yhteisöllisyyden tunnetta. Inderes sen sijaan on käyttänyt kaikki mahdolliset teknologian ja psykologian tarjoamat mahdollisuudet yhteisöllisyyden maksimoimiseksi. Kun kokemus on se että porukka yhteisöllisesti ja tiiviisti Inderesin väen kanssa rikastuu pörssissä, sekä nousun että mahdollisen laskun tuomat tunnelmat assosioituvat Inderesiin ihan eri tavalla kuin 10–15 vuotta sitten Kauppalehden palstaan (saati sitten Alma Mediaan, lol). Tämä lisää boom–bust-riskiä.
- Väittäisin että kun jaetaan karkeasti näin: ajan hermolla olevat sijoittajat vs. konservatiivit, ensiksi mainitut ovat enemmän edustettuina Inderes-yhteisössä nyt kuin Kauppalehti-“yhteisössä” 10–15 vuotta sitten.
- Inderes-yhteisön jäsenillä on nyt merkittävästi vivutetummat henkilökohtaiset taseet kuin Kauppalehti-“yhteisöllä” 10–15 vuotta sitten. 90-luvun huonot velkakokemukset ovat nyt muinaishistoriaa.
Edelleen pysyn kannassani että vaikka Inderes-yhteisö on Indersin kiistaton pysyvä kilpailuetu, melko vakavanasteiseen boom–bust-sykliin on riskit olemassa. Korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin
EDIT: Koska on hyvä lopettaa positiivisesti, muistutetaan kuitenkin siitä että Ruotsissa osake- ja rahastosijoittajien henkilökohtaiset taseet ovat vielä paljon vivutetumpia kuin Suomessa. Eli olemme tolkun linnake isoveljeen verrattuna.
14 tykkäystä
Ei tarvitse arpoa paljon, kun perehtyy hyvin makroon ja firmojen toimintaympäristöihin…Bull vs.Bear -taisto jatkuu. Oma näkemys on nyt vahva karhu.
4 tykkäystä
Heh, pyydät meiltä kysymyksiä (ilmaiseksi) ja sitten piilotetaan vastaukset rahan taakse 
. Nerokasta 
.
79 tykkäystä
Nyt kun Inderesiä tuli merkattua, niin olisikohan mahdollista korvamerkitä omat merkkausvarat uuden mikrofonin hankkimiseen @Juha_Kinnunen :lle? Allokoikaa vaikka täydet merkkaamani osakkeet jos ei muuten riitä 
15 tykkäystä
Saataisiinko me lahjaksi artikkeli tänne palstalle? Kiitti @Alex_af_Heurlin1 ! 
Moni voi sitten tilata Hesarin, jos huomaa, miten hyvä kehuttu HS Visio on. 
Edit: Kiitos @N.K ja @Alex_af_Heurlin1 ! 
3 tykkäystä
[edit: Poistettu omaan näppäryyteensä kompastuvaa turhaa tekstiä]
Vision juttu oli ihan mukavasti roustailtu ja vastailtu. Tuli sellainen vaikutelma, että tähän ipoon kannattaa osallistua, kun kerran vielä ehtii ennen maailmanloppua.
2 tykkäystä
Kiitokset vaan, mutta täällä on jo välineet hankittu @Erno_Hilvenius kanssa edellisen podifiaskon jälkeen 
Mikki ei meidän analyysin mukaan ollut ongelma, vaan kaiku ja akustiikka. Niihin on haettu ratkaisuja ja oletettavasti myös löydetty sellainen, mutta testaillaan vielä ennen seuraavaa nauhoitusta. Kova yritys on kehittyä tälläkin saralla 
40 tykkäystä
ahahahah nämä epämääräise turinatuvat on just hauskoja, ainakin tekijöille! Toivottavasti myös katsojille.
Ei se ole niin vakavaa, kunhan asia tulee esille. 
8 tykkäystä
Asiallinen huomautus!
Alla keskeisimpiä kyssäreitä ja vastauksia artikkelista:
Inderes kertoo listautumisesitteessään, että ”ei ole määritellyt itselleen tiettyä tavoiteltua liiketoimintamallia”. Toimitusjohtaja Mikael Rautanen, tarkoittaako tämä sitä, että toimintanne rönsyilee päämäärättömästi?
”Meitä kun kuvattu muun muassa viestintätoimistoksi, pankkiiriliikkeeksi, mediataloksi ja analyysiyhtiöksi. Emme ole mitään niistä, koska meille ei ole valmista toimialamääritelmää, johon istuisimme.”
Mainitsette yhdeksi keskeiseksi arvoksenne riippumattomuuden. Teette kuitenkin yritysanalyyseja pääasiassa siitä maksaville yhtiöille. Eivätkö asiakasyhtiöiltä saadut maksut ole ristiriidassa riippumattomuuden kanssa?
”Meidän pitää lunastaa riippumattomuutemme ja uskottavuutemme joka päivä omalla työllämme.”
Analyytikkonne omistavat usein osakkeita yhtiöissä, joita analysoivat. Eikö tämäkin vaaranna riippumattomuutenne?
”Analyytikkojen osakeomistukset on aihe, josta olemme keskustelleet paljon. Haluamme olla sen suhteen mahdollisimman avoimia ja läpinäkyviä.”
”Mielestäni analyytikkojen omissa osakesijoituksissa on paljon positiivisia puolia. Se osoittaa, että tekee tätä työtä rakkaudesta lajiin ja on samassa veneessä sijoittajien kanssa. Kunhan ei ole niin merkittäviä omistuksia, että ne vaarantavat riippumattomuuden.”
Haluatte kerätä osakeannilla 5,7 miljoonan euron varat. Yritättekö rahastaa sijoittajia nyt pörssisyklin huipulla?
”Markkinasykli on nyt suotuisa, mutta emme listaudu tämänhetkisen markkinatilanteen vuoksi. Aloimme pohtia listautumista yhtenä vaihtoehtona joulukuussa 2014. Asetimme silloin tavoitteet, jotka olemme sittemmin saavuttaneet. Listautuminen on vuosien kurinalaisen työn tulosta.”
”Emme siis ole rahastamassa sijoittajia, vaan haemme rahaa uusiin kasvuhankkeisiin. Olisi lyhytjänteistä rahastaa sitä yhteisöä, jonka luottamuksesta liiketoimintamme elää.”
Inderes on kasvanut nopeasti, toimintanne on kannattavaa, teillä on kassassa rahaa ja olette nettovelaton yhtiö. Mihin ihmeeseen yhtiö tarvitsee lähes kuusi miljoonaa euroa lisää?
”Ei ole mitään yhtä isoa investointikohdetta jota kyttäämme, vaan haemme enemmän muskeleita ja kyvykkyyttä ja investoida ja panostaa kasvuun. Teemme investointimme jatkossakin hyvin harkiten. Usein kokeilemme uusia aloitteita pienessä mittakaavassa. Kun ne ovat osoittaneet toimivuutensa, kasvatamme panoksia sen mukaisesti.”
”Lisäksi meillä on osto-optio, eli mahdollisuus mutta ei velvollisuutta ostaa osa finanssiyhtiö Taalerin omistamista Inderesin osakkeista.”
Miltei kaikki Helsingin pörssissä listatut yhtiöt ovat jo asiakkaitanne. Pystyttekö muka enää kasvamaan?
”Uskon, että pystymme. Olemme laajentaneet palvelutarjontaa vasta viime vuosina. Suurin osa asiakkaistamme hyödyntää vasta yhtä tai kahta keskeistä palveluamme. Näen siis kasvumahdollisuuksia nykyisten asiakkaiden piirissä hyvin vielä 3-4 vuotta.”
”Lisäksi myös markkina on kasvussa. Listautumismarkkina on poikkeuksellisen vilkas ja uudet listautujat kasvattavat kohdemarkkinaa.”
Olette tunnettuja vapaasta yhtiökulttuurista ja listautumisesitteessä kuvaatte johtamismallianne ”kurinalaiseksi anarkiaksi”. Eikö pörssilistautumisesta seuraa väistämättä byrokratiaa, joka uhkaa yrityskulttuurianne?
”Olemme suunnitelmallisia ja täsmällisiä, vaikka formaalia hierarkiaa meillä ei olekaan. Listautuminen tukee osaltaan sitä, että kurinalaisuutemme pysyy myös jatkossa. Se pakottaa yrityksen luomaan prosesseja ja mekanismeja, jotka kestävät aikaa ja tukevat yrityksen rakennetta.”
"Pörssin byrokratia liittyy isolta osalta sijoittajaviestintään ja se on meidän ydinosaamistamme. Lisäksi uskon, että pystymme oman pörssikokemuksen myötä ymmärtämään asiakkaidemme tarpeita entistä paremmin”
94 tykkäystä
Vastailen tänne. Eli kyllä noi on ihan oikeita tarjouksia. Ne saatetaan vetää pois ennen markkinan aukeamista ihan samalla tapaa kuin minäkin voin peruuttaa ostotarjouksen. Välillä tuntuu , että siellä kokeillaan selvästi laitoja, kun käy juuri niinkuin mainitsit. Nuo samat tasot näkyy myös IBKR: llä ja TV:llä , mikäli olet niiden näkymisestä maksanut.
5 tykkäystä
Siirrän tämän tänne:
20 tykkäystä
Tässä alkaa olemaan jo vähän maissa, kun katsoo Hyzonia salkussa (-55%). Miksei ole käyttänyt stoppareita ja järkeä. Ei se muuten olisi paha, mutta kun tappio on jo melkein kolmannes vuosituloista, mitä ei tule muutamaan vuoteen. Pitkän ajan sijoitus toki, mutta jos tappiot olisi kuitannut aikasemmin olisi saanut tätäkin ostaa 6-8$ hujakoilta uudestaan ja oltaisiin paljon maltillisemmassa asemassa. Ei onneksi firman asioissa mikään ole muuttunut… Pakko johonkin purkaa tätä 
42 tykkäystä
Antti oli paukuttanut taas uutta videota eetteriin ja suosittelen katsomaan mikäli tämä sijoitusmaailman veto on ennestään tuntematon.
22 tykkäystä
Spoilaa sen verra meille että mistä se veto on? Ei jaksas millää avata tota 
6 tykkäystä
Kuka saa parhaan tuoton ajanjaksolla 2007-2017, Buffett ja SP500 ETF vs hedgejen salkunhoitajat,
11 tykkäystä
Voisitko avata mihin tämä käsitys perustuu?