@Henkka1 mikä on pointtisi Haarumi-ketjussa vastauksellasi kommenttiini? En jaksa udella yhtiöketjuun, koska se viesti ei kuulu sinne.
Kilometrin mittaisesta blogilinkistäsi en päässyt kiinni. Korostamallasi tekstillä pääsin vain siihen kiinni, että ei ole monimutkainen asia kyseessä niinkuin mainitsin, Harvia on tietoinen asiasta ja T&K menoja voi jatkossa helposti ilmestyä tämmöisiin asioihin ilman yritysostoja.
Jos linkkisi pointti oli, että Harvia häärää jo tämän parissa, niin “OK”.
Pakko heittää mielenkiintoinen linkki tulevien viikkojen säähän liittyen: Stratosfääri lämpenee nyt Siperian yllä voimakkaasti ja vuodenaikaan nähden erikoisen aikaisin: "Arvaamaton tilanne" - Forecan sääuutiset ja blogi - Foreca.fi
"Nyt kun elämme vasta lokakuuta, jolloin polaaripyörre tyypillisesti alkaa vasta syntyä pohjoisen napa-alueen ympärille, on äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, miten stratosfäärin lämpeneminen tulee heijastumaan säähämme myöhemmässä vaiheessa lokakuuta tai marraskuussa.
Talvella ennuste olisi suoraviivainen: stratosfäärin nopean lämpenemisen seurauksena tavanomaista kylmemmän talvisään todennäköisyys on kasvanut keskileveysasteilla lähiviikkoina. Mutta lokakuussa ennustettavuus onkin kinkkisempää."
Jos maakaasun, kivihiilen ja öljyn hinnat on nyt jo korkealla, niin miltähän ne näyttää sitten jos saadaan kohtapuoleen kylmää keliä Suomeen ja esim. keskiseenkin Eurooppaan 
Tämä toimii myös toiseen suuntaan.
Olen itse liittynyt tänne foorumille vasta jonkin aikaa sitten. Tähän asti olen osallistunut lukemalla yhtiöketjuja ja tietysti käynyt myös kahvihuoneella.
Olen huomannut, että täällä on eräs kirjoittaja, joka on erittäin aktiivinen, kirjoittaa paljon, välillä hyvinkin pitkiä mietintöjensä tuloksia jne. Näitä hänen postauksiaan on tullut vastaan varmasti jokaisessa ketjussa, jossa olen käynyt.
Pointtini on se, että huomasin jossain vaiheessa jo pelkän nimimerkin näkemisen herättävän minussa lievää ärtymystä. Harkitsin tämän nimimerkin ”pimentoon” laittamista. Minulla kuitenkin on, nykyään, toisin kuin joskus nuorempana, tapana pysähtyä hetkeksi miettimään, sanotaan sitä nyt vaikka itsereflektoinniksi.
Sen sijaan, että päädyin itseäni sulkemaan kirjoittajan maailman ulkopuolelle, mietin mikä ja miksi ärsyttää.
Ja tosiaan, itse henk.koht. olen sitä mieltä, että jos nyt olisi jonkun nimimerkin laittanut ”pimentoon” niin miksi se tarvitsee julki tuoda? Tuskin sellainen edesauttaa sen hyvän ilmapiirin ylläpitoa mihin täällä foorumilla pyritään.
Täältä löytyy Iso-Britannian mestari siellä marginaalisesta joukkuelajista, joka meillä Suomessa kovin suosittu 
Komppaan ajatuksia. Itsellä ei vastaavaa ole vielä Inderesin foorumeilla tullut vastaan, mutta silti välillä aina mietityttää joka asian kommentointi. Aktiivisuus on aina mielestäni hyvästä, mutta silti joka asiaan ei välttämättä tarvitse kommentoida. Arvostan kuitenkin suuresti pitkiä pohdintoja foorumeilla, joihin itsellä ei riitä aika/innostus, joten itse enemmän mukana lukemassa kuin kommentoimassa… Ainakin toistaiseksi.
Mukava kuulla, että mestareita löytyy näin sankoin joukoin. Osa vielä on mestareita täällä Inderesin foorumillakin. Kyseisiä herroja varten on olemassa mestari-Mestareiden Lounge.
En nyt sano, että se on maailman selektiivisin ja eliitein kerho, mutta viime viikolla Björn Wahlroos heitti siellä keikkaa tarjoilijana.
Ajatuksentynkä foorumille aamuksi, ennen isompoaa pureskelua. Joku kuitenkin jäytää tässä takaraivossa että mihin suuntaan minulla on ajatusvirhe 
Eli: Monikin meistä tähdännee vaikkapa miljoonan osakesalkkuun esim. 30 vuoden päähän; sinnikkäästi ja tyylikkäästi osakesäästäen ja korkoa korolle ilmiöön luottaen.
Mutta olemmeko huomioineet että siinä missä tämän päivän miljoonalla saa vielä monenlaista, 30 vuoden päästä miljoona ei välttämättä riitä “mihinkään”.
Vaihtakaa ao. kuvaajassa kymppitonnin tilalle miljoona ja miettikää mitä tapahtuu vaikkapa 30 vuodessa himoitsemallesi miljoonalle? (lähde https://www.lahitapiola.fi/tietoa-lahitapiolasta/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/uutinen/1509560281579)
Osakesijoittaminen sanotaan toimivan jonkinlaisena inflaatiosuojana. Mutta silti laskemme nyt tietyllä tuotto-odotuksella/korolla korkoa korolle laskurilla tulevaisuuden tuottoja ja ajattelemma että ok “lähtötilanne x€, kuukausisijoitus x€, aikaa 30 vuotta, tuotto per vuosi x%, hyvä mulla on miljoona kasassa eläkkeelle jäädessä.”
Ja absoluuttisesti voinemme luottaa siihen että miljoona euroa 30 vuoden päästä on ostovoimaltaan paljon vähemmän kuin miljoona euroa nyt?
Opimmeko tästä sen että kannattaa tavoitella 2 miljoonan osakesalkkua jotta saat eläkkeelle mentäessä miljoonan.
Jos on todella sitä mieltä, että miljoona ei riitä eläkkeellä “mihinkään” niin katse kannattanee kääntää omiin kulutus- ja elämisen tottumuksiin.
Toki jos se miljoona on tarkoitus viedä mukana hautaan ja elää pelkillä tuotoilla, niin tilanne on eri. Mutta perillisten kannattaa yleensä lähtökohtaisesti antaa huolehtia itse omasta varallisuuden kerryttämisestään, sillä on monia positiivisia vaikutuksia. Pienet pesämunat ja opiskelujen avustamiset tietysti erikseen.
Vastalause, your honor, karkasi aiheesta. Ei ollut pointtini eikä nyt please keskustella tuosta. Voit ajatella sitten 100 000€ eläkekassana mutta ostovoiman kanssa sama tilanne kuin miljoona. P.S. siksi tuo olikin “mihinkään”. P.P.S. eihän sillä nytkään saa välttämättä edes yksiötä Helsingistä? 
edit. vastaus @Insinoori lle
Mestariksi mua on sanottu sarkastisesti, ehkä mulla pitäisi olla toi Mestarin titteli lainausmerkeissä.
Suunnilleen näin on kerran käynyt, enkä nyt mainitse (taas) sen firmaa tässä yhteydessä. Olkoon tämä varoittavana esimerkkinä, sen firman tarina on tosin kesken…
Koska on mahdotonta sanoa, että mitä rahan arvo tulee olemaan n vuoden päästä nykyisestä, niin olen koittanut ajatella asiaa enemmän mediaanipalkan kautta. Olettaisin myös, että jos inflaatio laukkaa, niin nimellistuotto seurailee sitä. Jos nyt omistaisin vaikka McDonaldsia, niin mikäli perus juustohampurilainen maksaa 2050 tuhat euroa, niin firman tulot ja osakekurssi vastanneevat sitä tilannetta.
Suomessa mediaanipalkka on ymmärtääkseni tällä hetkellä lähes 3000e/kk, eli miljoona vastaa n. 30 vuoden bruttomediaanipalkkaa. Jos asettaa vaikkapa salkun tavoitteen 25 vuoden, tai 30 vuoden, tai minkä tahansa, mediaanipalkan mukaan, niin kehitystä voi olla helpompi seurata. Toinen vaihtoehto olisi tietty pistää excelissä salkkuseurantaan seuraavaan kolumniin vaikka virallinen inflaatioluku tai lähikahvilan kahvikupin hinta ja vähentää sen muutos aina salkun kehityksestä.
Itse kyllä seuraan ihan nimelliskehitystä, mutta tiedostan inflaation vaikutuksen. Mulla ei sinällään ole mitään tarkkaa tavoitetta salkun loppuriville, vaan koitan tavoitella lähinnä sitä, että ensi vuonna* salkun arvo olisi korkeampi, kuin edellisvuonna ja mielellään tuo ero olisi suurempi, mitä indeksillä vastaavalla aikavälillä.
*Tämä siis kuvainnollisesti. Vuosi on niin lyhyt aika osakemarkkinoilla, että vaikka toki vuosikehitystä seuraan, niin se ei kerro vielä paljoakaan.
Onko tuossa pohdittu Harviaa, mutta ostettu lopulta Hyzonia?
Suomen mestari, Euroopan mestari, Maailman tasolla ja olympiatasolla jäi mestaruus saamatta. Eihän hoppee kuulemma ole häppee, väittävät. Täällä sitten kaukana mestarista.
Jätän tämän nyt vaan tähän.
Jotain sellaista, tosin ostin kyllä Harviaa myöhemmin ja nyt näette jotain tragikoomista. Pitäkää mua varoittavana esimerkkinä:
“Osta nouseviin kursseihin”
Hyzoni 
“Osta dipistä”
Harvia 
Hyzonia on tosiaan tosi pieni positio ja siinä olen tehnyt kaikki mahdolliset virheet kuin olla ja voi. Harviasta olen ihan huoleton, eli sen suhteen olen “varma”. Saan jatkuvasti tuijottaa peiliin, siellä se syyllinen on - aina ja iankaikkisesti… amen.
Liittyen ketjun mestarikeskusteluun… Inderesin foorumi elää selvästi hetkessä. Suomen, Euroopan ja maailmanmestarit pysyvät mestareina, siinä missä rakennusmestaritkin, vaikka uusia tulee vuosittain, mutta foorumin muisti on lyhyt ja mestarius katoavaa.
Vaatimukset mestari-titteliin ovat ilmeisen korkeat. En edes tiedä montako kertaa olen itse ollut mestari, mutta silloin kun tuon tittelin tuomia oikeuksia tarvitsisi on mestarius aina kadonnut.
Älkää ymmärtäkö väärin. En tarvitse tittelin mukana tuomia oikeuksia juuri nyt ja arkielämänkin titteleistä olen saanut tarpeekseni jo vuosia sitten. Olen kirjoittanut Inderesin foorumille lähes viisituhatta viestiä niiden 931:n päivän aikana, joina olen foorumilla vieraillut. Mukaan mahtuu varmasti roskaakin, mutta asetuksista selvisi hetki sitten, että viesteistäni on myös pidetty lähes 55 000 tykkäyksen edestä.
Yritän kommenteillani auttaa muita ja tuoda esille uusiä näkökulmia – tuoda siis oman osani tähän soppaan, josta on itsellenikin ollut apua viikottain. Kiitos siitä kaikille.
Mutta, ehkä mainitsemiani käyttäjäoikeuksia voisi harkita hieman pysyvämmiksi foorumia vuosikausia kuluttaneille vakiokommentoijille. Oli titteli siis mikä hyvänsä.
Löytyyköhän foorumilta jo ketjua potentiaalisista yrityskauppojen kohteista?
En nopealla haulla (
) löytänyt vastaavaa, mutta jos sellainen sattuu jo olemaan, niin en viitsi duplikaattiakaan tehdä.
Itseä kiinnostaisi kuulla yhteisön spekulaatioita mahdollisista lähitulevaisuuden ostokohteista.
Ketju löytyy, mutta keskustelu on vähäistä.
Vilkasta näyttää olevan myös Suomessa. Ehkä pörssiyhtiöistä ostokohteeksi voisi päätyä joku pienempi IT-alan yhtiö, jos veikata pitäisi.
“Vuonna 2019 Suomessa tehtiin tammi–elokuussa 218 yrityskauppaa, joiden arvo oli yhteensä noin 10 miljardia euroa. Vuonna 2020 samalla ajanjaksolla tehtiin 159 kauppaa vajaan 5 miljardin euron arvosta.”
“Yrityskauppamarkkina pysyi vilkkaana heinä–syyskuussa. Talouselämän seurantaan kertyi lukumääräisesti noin kahdeksan prosenttia enemmän kauppoja kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.”
Kuuntelin eilen illalla inderpodin jakson, jossa haastateltiin Mikael Rautasta. Heille, jotka eivät jaksoa ole kuunnelleet, Rautanen siis kertoi jaksossa omasta kehityskaarestaan osakeanalyytikkona ja jakoi oppejaan matkan varrelta.
Jakso oli ainakin itselle mielenkiintoinen, sillä oma ura osakeanalyytikkona kiinnostaa ja on hyvinkin mahdollinen, tosin ei varmaan inderesillä, sillä isoille massoille esiintyminen ei kuulu omiin vahvuuksiin.
Vaikka sain paljon irti jaksosta ja sen kuuntelu oli miellyttävää, yksi kohta kuitenkin särähti korvaan. Podin loppupuolella Rautanen puhuu yrityksen tarinan hahmottamisen tärkeydestä ja siitä, että pelkkiä numeroita tuijottamalla jää helposti junasta liian aikaisin.
Esimerkiksi Rautanen valitsee Qt Groupin ja sanoo ”Sä et voi vaan jäädä sinne sun Exceliin, että tää on 50 euroo, tosi korkee EV/S kerroin, ei pysty edes tuloskerrointa tälle vuodelle laskeen.” ja hetkeä myöhemmin, ”Pitää myöskin analysoida miten pitkään musiikki soi, missä vaiheessa se sentimentti kääntyy.”
Voi olla, että ymmärsin kyseiset lausahdukset täysin väärin, mutta omaan korvaan se kuulosti seuraavalta. Analyytikko on rakentanut hienon DCF-mallin, jolla hän saa laskettua minkä tahansa yrityksen arvon, mikäli pystyy arvioimaan tulevat kassavirrat oikein. Hän tutkii ahkerasti toimialaa sekä yritystä ja tekee tutkimuksen perusteella parhaan arvionsa tulevista kassavirroista.
Nyt analyytikko syöttää numeronsa Exceliin ja poof malli antaa yrityksen arvoksi 50 euroa per osake. Osakkeen hinta on kuitenkin 60 ja joka tuutista tulee kuinka tämä kyseinen yritys tulee valloittamaan maailman. Analyytikko katsoo malliaan uudestaan ja miettii, että jotainhan tässä pitää olla vikana. Hän vaihtaa kasvutahtiin muutaman prosentin lisää ja korottaa marginaaleja. Hän lyö enteriä ja excel raksuttaa, uusi käypä arvo on nyt 70 euroa ja analyytikko hymyilee. Tätä rumbaa jatketaan osakehinnan noustessa, sillä kyydistä ei ole varaa hypätä ja jollainhan se hintakin on perusteltava.
Mielestäni tämä on itsepetosta ja erityisesti tuo viimeinen lausahdus sentimentin silmällä pitämisestä vahvistaa näkemystäni siitä, että tätä harrastetaan. Eihän osakkeen hinnan tai sijoittajien mielialan pitäisi vaikuttaa millään tavalla yrityksen arvon määritykseen, mutta silti se selkeästi vaikuttaa ja ”riippumaton analyysi” on itselleni hieman liikaa. Puolueellisuutta ei pääse mitenkään pakoon ja rehellisintä mitä voi tehdä on näiden puolueellisuuksien tiedostaminen ja ymmärtäminen.
Toisaalta ymmärrän kyllä täysin miksi tavoitehinnat seuraavat kurssia. Eihän kukaan halua seurata analyysitaloa, joka sanoo kaikista firmoista, että ne ovat ylihinnoiteltuja. Osakekiima voi kestää vielä vuosia ja siinä näyttää nopeasti idiootilta, jos sanoo 50 euron kohdalla kalliiksi ja vuoden päästä se onkin 180 euroa ja meno vaan kiihtyy.
Esimerkkinä ”idiootista” tulee mieleen Oksaharju, joka on tälläkin foorumilla saanut oman osansa lokaa niskaan. Toki minulla ja Oksaharjulla on selkästi eri näkemyksen siitä, milloin osakkeet ovat halpoja. Itse löysin koronamontusta helposti ostettavaa, hän ei. Oskaharju kuitenkin pysyi uskollisena omalle mallilleen ja siitä kyllä nostan hattua. Se vaatii rohkeutta olla lähtemättä muiden kyytiin, kun tietää, että mahdolliset huipputuotot voi jäädä saamatta ja kaiken lisäksi näyttää idiootilta.
Lopuksi sanottakoon, että arvostan inderesläisten työtä kovasti ja tarkoitukseni ei ole olla ilkeä, mutta pientä kritiikin aihetta tässä kuitenkin näen. En myöskään tiedä mihin tällainen pohdinta kuuluu, niin laitetaan kahvihuoneelle.
Itse ymmärsin, että nimenomaan esim QT tapaisissa firmoissa esim dcf on ylipäätään niin heikko työkalu arvonmääritykseen, että on seurattava enemmän “tarinaa” eli uutisvirtaa siitä, kuinka luotettavasti korkeita kasvuprosentteja voi ekstrapoloida. Ihan hyvä harjoitus tehdä QT:sta oma pikku dcf ja huomata, että koko keissin kannalta seuraavan viiden vuoden kassavirtojen vaikutus on mitätön verrattuna terminal valueen (joka siis rakentuu pitkän ajan kasvuoletuksesta).
