Yleensä hävettää tykätä tvitterissä Crescatin jutuista, koska he ovat liioitellun karhuja ja sortuvat usein graafien vääristelyyn. Mutta tuo oli oikeasti ihan hyvä ketju.
Lisäys: yksi heidän tyyleistä on lisätä alaspäin vihjaava keltainen nuoli käppyröihin, kun se sopii omaan karhunäkemykseen.
Tässä mielestäni sellainen karhunäkökulma joissa ei edellä mainittuihin synteihin syyllistytä:
Harvian ketjuun linkattu kuva uudesta suosituksesta, suora linkki PDF-raporttiin, linkki raportin etusivulle ja linkki aamukatsauskommenttiin (raportin tiivistelmä).
Löytyisikö vielä jotain osia raportista, johon ei ole annettu linkkiä
Teslan ja Harvian ympärillä pyörii paljon samaa härkäpsykologiaa mutta Tesla on ehkä maailman polarisoiduin osake, puolet on longina ja puolet shorttina. Jokaisella melkein on jokin vahva näkemys Teslasta, se on kuin savuviski Laphroaigh - sitä joko rakastaa tai vihaa. Harviassa taas näkemys on yllättävän yksimielinen - ehkä 1/10.000 on shorttina. Kai se saunominen tuo niin konkreettista nautintoa ja se on helppo liittää osakkeeseen ja omistamiseen se nautinto, en tiä Tai sitten se yksimielinen näkemys painottuu vain täällä foorumilla.
Mutta ei peltipönttöjä kalliiksi voi haukkua kuten Teslaa, pyörii samoissa arvostuskertoimissa melkein kuin esim Orthex tai Kamux. Tai sitten kaikki ovat kalliita.
Eilen ystäväni, jonka en koskaan ollut kuullut olevan kiinnostunut sijoittamisesta tai mistään muustakaan ajattelua vaativasta tehtävästä otti minuun yhteyttä, ja ehdotti että alkaisin hänen sijoitusneuvojakseen, tarvitsisi kuulemma hyviä vinkkejä . Taitaa olla lopun alkua, kun kaivostyöukot kiven sisältä alkaa kyselemään osakkeista ja viimeiset ostajat ilmaantuvat. Laitetaan vielä Saarion kirjasta kyseinen kohta liitteeksi.
Eilen oli kai jonkin verran havaittavissa sellaista ilmiötä, että suomalaiset piensijoittajat rahoittivat Operaatio Harviaa myymällä muita suosikkiosakkeita, mikä kielisi siitä, että rahkeita laittaa vielä uutta käteistä tiskiin ei ihan loputtomasti ole. Ja kun suunnilleen kaikki kynnelle kykenevät alkavat olla mukana markkinoilla, mietin että miten piensijoittajat rahoittavat merkintänsä niihin kymmeniin IPOihin joita kohta puskee pörssiin kovilla hinnoilla.
Eivät juuri väräytä mittaria. IPOissa leijonanosa menee instikoille ja yksityiset tappelevat pienistä jämäpinoista.
Huolestun vasta kun tulee ensimmäinen IPO jossa yksityissijoitajat saavat koko määrän minkä merkkasivat (ja sen perään avauksesta iso lässähdys koska yhtäkkiä kaikilla on kourat täynnä lappuja, kenties enemmän kuin oikeasti halusivat)
Tästä @Verneri_Pulkkinen voisi ottaa mielenkiintoisen kopin saisiko jostain revittyä dataa suomalaisten sijoittajien käteistilanteesta ennen kiireistä IPO-syksyä? Tai historiallisesti miltä kansainvälinen käteistilanne on näyttänyt kuumimpina IPO-aikoina?
Joo ymmärrän kyllä että osittain kyse on näköharhasta
Mutta vaikka kaupankäynnin määrä on osittain näköharhaa, kyllä väittäisin että arkirealismi on joka tapauksessa aika kaukana tästä:
Törmää alustaan jossa on tulvimalla infoa – vau!!
Seurailee rauhassa ja alkaa pikku hiljaa hahmottua mikä siitä valtavasta infomäärästä voisi olla hyödyllisintä.
Edelleen fokusoi sitä mihin kannattaa keskittyä.
Lyö silloin tällöin huolellisen harkinnan jälkeen vetoa ja yrittää saada sen 1–2 % p.a. Inderes-foorumi-info-ylituottoa joka ennen kuluja ehkä realismia.
Suomen Pankki julkaisee tilastoja suomalaisten rahoitusvarallisuudesta, mutta näistä on vaikea sanoa mikä määrä käteistä olisi potentiaalisesti osakkeisiin menevää.
Osakkeissa kotitalouksilla on 47 miljardia (kotimaiset osakkeet).
Käteistä on vajaa 100 miljardia käyttötileillä. Mutta! On hyvä huomioida, että tämä määrä on paisunut koko ajan eikä siitä varmaan suurta siivua ole menossa osakkeisiin. Se toimii myös vastapainona suomalaisten kotitalouksien veloille, joita taitaa olla jotain 150 miljardia euroa (n. 120 % tuloista, joita taas on 120 miljardia vuositasolla). Siksi en muuten itse osta sitä argumenttia, että nuo 100 miljardia olisi jotenkin helposti heitettävissä osakkeisiin. Sen lisäksi varallisuus jakautuu jokseenkin epätasaisesti Suomessa, ja monet vanhukset/vauraat saattavat preferoida turvallista käteistä.
Suomalaisten potentiaalisten sijoittajien nollakorkoisilla pankkitileillä oli jo toissa vuonna yli 100 miljardia euroa eli yli sata tuhatta miljoonaa euroa. Koronasäästöjen jälkeen taisi olla jotain 115 miljardia. Ulkomuistista. Ei tarkka luku.
Nordnet ja muut tuskin kertovat AOT- ja OST-tilien yhteenlaskettua euromäärää ja sen kehitystä. Mitä se edes kertoisi, sillä yleensä varallisuutta ja myös helposti realisoitavaa varallisuutta löytyy ihmisillä muualtakin kuin OST:ltä tai AOT:ltä.
Kiitos Verpu ja Juurikki, jotain tälläistä uumoilinkin. Vaikka Saarion oppien mukaisia “taksikuskit myyvät omia kissoja ja koiria saadakseen rahaa osakkeisiin”-indikaattoreita onkin kiva pallotella niin ei niitten perusteella kannata yrittää huijata mr. indeksiä. Valitettavasti tämmöiset indikaattorit ovat hyvin subjektiivisiä ja kun niitä vertaa ylläolevaan dataan niin korrelaatiota loistaa poissaolollaan…
Otin eilen Nordnetissa ilmoitetut omistajamääräluvut ylös Harvian osalta.
Harviaan tuli eilen, yhden pörssipäivän aikana, 1561 uutta omistajaa Nordnetissa. Olen ottanut ylös myös 8.7.2021 omistajamäärän Nordnetissa ja se oli 12 729. Luvut ovat siis vain Nordnetissa olevat tilit.
Yhteensä omistajia on 31.8.2021 päivätyn tiedon mukaan 27 573. Tämä on Harvian omilta sivuilta:
Tuolla logiikalla Suomen kansanosake olisi varmaan Fiskars?
Ihan mielenkiintoinen kysymys, että minkä suomalaisen pörssiyhtiön tuotteita löytyy eniten kotitalouksista (pl raaka-aineet, tyyliin sellu). Tuosta saisi hyvin knoppikysymyksen tietovisoihin.
Melkein voi tämä kansanosaketitteli päätyä naapurimaan yhtiöön. Vaikka mainitsitkin raaka-aineen poissuljennan, niin lopputuotteena silti löytyy aika laajalti suomalaisten kodeista.
Nokian Paperin valmistamia mm. wc-papereit, talouspaperit, nenäliinat ym ym. löytyy lähes kaikilta. Tehtaan omistaa Essity Aktiebolag: Essity AB ser. B (ESSITY B) osake | Nordnet
Yhtiön tuotemerkkejä Tena, Lotus Soft Embo, Emilia, Luonnonystävän, Royal, Nessu ja Lotus Professional. Lisäksi Pirkka-, Rainbow-, Xtra-, ym -brändättynä samaa tavaraa.
Vielä pieni pohdinta tuosta käteisestä, pohjana vahvasti Pörssien suunta -keskustelut. Jos maailman pörssit tästä vielä kaksinkertaistuvat seuraavien parin vuoden aikana ja päästään kunnolla Japani 89 -fiboihin, paljonko käteistä ”siirtyi reserveistä pörssiin”? – Ei lainkaan, maailmassa on silloin edelleen sen verran käteistä kuin keskuspankit määrittävät. Jokaisessa kaupassa käteinen vain siirtyy yhdeltä osapuolelta toiselle.
Toki suomalaiset voisivat olla netto-ostajina suomalaisissa firmoissa, mutta eiköhän perusoletus kuitenkin ole, että suomalaisten käteisvuori pysyy suht samana jos nousu jatkuu. Kuten Verneri mainitsi, ylivoimainen osa tuosta käteisestä on sellaista jota ei ikinä tulla käyttämään pörssikauppoihin.
Ongelmana on, että jos pienyhtiöt menevät muutaman kuukauden vaakasuoraan tai jopa hieman laskutrendissä, yhtäkkiä hinta- ja riskitietoisuus saattavat nousta terävästi, jolloin kysyntä ja sitä myöten ostolaita saattaa pudota hyvinkin nopeasti. Kaikki luulevat että voivat rauhassa reagoida kun tunnelma muuttuu, mutta näin ei välttämättä ole. Tästäkin on Saarion kirjassa.
Mutta tuo oli oikeasti ihan hyvä ketju.
