Inderesin kahvihuone (Osa 3)

Onkohan Harvialla suunnitteilla jotain kiukaiden liikenneturvallisuuden edistämiseksi? :confused:

26 tykkäystä

Tämän viikon tilauslista:

QT:n uusi yritysosto
Omnicar: hyvät Lokakuun luvut
Embracer ostaa uuden studion
Tecnotree: uusi iso diili
Carasent: uusi yritysosto
Fortum: vahvat q3 luvut
Kamux: uusi liikkeen avaus ilmoitus ja törkeän vahvat Q3 luvut

Please :smiley:

Ennuste: Mitään mielenkiintoista ei tälläkään viikolla tapahdu

19 tykkäystä

Jos jossain maassa on pitkän aikaa:

  • hyvät vakaat instituutiot
    sekä
  • riskinottoa, innovointia ja yrittäjyyttä suosiva ilmapiiri…

… sen maan pörssissä nopeammin kasvavat pääomakevyet “hyvät” yhtiöt ajan mittaan yhä enemmän dominoivat hitaammin kasvavia pääomaintensiivisiä “huonoja” yhtiöitä.

Koska riittävän pitkällä aikavälillä “hyvillä” yhtiöillä on taipumus ottaa pörssissä niskalenkki “huonoista” yhtiöistä, johtopäätöksenä siis se että kaikki fiksut sijoittajat ahtavat salkkunsa täyteen “hyviä” “kasvuyhtiöitä”?

Ongelmana on että “hyvien” “kasvuyhtiöiden” parissa hääräävillä sijoittajilla on aivan valtava hajonta menestyksessä.

Yhdellä supervoittajakasvuyhtiöllä sijoittaja voi turvata taloudellisen tulevaisuutensa. Näitä harvoja supertähtiä on kuitenkin mielettömän vaikea bongata etukäteen. Useimmilla niistä sijoittajista jotka näillä rikastuvat hävyttömästi on ollut enemmän onnea kuin taitoa.

Ja sitten toisaalta muutamalla isolla vedolla vaikkapa p/s 30x -firmoihin voi aiheuttaa korvaamattomat vahingot salkkuun jos noiden firmojen tarina happanee.

Jos tuntee vetoa “huonoihin” yhtiöihin, on paljon pienempi riski tuhota salkkunsa totaalisesti.

Totta kai jos "arvo-osake"sijoittaja on epäonninen tai lahjaton ja sen myötä hänen kohdalleen osuu poikkeuksellisen paljon arvoansoja, salkun pitkän aikavälin tuotto jää heikoksi. Mutta hänen kohdalleen harvoin osuu -95 % -sijoituksia ellei hän ole konkurssiyhtiömagneetti (siis katastrofaaliset entryt ennen kuin firmat hinnoitellaan konkurssiyhtiöiksi).

Niitä jotka pitkällä aikavälillä pysyvät jatkuvasti erinomaisina kasvuyhtiöinä on aina murto-osa verrattuna siihen mitä sijoittajat kuvittelevat.

Aina täytyisi lähteä liikkeelle siitä että kymmenen vuoden tähtäimellä kapitalismi on raaka ja armoton. Lähtökohta on se että kaikki yhtiöt ovat kymmenen vuoden tähtäimellä tavallisia kuolevaisia. Sen jälkeen todistustaakka on aina sillä joka väittää että jokin nykyinen tähti- tai hypeyhtiö on tähti kymmenen vuoden päästä.

Kasvuosakesijoittaminen on vaikeaa. Silloin kun kasvuosakesijoittaminen näyttää kaikkein helpoimmalta (perustuen tietysti menneisiin tuottoihin), silloin on edessä kaikkein eniten sellaisia kohtaloita että sijoittajien kasvuosakesalkkuja tuhoutuu tulevissa käänteissä totaalisesti.

Buffett tajusi varhain että on parempi ostaa loistavaa yhtiötä hyvään hintaan kuin hyvää yhtiötä loistavaan hintaan. Mutta hän on viimeiset 70 vuotta tajunnut aina rajata 95 % yhtiöistä tarkastelusta kokonaan pois. Perusteluna on se että 95 prosentissa niin sanotuista kasvuyhtiöistä kilpailuasetelmia ei ole mahdollista ennustaa edes kymmenen vuoden päähän saati sitten pidemmälle. Jos kertoimet vaativat että bisnes on loistava 20 vuoden päästä mutta oikeasti kenelläkään ei voi olla mitään hajua kilpailuasetelmista kymmenen vuoden tähtäimellä, kyseessä on arpalippu.

30 tykkäystä

Onko mahdollisesti tulossa Fortum - liveä? :red_circle: :yum:

@Verneri_Pulkkinen @Juha_Kinnunen

7 tykkäystä

Eikös Kamuxista tule, ja vissiin Remedystäkin, joten riittääkö tiloja ja analyytikoita kolmanteenkin? :open_mouth: Kelpaisi kyllä

Herättää kyllä ajatuksia ja itse alan jo pelonsekaisin tuntein taas seurata markkinaa. Toki nämä on helppo sivuuttaa boomerien psykooseina, koska this time it’s different.

3 tykkäystä

Nääh. Nousuralli jatkuu vuoteen 2023 saakka, jolloin vähän tulee töyssyistä. Mutta kun Trump voittaa vuoden 2024 vaalit kaikkien aikojen veronalennuslupauksilla, niin kurssit menevät katosta läpi.

14 tykkäystä

Oli taas sellainen uutisarvo 0-juttu. Kaikki kertoivat perusjuttuja ja mainostivat että minulla on näitä osakkeita. Komppaan kyllä eniten noista vanhaa rouvaa.

Jarkko Ahosta tehdyt viimeisien vuosien artikkelit on kertonut siitä mitä hänellä on salkussa ja miten ne on aina yhtä hyviä ja edullisia. Konecranes, nokianrenkaat, nordea, wärtsilä ja tieto. Ihan sama mitä tapahtuu niin näillä mennään ja odotetaan jos Qt laskisi 10euroon tai Konetta saisi vitosella. Se on jämpti.

10 tykkäystä

En muista viime ajoilta osaketapausta, jossa Aho olisi ollut pahasti väärässä laskelmiensa kanssa. Puhui tuossa jutussa kuulemma Tokmannista. Hänen markkinakatsauksessa ainut kunnolla aliarvostettu osake oli TietoEvry. Voisin väittää, että tuokin osuu aika hyvin kohdalleen jos katsellaan esimerkiksi parin vuoden päästä tuottoprosenttia tästä päivästä.

Ainakin minun papereissa Aho on “hieman” eri kaliiberin guru kuin esimerkiksi Oksaharju, jolta ei ilmaannu mitään hyödyllistä juttua, vaikka häntä osakestrategiksikin sanotaan.

Maininta Tokmannista löytyi yhtiöketjusta, mutta muuten tuo Kauppalehti-postaus oli pelkkä klikkiotsikko, jonka vain tilaajat pääsevät lukemaan.

13 tykkäystä

Provosoin vähän.

Perinteiset arvosijoittajat on siinä mielessä mielenkiintoista kansaa, kun he paasaavat arvosta, mutta eivät ole ikinä arvostaneet yhtiöitä, muilla kuin P/E, P/B, P/S luvuilla. Se tarkoittaa sitä, että salkusta löytyy yleensä vain kypsiä lypsylehmiä tai kuolevien toimialojen firmoja. Siinä on uhkakomponenttia, mutta en tiedä mahdollisuuksista, ehkä niitäkin. Korostuu etenkin se, että jos maksat liikaa, niin aika ei korjaa. Toivottavasti disruptoija ei tuhoa liiketoimintaa nopeasti.

Kuulostaa vaikealta, kun pitäisi ennustaa tulevaa ja saada vielä mahdollisimman hyvä hinta suhteutettuna siihen. Mutta mikä ero tässä on “kasvusijoittamiseen”? Muu kuin, että lähdetään liikkeelle todennäköisesti yhtiön kypsästä tai jo hiipuvasta vaiheesta.

Eikö kaikki sijoittaminen ole arvosijoittamista, on kyseessä sitten kasvuyhtiöt tai tupakantumpit?

Perinteisellä arvosijoittajalla ei ole tätä ongelmaa, kun ei ole edes niitä menneitä tuottoja. :smiley:

Mutta vakavalla naamalla, eli kannattaako nyt myydä kaikki hyvin tuottaneet firmat pois? Eikö arvo-osakkeisiin vaikuta tulosodotusten lasku, vai onko pelkästään kasvuosakkeet tämän, jopa positiivisessa skenaariossa tulevan suuren käänteen uhreja? Jos vastaus on, että ei kannata myydä kaikkia, niin miten tätä kannattaisia arvioida yhtiökohtaisesti kannattaako kasvuyhtiö myydä?

Jos halvat kertoimet vaativat, että liiketoiminta on kannattavaa 10 vuoden päästä, mutta tästä ei voida olla varmoja, kyseessä voi olla arvoansa.

13 tykkäystä

“Varmuutta siitä, miten kiuas oli tielle päätynyt ei ole. Pelastuslaitokselta arvioidaan, että kiuas olisi saattanut pudota edellä ajaneen peräkärrystä tai muusta kuljetuksesta.”

Kunhan ei olisi vaan sama kiuas, jonka näin jollain videolla pyrkivän kuuhun perjantaina. Lentorata täsmäisi ainakin :
kuva

76 tykkäystä

Buffetilla jättikassa float + rahavarat 146 miljardia $. mikä voisi olla kun ei osta laidasta muuta kuin omaa osaketta? :slight_smile:

2 tykkäystä

Arvosijoittaminen on ollut ongelmissa jo pidemmän aikaa, viimeisen 10 vuoden aikana kasvuosakkeet ovat hakanneet tuotoissa arvo-osakkeet mennen tullen isolla marginaalilla. Niin isolla, että seuraavan 10 vuoden aikana arvo-osakkeet saavat repiä kunnolla kaulaa, että kurovat umpeen tuon erotuksen.

Lähde: Seligson & Co.

2 tykkäystä

Taidan olla todella tylsä, mutta kyllä minulle kelpaisi nuo arvo-osakkeiden tuotot mitä tuossa kuvaajassa esitetään. Riittäisi vallan mainiosti oman tavoitteen saavuttamiseen.

5 tykkäystä

Nauttiiko kukaan muu ku DailyTraderXL ja Jukka Lepikkö keskustelee keskenään tesla -ketjussa? :star_struck:

11 tykkäystä

Joo, ihan kelpo tuottoja arvosijoittamisellakin on saatu. Tutkimusten mukaan pitkällä aikavälillä (perinteinen) arvosijoittaminen on ollut kannattavampaa kuin kasvusijoittaminen. Pointtini tuossa oli ehkä enemmänkin se, että “pitkä aikaväli” voi olla oikeasti pitkä, tässä tapauksessa on ollut kymmenen vuotta alisuoriutumista. Eli tavalliselle sijoittajalle markkinoiden jakamisilla mekaanisesti kasvuun / arvoon ei välttämättä ole hyötyä, kyse on enemmän ajattelutavasta.

Tärkeä huomio ylläolevaan vielä, jotkut tunnetut “arvosijoittajat”, esim. Warren Buffett eivät käytä mekaanista arvosijoittamista, Buffetin sijoitustyyli on laatusijoittamista, jossa etsitään korkealaatuisia yhtiöitä kohtuuhinnalla. Esim. salkun suurin sijoitus Apple, on tästä hyvä esimerkki. Buffett sanoi jo 80-luvulla, että on paljon parempi ostaa laadukkaita yhtiöitä kohtuuhintaan kuin kohtuullisia yhtiöitä halvalla.

2 tykkäystä

@Henkka1 Kyllähän jaottelu arvo- ja kasvusijoittamiseen on osittain keinotekoinen enkä itsekään pidä ylipäätään tämmöisestä kategorisoimisesta.

Ehkä se osittainen pointti liittyy taas seuraavan teemaan: jos oletat, että markkinat toimivat pitkällä aikavälillä kohtalaisen tehokkaasti, niin kasvusijoittaminen ei voi performoida lähitulevaisuudessa (seuraavat 0-20v) samallalailla suhteessa arvosijoittamiseen. Tämä siksi, että yhä useampi sijoittaja on siirtynyt “kasvusijoittamiseen” ylituottojen metsästämisen perässä. Hyvä myös huomata, että historiallisesti on vaihdelleet ajat, kumpi sektoreista kasvu- /arvosijoittaminen on performoinut paremmin. Pitkässä juoksussa taitaa arvo edelleen olla keulilla tai vähintäänkin pärjännyt hyvin.

Jos mietitään rahoitusteoriaa, niin riskittömän koron (jenkkibondit) nousu vaikuttaa selkeästi voimakkaammin kasvuyhtiöihin. Tämä siis siksi, että osakkeiden “oikea arvohan” on tunnetusti tulevien vapaiden kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Tässä diskonttaamisessa olennaista on sijoittajien tuottovaatimus, johon riskitön korko vaikuttaa. Kun kasvuyhtiöiden arvosta yhä isompi osa on kiinni tulevaisuuden kasvuodotuksissa, niin kaukaisemmat kassavirrat ovat paljon vähemmän arvokkaita jos riskitön korko nousee parikin prosenttiyksikköä. Arvoyhtiöiden arvosta suurempi osa nojaa lähiaikojen kassavirroista, joten niihin vaikutus ei ole lähellekään niin suuri.

10 tykkäystä

Kertokaa miten tuo kasvu ja arvo on määritelty? Jos kasvu on aikaisemmin alisuoriutunut niiin se tarkoittaa vain sitä, että kasvu ollut heikkoa ja/tai arvostustaso aikaisemmin korkea. Jos kasvu on nyt pärjännyt hyvin niin todennäköisesti kasvu ollut hyvällä tasolla ja arvostustasot mahdollisesti nousseet suhteessa arvoon

Minulle on ihan sama miksi sijoituskohdettani sanotaan. Jos tuotto-odotus on kohtuullinen ja ymmärrän firmaa niin ihan sama miksi sitä kutsutaan

2 tykkäystä

Kuvaajassa on MSCI World Net Return -alaindeksien ”kasvu” ja ”arvo” tuotot dollareissa. “The value investment style characteristics for index construction are defined using three variables: book value to price, 12-month forward earnings to price and dividend yield.” Eli täysin mekaaninen seulonta alhaisten kertoimien perusteella. Kasvu vastaavasti on se toinen osa markkinoista.

Eiköhän ao. juttu ole eniten kahvihuonekamaa, joten pistetään jakoon tänne. Pörssisäätiön teettämän Sijoittajabarometrin tulokset Suomen kiinnostavimmista pörssiyhtiöistä on julkaistu. :point_down:

Kolmen kärki: 1. Sampo, 2. Nordea, 3. Fortum

Muutamia Foorumin lempilapsia mainitakseni: Harvia ylsi sijalle 8, Qt otti paikkansa sijalta 9, Inderes löytyy sijalta 14, Tecnotreen sijoitus on 26.

(Pörssisäätiö ja Suomen Osakesäästäjät teettävät Sijoittajabarometrin kaksi kertaa vuodessa. Kohderyhmänä olivat Osakesäästäjien jäsenet ja Pörssisäätiön sähköisen uutiskirjeen tilaajat. Määräaikaan mennessä saatiin yhteensä 3 156 hyväksytysti täytettyä vastausta.)

3 tykkäystä