Woltin tarina on mahtava! Sellainen hytinä, ettei jää viimeiseksi Euroopan tai maailmanvalloitukseksi Suomen startup-pöhinän pohjalta 
Mielenkiintoinen on tuo kuvio, että DashDoorin globaalit toiminnat ohjataan tästä lähin Hgistä. Jos lasketaan pois suomalaiset firmat, niin onko montaa muuta vastaavaa täällä?
Wolt on kuitenkin pääosin Wallenbergien ruotsalaisessa omistuksessa ja myös Facebookin Mark Zuckerbergillä siivu.
Korjatkoon joku, jos olen väärässä, mutta mielestäni kyseessä on ns. “tax-free merger”, joten veroja ei makseta senttiäkään ennen osakkeiden varsinaista myyntiä. Siinä vaiheessa vaikuttaa osakkeen myyntihinta ja -voitto. Uudet omistajat voivat toki myydä Door Dashin osakkeensa, silloin kun haluavat – sen jälkeen, kun kauppa on toteutettu.
Woltilla on kymmeniä miljoonia tappioita toiminnasta. Ne eivät katoa minnekään. Eli itse yhtiökään ei taida veroja maksaa ihan lähivuosina, siis Suomessa.
Edit. Ministeri Saarikko on ainakin varma verotuloista. Toivottavasti ei pety. 
Harvoin on nähnyt näin monta suomalaispoliitikkoa ylistämässä suomalaisfirman myymistä ulkomaille. 
Näitä oikeudenkäyntejä käydään ympäri maailmaa, myös useissa USAn osavaltioissa. Rajanvetohan on hankalaa yrittäjän ja työntekijän välille, osa haluaa aidosti olla toista, toinen taas toista.
Tuo surkeilla ehdoilla teettäminen on varsin totta, se koskee käsittääkseni aivan kaikkia tämän tyyppisiä palveluita tuottavia yrityksiä. Toisaalta ilmeisesti kaikki niistä ovat tuottaneet tappiota koko toimintansa ajan, huikeasta arvostustasosta huolimatta.
Näissä on fundamentaalisesti se ongelma että kuluttaja ei ole valmis maksamaan kuljetuspalvelusta niin paljoa kuin sen tuottaminen (kohtuullisin työehdoin) oikeasti maksaa. Ravintolan marginaalista voi syödä osan (ravintola saa myyntiä enemmän kuin asiakaspaikat antaa myöten, sekä nyt myyntiä joka muuten pandemian vuoksi menisi sivu suun) mutta silti matematiikka toimii vähän huonosti. Ja tämä sivuttaa koko systeemin, alusta, appi, palvelu, maksuliikenne, toteuttamisen kulut. Toivotaan että kun ollaan tarvittavan iso niin skaalaedut vetää homman plussalle, mutta silti…
Pääsyy miksi pääomasijoittajat ovat silti vesi kielellä on pääsy välistävetäjäksi valtavan kokoiseen markkinaan josta ei ihan heti lopu latu… Jos saa prosentit merkittävästä osasta koko maailman ravintolamyyntiä niin taalan- ja euronkuvat pyörivät silmissä kuin hedelmäpelissä konsanaan ja siinä kohtaa jopa muutaman prosentin tuotto tuo huikeat rahat.
Se että laajennetaan esim. kotiinkannettuihin elintarvikkeisiin (ks. Wolt-market) ja kuljetukseen muistakin paikoista (Clas Ohlson ainakin) kuin ravintolasta kertoo omaa karua kieltään voiton tekemisen vaikeudesta. Jos ravintolakuljetukset takoisivat rahaa, ei näitä rönsyjä tarvittaisi. Ja ihan loogista, perheen parinsadan euron kauppakassiin hintaan kuljetuksen saa upotettua paljon mukavammin ja sama pätee muiden liikkeiden ostoskokoon. Toisaalta Wolt-market näyttää toistaiseksi uskomattoman kämäiseltä puuhastelulta kun vertaa K- ja S-marketin verkkoruokakauppasysteemeihin.
Toisesta saat tuotteet puolessa tunnissa. Toisesta jo heti muutamassa päivässä. Nämä eivät ole missään nimessä kilpailijoita keskenään.
Kyllä ne ovat. Kummastakin saa kotiin kannettuna elintarvikkeita. Wolt luonnollisesti yrittää pärjätä omalla erikoisedullaan (välitön toimitus), mutta samalla kärsii siitä että valikoima on olematon jos vertaa noihin kahteen muuhun.
Se, että Wolt-toimitusta ei saa vaikkapa paikallisen Citymarketin valikoimasta kertoo myös että ovat tasan kilpailijoita… ja voin arvata että tätä on todennäköisesti yritetty ennen kuin lähdettiin omaa markettia pystyttämään.
Vähän samalla tavalla on kilpailijoita kun hyperautomarketti ja alakerran Siwa. Toisesta hankitaan viikon ruoat ja toisesta tuore maito ja unohtunut hiiva.
On totta, että pessimisti ei pety. Mutta korostetaanko tässä jo liikaa tulevien vuosikymmenten pörssikehitystä ?
Lasten- ja nuorten kirjallisuuden Finlandia -palkintoehdokas.
Joo, mutta jos tämä on se endgame, olen hyvin hyvin yllättynyt. Wolt pyörittää appia jolla nakittaa kevytyrittäjä raijaaman tavaraa. Siihen rinnalle pikkumarkettien pyöritys on erikoinen avaus ja viestii siitä että yhteistyökuvioita ei ole saatu kasattua isojen toimijoiden kanssa. Ja voit olla varma että jos Wolt-marketit pärjäävät niin ainakin kotosuomessa isot elintarvikeketjut alkavat kyllä kampittamaan kaksin käsin…
Woltin bisneksen tarkastelu Suomi-näkökulmasta on vähän epäkiinnostavaa. Wolt ei kilpaile härmäläisen automarkettia suosivan perheenisän suosiosta tämän Corollan kanssa. Woltin bisnes on urbaanissa ympäristössä, jossa yksityisautoilu ja automarketit ovat pitkälti tuntemattomia käsitteitä lukuunottamatta ehkä Suomen pikkukaupunkeja. Woltilla käydään kaupassa siellä, missä raitiovaunulla ja metrollakin. Valikoimasta löytyy ainakin Alepa, K-Market ja Sokos. Kyllä nuo voi Helsingissä laskea jo “isoiksi ketjuiksi”.
Hmm, tukevat jo K-markettia? Olen tämän missannut. Seison korjattuna. Olisi pitänyt seurata tarkemmin (tai Woltin markkinointi ei ole tavoittanut!)
Alustataloutta ei voi mielestäni kuitenkaan sivuuttaa. Niin kauan kuin isot toimijat työllistävät normaaleilla työmarkkinasäännöillä tulee Wolt omaamaan jonkinlaisen edun työvoimakustannuksissa. Näille töille kun ihan oikeasti löytyy tekijöitä. Kannustimena tuo vapaus ja sitoutumisen puuttuminen on yllättävän vahva nuorille, maahanmuuttajille ja opiskelijoille. Myös sosiaalitukien kannustinloukku tukee tällaista työllistymistä. Voit ajaa Wolttia kuusi päivää kuussa, tienata sen 300€ ja nostaa lähemmäs 700€ tukea siihen päälle. Pohjoisessa matalapalkkatyöt tehtaan liukuhihnalla tuottavat juuri ja juuri 1500€ bruttoa kuussa, tämä raskasta kaksivuoroa 20 päivää kuussa. Alkaa kuulostamaan houkuttelevalta vaihtoehdolta monelle.
Miksi sijoittajien on niin vaikeaa ymmärtää tämä?
Bisnes kehittyy erinomaisesti jonkin periodin. Oikeutetun kurssinousun päälle tulee tolkuton spekulatiivinen komponentti.
Tämä johtaa oletusarvoisesti vuosien krapulaan osakkeen osalta vaikka bisnes kehittyisi edelleen ihan hyvin.
Otan mitä syvimmin osaa Heikki Herlinin mielenpahennukseen, mutta olen kuullun huhun, jonka mukaan miljardöörin kyyneleet kuivuvat tavallista ihmistä nopeammin. 
Mutta Heikki on myös oikeassa. Hesarin vasemmistosiipi voisi kyllä korjata titteliksi “Miljardööri”, “Esikoiskirjailija”, “Opiskelija” tai “Hallitusammattilainen”. Hmm. Ehkä “Kroisos”, jos huumorintaju sallitaan.
– Tämä olisi voinut olla oikein hyvä keskiviikkopäivä, mutta sitten tuli @hsfi ja totesi verotietojen yhteydessä, että olen mediapersoona, hän kirjoittaa.
Yhtiön talouslukujakin on hyvä verrata samalla kun tuon kurssikäyrän tuo esille.
Huhtamäki voitto
2015 56 milj
2016 66milj valitsemasi kohta kurssikäyrältä
2017 268 mil
2018 248 milj
2019 293 milj
2020 302 milj
Mikä arvostuksen mielestäsi pitäisi olla yhtiöllä jonka voitto on 5x ja kurssi per tänään alle tuon vertailukohdan. En tarkistanut mahdollisia splittejä. Jos niitä on, tilanne on toki toinen.
Edit : Siis ihan kysymyksenä. 2016 arvostus oli korkea, entä nyt
Tässä vielä ketju liittyen DoorDashiin
Foorumin tuttu, Juha Vareliuskin päässyt sijalle 32 veropäivänä 
. Ja vielä pääasiassa ansiotuloilla.
Olettaen että kyseessä on sama Juha Varelius kuin Qt😅
Edit.
En ole Teslaa isommin seurannut mutta huumorilla veikkaan että siellä johtoportaan vaihtumiseen vaikuttaa ehkä enemmän Muskin kenkä kuin huono työpaikka 
No, eikös henkisesti epävakaa toimitusjohtaja ole nimenomaan huonon työpaikan yksi merkki Suomessakin oli aikoinaan yksi tunnettu esimerkki, jossa etunimikin oli enne.
