Nyt kun Q3-julkistukset on jo aika pitkällä niin täytyy sanoa että analyytikot ovat virittäneet monen yhtiön kohdalla odotukset vähän turhan korkealle.
Ei YEL-raja sen mukaan määräydy mitä tienaat vaan sen mukaan mitä pitäisi ulkopuoliselle maksaa palkkaa, jos tekisi saman työn.
Wolt-kuskeilla tämä voi tosin olla lähes sama asia vaikka ns. liikevoittohan tätä ei yksin määritä - työntekijälle maksettaisiin ehkä puolet - mutta jos on esim. sivutoiminen asiantuntija-alalla oleva elinkeinonharjoitta, voi ihan rauhassa tienata vaikka miljoonan ottamatta YELliä. Eihän sellaiselle sivuotoimiselle kuitenkaan maksettaisi palkkaa kuin ehkä muutama satanen kuussa …
Jollekin Wolt-kuskille pitäisin realistisempana, että toiminimiyrittjänä hän tekisi voittoa vuodessa vähintään 16kE ennenkuin YELliä oikeasti tarvitsee. Sehän on siis sama asia kuin 16000 euron vuosipalkka, joka ei vielä ole kovin paljon. Sillä päätyy pienituloisten joukkoon. Kun ottaa YELlin (vähennyskelpoinen kulu) putoaa tuosta vielä monta tonnia pois vuodessa.
Eläketurvakeskuksen tulkinta asiasta voi tosin olla eri. On meillekin joskus tullut sieltä postia muttei mitään YELliä silti pieneen toimintaan ole tarvinnut ottaa.
En mitään syytä, mutta millaisellahan tekoälyllä sai varmistettua että äänestyksessä varmistuu jo pari kuukautta aiemmin päätetty lopputulos
On se vekkuli jamppa. Sinänsä loistava verhoilu omaehtoiselle myynnille. “Twitter päätti”
Tuo nyt on ihan periaatteellisella tasolla tehty väite ja tavoitetila. En tunne yhtä ainoaa yrittäjää, joka tuota noudattaisi. Erittäin suuri osa yrittäjistä pitää YEL-maksun mahdollisimman pienenä. Toisaalta hyvin pärjäävän yrittäjän ei kannata maksaa YEL-maksuja todellisiin ansioihin perustuen, vaan sijoittaa ne. Valitsee sitten rahastot tai suorat sijoitukset, niin tuotto on lähes täydellisellä varmuudella suurempi kuin YEL’in maksamisesta saatu hyöty. Ainoa tilanne missä korkeista YEL-maksuista hyötyisi on työkyvyttömäksi pidemmäksi aikaa joutuminen.
Ja sepä voi iskeä kun sitä vähiten odottaa. Tovi sitten hoidin erään yrittäjän asioita yllättävän sairastumisen johdosta ja nyt häntä tuo säästö kaduttaa. Todennäköistä on, että jää kokonaan työkyvyttömäksi nyt noin viisikymppisenä.
Kaikki menee yleensä hyvin niin kauan kuin ei sitten enää menekään.
Samahan pätee toki muuhunkin, kuten vakuutuksiin. Jostain syystä monet kuitenkin sitten vakuuttavat irtaimiston todella hyvin, mutta eivät välttämättä omaa tulevaisuuttaan. (vaikka esim. YEL-maksuilla)
“Vaikka Tesla menetti markkina-arvostaan 150 miljardia dollaria sijoittajien luottamus osakkeeseen on säilynyt. Noin 58 prosenttia Teslan osakkeilla tehdyistä kaupoista kirjattiin osto- ei myyntipuolelle.”
Arvopaperin uutisesta tuo teksti ja voiko joku selittää miten tuo on mahdollista? Eikö aina kun joku osta, niin vastapuolella on myyjä?
Niin no joo, jos se tolleen ajattelee, että esim jos mä myyn jonkun yhtiön osakkeita 3 kpl ja jokaisella osakkeella on eri ostaja on yhteensä 4 henkilöä (minä myyjänä ja 3 ostajaa). Eli 75% ostajia ja 25% myyjiä, mutta toisaalta myös 100% kyseisistä osakkeista myydän ja ostetaan eli kirjataan sekä myynti- ja ostopuolelle voi olla et oon ihan väärässä, mut pisti vaan jotenkin silmään tuo.
Itse onnistuin ostamaan BlackRockin erästä closed-end-fundia Dansken muuten surkeassa “Kaupankäynti Online”-palvelussa. On siis tällainen osinkokiimaFIREttäjän unelma eli isokokoinen, kuukausittain maksava rahasto suht laajalla diversiteetillä. Kysymys mikä mulla heräsi on se, että ainakin tuolla kaupankäyntisivulla noi vastaavat on merkattu “osakkeiden” alle. Mitenhän verottaja näkee nämä, kun sillähän oli verotuksellisesti iso merkitys?
Ja myös mulla tulee kaikki osingot Danskella monta päivää myöhässä.
Toki tulee tuollaisia tilanteita. Kuitenkin kyse on usein aikatekijästä. Jos on YEL-maksujen asemasta laittanut sen suositellun ja todellisuudessa maksetun YEL-maksun erotuksen sijoituksiin, niin jo sen tuotto sekä käytössä tarvittaessa oleva pääoma on useimmiten taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto. Lisäksi monilla on lisäturvana erilaisia huomattavasti edullisempia vakuutuksia (esim yrittäjän tapaturmavakuutus) tuomassa lisäturvaa ihan erilaisella ansiotasolla laskettuna.