Saadaan niistä käytöstä poistetuista tuulimyllyn siivistä sentään komeita pitkospuita soidensuojelualueille. 
1 tykkäys
Jotkut muutkin ovat huomanneet saman, älkää sekoittako! 
Petri Aho, Admicomin toimitusjohtaja.
Peter Aho, Administerin toimitusjohtaja.
Ei haittaisi mua, jos Petri palaisi analyytikoksi. Olisi muutenkin selvempää, eihän tässä enää tiedä, kuka johtaa mitäkin firmaa. 
13 tykkäystä
Tullut viimepäivinä mietittyä (ihmeteltyä omissa ajatuksissa) tuttujen rahankäyttöä. Itseasiassa useamman työkaverin. Nämä kaikki ovat keskivertosuomalaista parempituloisia, vuositulot luokkaa ~60 000€. Tullut puheeksi yleisesti rahankäyttö, ja kuunnellut työkavereiden harmittelevan sitä, että pitäisi ostaa esimerkiksi asia X, mikä maksaa luokkaa 50€, muttei sen hankkiminen ole mahdollista, koska yhtään ylimääräistä rahaa ei ole. Tämä esimerkkikollega, joka tuota 50€ ostoksen hankkimisen mahdottomuutta harmitteli, on keski-ikäinen, parisuhteessa oleva ja about samalla tulotasolla tehnyt ansiotöitä lähemmäs 20v.
Toki elämäntilanteita on erialaisia, ja jotkut asiat voivat tehdä ihmisen taloudelliseen tilanteeseen isojakin muutoksia tai romahduttaa sen kokonaan, mutta usein tuntuu, että nämä samat ihmiset valittelevat jatkuvasti rahaongelmia, vaikka kuitenkin tienaavat ihan hyvin. Ja näitä on useita. Tuntuu kummalliselta. Itsestä ainakin tuntuisi melkoisen stressaavalta laskea joka kuukausi kirjaimellisesti euroja, että riittääkö rahat nyt tähän ruokakauppaostoksiin, kun minkäänlaista puskuria ei ole.
Tämä tuntuu olevan enenevissä määrin ongelma, että Suomalaiset elävät yli omien varojensa, ja loppukuusta vinguttavat luottokorttia selvitäkseen pakollisista menoistaan. Mihinköhän ihmisten rahat oikein hupenevat? Ja miten asiaan saisi korjausta tehtyä? Peruskouluun ja lukioon taloudellisten “taitojen” opiskelua pakolliseksi?
Erilaiset osamaksut, pikavipit, kulutusluotot, rahoitukset ja yleisestikin velanotto lienee viimevuosikymmeninä lisääntyneet hurjasti Suomessa. Tämä voisi olla osasyy ongelmaan. Pienistä puroista kasvaa suuri joki, kun kuukausittaisin maksettavat netflixit, storytelit, spotifyt, viaplayt, auton osamaksu, puhelimen osamaksut ym ym. lasketaan yhteen. Palkankorotus tai ylityöt näkyvät myös kasvaneena kulutuksena siten, ettei edelleenkään jää mitään säästöön. Ja niin edelleen.
60 tykkäystä
Mielestäni Dave Ramsey kiteytti tämän ongelman ytimen hyvin:
We buy things we don’t need with money we don’t have to impress people we don’t like.
65 tykkäystä
Tulevana opettajana uratavoitteeni on se, että saan yhdistettyä opetukseeni taloudellista ajattelua. On kyse sitten aiheen käsittelyä suorasti opetuksessa tai ajatusmaailman harjoittamista epäsuorin keinoin, niin haluan olla osa ratkaisua. Nykyinen opetussuunnitelma ei anna tälle juurikaan painoarvoa.
29 tykkäystä
Itsellä myös näkemys, että tulotasosta riippumatta kuun lopussa raavitaan pussin pohjaa. Olen omassa viiteryhmässäni rutiköyhä, tienaten n. puolet alan mediaanipalkasta, mutta ilmeisen harvoja jotka eivät elä kädestä suuhun. Mutta moni tuntuukin haluavan tienata “niin ettei tarvitse kaupassa katsoa hintoja” ja sitten totisesti myös elää tämän mukaisesti. Varmasti se tuo monelle tyydyytystäkin? Itse nautin “parhaan diilin” löytämisestä, joten tuo asenne tuntuu yhtä luontevalta kuin osakkeiden ostaminen sokkona.
14 tykkäystä
Tämä on surullista kyseisen yksilön ja osittain yhteiskunnan kannalta, mutta itse pohtiessani tätä samaa ilmiötä lähipiirissä olen toisaalta “tyytyväinen”, koska mikäli ihmiset eivät kuluttaisi ja ylikuluttaisi niin nousisivatko omistamani rahastot ja osakkeet yhtälailla, kuten ne ovat viime vuosikymmenten kulutusjuhlien aikana nousseet.
Tätä tekstiä ei pidä käsittää siten, että toivoisin ihmisten joutuvan velka- ja pikavippikierteisiin, ei pikemminkin päinvastoin kaikkia tulisi kannustaa säästämään ja etenkin sijoittamaan, mutta kuka sitten kuluttaisi ja maksaisi omistamani yhtiöiden osingot minulle? Tähän joku taloustieteen osaaja osaa varmaan vastata oikean vastauksen, jos sen ei tarvitse olla tuo kuluttava yksilö.
Tästä aiheesta saa monenlaisia ajatuksia ja keskusteluja luotua, mutta lopulta en tiedä itse ainakaan, että onko se sisäinen kapitalistini vai joku muu, joka ottaa tässä pohdinnassa voiton.
Just my 2sents.
7 tykkäystä
Aika monella tuo kierre alkaa sillä, että ensin ostetaan niitä asioita mihin ei ole varaa. Ja vaikka tulot kasvavat, jos tuolle ei lyö koskaan jarrua niin ei sitä rahaa ikinä ole.
Osta osamaksulla puhelin, tietokone, auto, keittiöremppa yms niin siinähän noita kertyy.
En kannata myöskään sitä, että joku varakkaampi nuo maksaa. Näin syntyy ihmisiä joilla ei ikinä kestä mikään. Miksi kestäisikään, kun aina joku ostaa rikkinäisen tavaran tilalle uuden?
9 tykkäystä
Hullua on meno, toiseksi korkein lukema kuukausitasolla ikinä vakuudettomissa kulutusluotoissa.
17 tykkäystä
Minusta on vieläkin harmillista että vuoden 2021 Suomessa uusi/hieno auto nähdään rahojen esittelynä.
Toiset nauttii elämästä kokkaamalla, toiset kerää tauluja, toiset marjoja ja toiset tykkää autoista.
Toki osalle se on leuhottamista mutta väitän silti tämän jutun koskevan enemmän autoja kuin vaikka sitä että sulla olisi 25k televisio. Se ei herätä lähellekään samanlaista “rahoillaan leuhottaa” efektiä kanssamaureissa ja pirjoissa.
29 tykkäystä
Tämän foorumin käyttäjät eivåt monessakaan asiassa edusta keskimääräistä kuluttajaa. Ei tässä autoasiassakaan
21 tykkäystä
Joo, jännästi se että ajelen 11 vuotta vanhalla korealaisella ei herätä samanlaista keulimisfiilistä kuin mitä herättäisi omat AV-systeemit himassa.
Toki niitä styrkkareita pääsee näkemään vain noin kymmenen ihmistä vuodessa, korealaisen sentään satoja tuhansia…
8 tykkäystä
Hyvä stoori, kiitos siitä.
Teini-iässä mielestäni reilu diili on fifti-fifti: mopoilut yms ylimääräiset puoleksi vanhempien sponssilla.
Jos siis vanhemmilla varaa.
5 tykkäystä
Nähdäkseni ajattelutapa rahan suhteen, mitä mahdollisuuksia näkee/tiedostaa sille vaikuttaa paljon kulutuskäyttäytymiseen. Itse olen aina ollut jokseenkin taipuvainen säästämiseen mutta en missään nimessä nuorempana ymmärtänyt lainkaan mitä tarkoittaa laittaa rahansa töihin arvoa tuottaviin omaisuuseriin. Itselläni lähtölaukaus vielä parempaan lähestymistapaan tapahtui kun luin Robert Kiyosakin kirjan “Rich dad poor dad” jossa selitettiin mielestäni hyvin selväsanaisesti kuinka ensin pitää rakentaa “assetit” kuntoon ennen kuin alkaa lisätä menoja. Tietysti sekin kun sijoittaa aktiivisesti saa suhtautumaan säästämiseen ainakin omalla kohdallani eri tavalla, sillä haluan varmistua siitä että pystyn jatkuvasti kasvattamaan sijoitusvarallisuuttani myös laittamalla salkkuun lisää pääomaa. Jos en sijoittaisi, voisin ajatella voimakkaammin että raha on kulutusta varten.
Tietysti talous elää kulutuksesta ja jos kaikki vain säästäisivät niin sehän johtaisi talouden kannalta heikentyvään tilanteeseen. Tämä on kriiseissäkin iso tekijä kun kaikki pelästyvät ja kiristävät kukkaronnyörejään samanaikaisesti ja kysyntä hiipuu. Kuitenkin olisihan se hyvä juttu jos joillekin ihmisille saataisiin rahaan tasapainoisempi lähestymistapa jossa he sijoittaisivat sitä enemmän ja tämä varmistaisi pidemmällä aikavälillä paremman ostovoiman sekä taloudellisen tilanteen. Kouluissa pitäisi ehdottomasti opettaa talouden perusjuttuja, jotta se ei olisi ainoastaan vanhempien tai yksilön varassa löytää itse parempi lähestymistapa.
19 tykkäystä
Paljon anti-analyysejä viime aikoina kirjoitettuani ja Aiforian anti-analyysiä kirjoittaessa alkoi jo itkettää ja naurattaa niin paljon, että oli pakko vähän purkaa tuntoja.
Tää on kyllä varmaan vähän liian helppo bingo loppuvuoden IPO:ihin…
76 tykkäystä
Mä taas mietin peliä, mitä voisin pelata kummipojan, hänen pikkusiskonsa ja heidän ystäviensä kanssa. Tässä on lopputulos.
Jos sijoittamista pitää opettaa jo päiväkodeissa ja alakouluissa, niin olen valmis siihen haasteeseen.
56 tykkäystä
Minä lähestyn asiaa niin, että omistumisasumisessa maksetaan mukavuudesta, ei tuotosta. Kun siinä asunnossa viettää suurimman osan elämästään, niin haluan myös viihtyä siinä.
Siispä minä valitsen missä ja millaisessa talossa asun. Ei tarvitse miettiä, mitä naapuri sanoo jos lapsi itkee yöllä. Ei miettiä koska pääsee saunaan, kenen vuoro on leikata nurmikkoa (sehän on aina minun vuoro 
), koska on hallituksen kokous, kirota pysäköintiä tai mitään muutakaan. Jos haluan grillata, kävelen takapihalle. Jos haluan salille, kävelen 10 metriä ulkorakennukseen. Jos haluan terassille, ei tarvitse avata kuin yksi ovi. Lasten kanssa voi leikkiä pihalla koska vaan.
Nopeasti laskettuna kokemusta on kolmesta soluasunnosta yhteisellä huoneella, neljästä kerrostaloasunnosta, kuudesta rivitaloasunnosta ja yhdestä luhtitalosta. Näiden jälkeen en kaipaa enää mitään pakollista yhteistoimintaa kotona ollessani kenenkään ulkopuolisen kanssa. On niin helppoa kun kaikesta saa päättää oman perheen kesken.
Tämä vain oma näkökulma, ymmärrän hyvin että jollekin toiselle se paras vaihtoehto on jotain ihan muuta 
53 tykkäystä
Tästä rohkenen olla eri mieltä. Tuossa keväällä kun vaihdoin autoa, kävin Excelin kanssa läpi erilaisia vaihtoehtoja, ja laskelmien perusteella noin 8000 km ajettu muutaman kuukauden vanha ja noin 40 000 € maksanut pistokehybridi-Ford osoittautui houkuttelevimmaksi vaihtoehdoksi, kun verrokkeina oli useita erihintaisia autoja 10 000 € hintaluokasta lähtien. Vaikka auton nimellinen hankintahinta oli korkea ja sen myötä arvonaleneman suurin, laskin että hybriditekniikan avulla säästöt bensakuluissa tasoittivat eroa huomattavasti. Arvonaleneman ohella muita kuluja ei oikeastana edes tule, kun takuu ja edellisen omistajan ennakkoon maksamat huollot pitävät huolta auton terveydestä.
Toki tuollainen hintavertailu sisältää runsaasti oletuksia. Esimerkiksi n. 25 000 € muutaman vuoden vanha Hybridi-Passat olisi tullut todennäköisesti halvemmaksi, jos oletetaan, että siihen ei joudu tekemään mitään isompia remontteja omistusaikana. Jos taas osuttaisiin rosvosektoriin ja jossain kohtaa joutuisi laittamaan vaikka 5000 € Passatin remonttiin, tasoittuu ero jo nykyisen Kugan hyväksi, remontit kun eivät pääsääntöisesti nosta jälleenmyyntiarvoa. Uudehkossakin autossa voi olla vikaa, esim nykyinen ajokkini kävi jo takuun piiriin kuluneessa korjauksessa, joka olisi ilman takuuta maksanut huomattavan paljon.
Olisin toki voinut tyhjentää salkkua sen verran että olisin ostanut auton käteisellä, mutta en nähnyt siinä mitään järkeä. Tuohon autoon sai lainaa todellisella nollakorolla, joten mielummin pidän nekin rahat pörssissä. Tällöin kyse on toki efektiivisesti vivusta, mutta ilman pelkoa margin callista.
Edullisinta autoilua saa, kun ostaa 500 - 1000 € leimatun auton ja ajaa sen aina paaliin, jos tulee tarvetta korjauksille. Itselleni tulee kuitenkin varsin runsaasti ajokilometrejä, ja nautin autoilusta, samalla kun mm. parempi kolariturvallisuus antaa mielenrauhaa. Tästä syystä olen valmis myös maksamaan hieman enemmän siitä ilosta, että saan ajaa laadukkaalla autolla. Siinä ei paina naapureiden mielipiteet, vaan puhdas oma mielihyvä.
15 tykkäystä
