Minä lähestyn asiaa niin, että omistumisasumisessa maksetaan mukavuudesta, ei tuotosta. Kun siinä asunnossa viettää suurimman osan elämästään, niin haluan myös viihtyä siinä.
Siispä minä valitsen missä ja millaisessa talossa asun. Ei tarvitse miettiä, mitä naapuri sanoo jos lapsi itkee yöllä. Ei miettiä koska pääsee saunaan, kenen vuoro on leikata nurmikkoa (sehän on aina minun vuoro ), koska on hallituksen kokous, kirota pysäköintiä tai mitään muutakaan. Jos haluan grillata, kävelen takapihalle. Jos haluan salille, kävelen 10 metriä ulkorakennukseen. Jos haluan terassille, ei tarvitse avata kuin yksi ovi. Lasten kanssa voi leikkiä pihalla koska vaan.
Nopeasti laskettuna kokemusta on kolmesta soluasunnosta yhteisellä huoneella, neljästä kerrostaloasunnosta, kuudesta rivitaloasunnosta ja yhdestä luhtitalosta. Näiden jälkeen en kaipaa enää mitään pakollista yhteistoimintaa kotona ollessani kenenkään ulkopuolisen kanssa. On niin helppoa kun kaikesta saa päättää oman perheen kesken.
Tämä vain oma näkökulma, ymmärrän hyvin että jollekin toiselle se paras vaihtoehto on jotain ihan muuta
Tästä rohkenen olla eri mieltä. Tuossa keväällä kun vaihdoin autoa, kävin Excelin kanssa läpi erilaisia vaihtoehtoja, ja laskelmien perusteella noin 8000 km ajettu muutaman kuukauden vanha ja noin 40 000 € maksanut pistokehybridi-Ford osoittautui houkuttelevimmaksi vaihtoehdoksi, kun verrokkeina oli useita erihintaisia autoja 10 000 € hintaluokasta lähtien. Vaikka auton nimellinen hankintahinta oli korkea ja sen myötä arvonaleneman suurin, laskin että hybriditekniikan avulla säästöt bensakuluissa tasoittivat eroa huomattavasti. Arvonaleneman ohella muita kuluja ei oikeastana edes tule, kun takuu ja edellisen omistajan ennakkoon maksamat huollot pitävät huolta auton terveydestä.
Toki tuollainen hintavertailu sisältää runsaasti oletuksia. Esimerkiksi n. 25 000 € muutaman vuoden vanha Hybridi-Passat olisi tullut todennäköisesti halvemmaksi, jos oletetaan, että siihen ei joudu tekemään mitään isompia remontteja omistusaikana. Jos taas osuttaisiin rosvosektoriin ja jossain kohtaa joutuisi laittamaan vaikka 5000 € Passatin remonttiin, tasoittuu ero jo nykyisen Kugan hyväksi, remontit kun eivät pääsääntöisesti nosta jälleenmyyntiarvoa. Uudehkossakin autossa voi olla vikaa, esim nykyinen ajokkini kävi jo takuun piiriin kuluneessa korjauksessa, joka olisi ilman takuuta maksanut huomattavan paljon.
Olisin toki voinut tyhjentää salkkua sen verran että olisin ostanut auton käteisellä, mutta en nähnyt siinä mitään järkeä. Tuohon autoon sai lainaa todellisella nollakorolla, joten mielummin pidän nekin rahat pörssissä. Tällöin kyse on toki efektiivisesti vivusta, mutta ilman pelkoa margin callista.
Edullisinta autoilua saa, kun ostaa 500 - 1000 € leimatun auton ja ajaa sen aina paaliin, jos tulee tarvetta korjauksille. Itselleni tulee kuitenkin varsin runsaasti ajokilometrejä, ja nautin autoilusta, samalla kun mm. parempi kolariturvallisuus antaa mielenrauhaa. Tästä syystä olen valmis myös maksamaan hieman enemmän siitä ilosta, että saan ajaa laadukkaalla autolla. Siinä ei paina naapureiden mielipiteet, vaan puhdas oma mielihyvä.
Kasvupainotteisessa Salkussa n. 20 yhtiötä eikä käytännössä yksikään ole (omistuksen aikana) antanut yhtään merkittäviä uusia liiktoiminnallisia tiedotteita (diilit, yritysostot, posarit) sitten tecnotreen syksyn pre-osari diilien (ellei tecnotreen Ooredoo diiliä lasketa sellaiseksi).
Ja samalla joudun kuolaamaan vierestä kun talenomit sun muut tilitoimistot ostelee yrityksiä kaksin käsin
Olenko onnistunut poimimaan salkkuun tämän syksyn ne kaikkein tylsimmät kasvuyhtiöt vai missä viipyy Qt:n, Harvian, Kahootin, Emracerin, EVOn, M8G yms. yritysostot ja Kamuxin uudet liikeavaukset
Edes joku pieni uusi sopimus (jonka arvo tai merkitys kerrotaan) tecnotreeltä, Incapilta, Omnicarilta tai muulta piristäisi pimenevässä talvessa ja sopisi oikein hyvin ilmoittaa niistä juuri nyt kun markkinat hermoilee .
Edit. Sentään käytettyjen autojen tilastot olettaisi tulevan tänään
Tuo autoilun kustannustehokkuus on asia jonka kanssa olen itse kovasti paininut, ja ottanut pahasti takkiin viime vuosina. Perisynti on tietenkin ollut se kallis autolaina, mihin ei osannut perehtyä riittävästi. Viitisen vuotta sitten päätin päivittää dieseliin työajojen takia, ja ostin vajaan 5k€ auton, josta vikaantui parissa vuodessa automaattivaihteisto niin ettei sitä kannattanut alkaa korjaamaan. Päätin sitten tuplata ja ostaa seuraavaksi “varmemman” 9k€ manuaalin, joka kesti kolmisen vuotta kunnes siitä meni moottori.
Tällä hetkellä ajelen perintönä tulleella bensa-autolla, joka on muuten omaan tarpeeseen sopiva mutta 7-8 litran kulutus hiukan hirvittää näillä hinnoilla. Tietysti nyt jälkiviisaana laskee että noiden tappioiden hinnalla olisi jo kustantanut valtaosan uudesta autosta, mutta siinä sitten ottaa sen riskin että kuitenkin sattuu tulemaan jokin niin kallis vika että se on pakko korjauttaa ottamalla lainaa. Mikä tässä sitten on viisautta, sitä en tiedä.
Tai sitten ostaa sen 1000 euron rytöläjän josta saa joka päivä ynnäillä että kannattaako seuraava seuraavaa huoltoa enää tehdä, vai joko sen pistää paaliin ja ostaa uutta tilalle. Tämä lienee esimerkki siitä kun sanotaan että köyhänä maksaa kaikesta enemmän, mikä pätee kyllä varsinkin autoilun kustannuksiin.
Autoilussa on vähän vaikea sitä voittavaa strategiaa keksiä. Oli vähän samaa vikaa, että vanhan auton remppaan meni kauheasti rahaa, mutta nyt taas uudempaa autoa nakertavat arvonalennukset. Paljon mieluummin kuitenkin otan nuo arvonalenemat kuin mietin joka päivä, että mikä tuosta pommista seuraavaksi hajoaa.
Toki asiaa vaikeuttaa myös se, että vanhat autot eivät ole veljeksiä keskenään ja minulle sattui vain huono yksilö.
Se mikä hyvätuloisilla tahtoo monesti unohtua että monet asiat ei välttämättä ole typeryyttä vaan se on joillekin ihmisille pakko elää osamaksulla koska ei ole varaa ostaa autoa käteisellä tai kuinka typerää on maksaa vuokraa mutta kun sitä omaakaan asuntoa ei pysty ostamaan koska ei ole vakituista työtä. On suorastaan hölmöä ajattelua että meillä kaikilla on varaa vain säästää ja kerryttää omaisuutta kun toiset ihmiset joutuvat elämään velaksi että pärjäävät tässä yhteiskunnassa.
Toki jos nuo kustannukset ovat samaa luokkaa. Mutta kun eivät ole vaan realismia on se, että mitä halvemmalla autolla ajat, sitä halvemmaksi se tulee. Aika vaikea löytää niin pommia autoa, että siihen saa kulumaan 40k€ per 10 vuotta korjauksiin.
En ihan ymmärrä tätä logiikkaa. Kyllä vuokra-asunnonkin voi valita melkein millaisen vaan - joskus jopa merkittävästi paremman tai mukavamman kuin mitä voisi ainakaan pankin rahoituksella hankkia. Kohdallani nimittäin pätee kaikki mitä liitit jostain syystä omistusasumiseen, vaikka asunkin vuokralla. Punttisalikin voisi olla, jos tyhjentäisin varaston, ja siirtäisin romumme johonkin muualle.
Vuokralla asuessa saa bonuksena senkin ‘mukavuuden’ ettei itse tarvitse korjata mitään. ( Ei toki myöskään maksaa siitä mutta mukavuudessa ei ehkä ole kysymys rahasta. )
Voitko selittää miksi liitit sanomiasi asioita nimenomaan omistamiseen? Minusta ne liittyvät pikemminkin asumismuotoon (omakotitalo vs. kerrostalohuoneisto ilman saunaa)
Nyt onkin näköjään päästy asian ytimeen, eli autoilun kustannuksiin.
Itse ajelen vuoden 87 Ford Escortilla jossa on 92 Escortin moottori. Huoletonta tekniikkaa ja ripeää kulkua nykyliikenteen seassa.
Eikä ole tarvinnut muuta kuin ottaa kone pois kertaalleen(jakohihnaa ei saa vaihdettua kone paikallaan), vaihteisto vaihtaa, kytkin vaihtaa, jarrut entisöidä, tankki vaihtaa, iskarit vaihtaa, jouset vaihtaa, ja pientä siistimistä sieltä täältä. Niin, ja vähän hitsata.
Onneksi olin autoasentaja usean vuoden ennenkuin lähdin opiskelemaan
Vuokralla ei tarvitse eikä voi/saa korjata mitään. Vuokralainen siitä maksaa jos korjataan ja täten vuokralainen maksaa siten kuin omistaja haluaa eli monesti teetettynä työnä. Fiksu omistaja ei itse remontteja maksa vaan ne peritään asiakkaalta.
Minusta hyvä säästämisen muoto on asua siten, että voi käyttää omaa työtä ja osaamistaan / tunteja “lisäansiona”. Toki jos “kaiken remppaamisen ajan” käyttää laskutettavaan työhön niin se on eri asia.
Voihan omakotitalonkin vuokrata, mutta markkinoiden koko on ihan eri luokkaa kuin omistajilla. Kun itse asuu reilun 10 000 ihmisen kaupungissa, vuokrattua saat korkeintaan purkamista odottavan rintamamiestalon.
Itse siis asun pari vuotta vanhassa vajaan 300k€ arvoisessa omakotitalossa. Yhtään tuollaista täällä ei ole vuokralla, enkä usko että tuleekaan.
Voihan sitä laittaa halvemmankin uudehkon auton, jolloin ero pienenee. Korjaamattomuudelle on hankalampi laittaa hintalappua, kun kyse on ajankäytöstä ja mielenrauhasta.
Välitila, case Norrhydro (joka ei luonnollisesti kelpaa osto/myynti-palstalle):
Oma myyntitoimeksianto vähän korkeammalla kurssilla kuin mitä käytiin avauksessa Norrhydron kanssa. Mutta lisääkään en ihan näillä tasoilla osta. Ollaan nyt sitten tässä limbossa niin kauan kuin sitä kestää. Laitettu sisään sekä myynti- että ostotoimeksianto. Katsotaan toteutuuko kumpikaan ennen vuoden vaihtumista… Jotenkin odottaisi jotain hintaliikkeitä tapahtuvan. Tässä jutussa kyllä niin vähän tällä hetkellä kiinni rahaa, että ihan se ja sama kuinka kauan tarvitsee odotella.
), koska on hallituksen kokous, kirota pysäköintiä tai mitään muutakaan. Jos haluan grillata, kävelen takapihalle. Jos haluan salille, kävelen 10 metriä ulkorakennukseen. Jos haluan terassille, ei tarvitse avata kuin yksi ovi. Lasten kanssa voi leikkiä pihalla koska vaan.
”
