Inderesin kahvihuone (Osa 3)

[timontti]

Siellä on Akilla hyviä pointteja taas. Poimin pari asiaa, joita olen itsekin täällä käsitellyt aivan viimeaikoina:

• vauhtisokeus. Alla voi olla esimerkiksi +80% YTD, ja sillä perustellaan “eihän tässä mitään isompaa voi käydä, holdataan vaan”.

Osittain varmasti oikein, laadukkaita yhtiöitä kannattaa keskimäärin holdata yli ajan, mutta todennäköisesti tulevien vuosien tuotto-odotus on alentunut jonkin verran. Se on ainakin jo suhteellisen varmaa, että arvostuskertoimissa on vaikeaa odottaa merkittävää venymistä takaisin ylemmäs (laskeneet kasvulaput) tai nousua uusille korkeammille tasoille (pääindeksit). Tämä siksi, että historiallista korkokuplaa joudutaan hieman, mutta ei vielä merkittävästi, puhkomaan 2022-. Markkina ei tätä välttämättä täysimääräisesti hinnoittele (FED komitea vs markkinahinnoittelu), mutta 12-18kk päästä ollaan viisaampia. Ehkä markkina on sittenkin oikeassa?

Joka tapauksessa on loogisesti erheellistä perustella holdaamistaan YTD-tuotolla. Sehän pitäisi tehdä vertaamalla tulevaisuuden tuotto-odotusta omaan tuottovaatimukseen.

Jan von Gerich

• Omikron. Todennäköisesti Omikron ei vaikuta markkinoihin enää kuin välillisesti chip shortagen kautta. Kirjoitin aiemmin miksi Omikron voi olla sijoittajalle relevantti, ja että se mahdollisesti vielä sotkee globaalien toimitusketjujen toipumista. Tuolle lähinnä naurettiin täällä, mutta ainakin nyt on vähän viitteitä ongelmista Kiinassa. Sinovac kun ei tehoa Omikroniin niin jäljelle jää lockdownit satamissa jne. Sijoittajan kannattaa miettiä, mitä chip shortagen pitkittyminen voi vaikuttaa omissa yhtiöissä, jos edes lyhyellä tähtäimellä on itselle väliä.

Em. syystä katselen itse salkkuun nyt defensiivistä lappua matalilla kertoimilla, säädän/tulen säätämään kovien kertoimien ja suurten terminaaliodotusten papereita pienemmälle painolle. Samalla hieman tuottovaatimusta alaspäin. Ehkä olen sitten väärässä, ehkä en. Aika näyttää.

[EskiMaisa]

Hyvä on tuo Akin kirjoitus.

Itse olen paljon pohtinut tuota sijoitus aikaa.
Eli mikä on pitkä ja mikä on lyhyt aika sijoittamisessa.
Mielestäni tämä on jokaiselle henkilökohtainen asia ja suoraa yleistystä ei voi vetää.
Henkilö joka on 20 vuotta on nykyiseen eläkeikään 45 vuotta, joten voisi ajatella, että pitkä tähtäin on 20-50 vuotta.
Minulla on työtä takana kohta 21 vuotta ja vielä 24 vuotta pitäisi jaksaa. Sijoittamisessa takana nyt reilu vuosi aktiivisena. Joten minulle pitkä tähtäin on 15-25 vuotta ja sen jälkeen pitää tehdä uusi suunnitelma. Tuossa ajassa on siis suunnitelmassa saada riittävä varallisuus, jotta ei tarvitse enään aktiivisesti itse tehdä ja jälkikasvu voi hoitaa jatkon.
Kun olen 60 vuotta luulen, että pitkätähtäin muuttuu 5-10 vuoteen.
Tämmöistä pohdintaa on tullut tehtyä kun on tulevia kohteita miettinyt. Nyt minulla on neljänlaista ajallista jakaumaa: pitkä salkku sijoitus horisontti yli viisi vuotta, osinko salkku yli kolme vuotta, lyhyt salkku minuutista kuukauteen ja laina salkku max kolme vuotta.
Metsä sijoitukset ovat yli kymmenen vuoden projekteja ja vuokrattavat asunnot ja tilat yli viisi vuotta.
Mikään ei tietysti ole naulattu aikaan vaan seuraan kehitystä ja tarpeen mukaan muokkaan kohteita.

[Gadus]

En ole erikseen lähtenyt erittelemään portfoliota. Kaikki on samassa syssyssä ja merkittävät verot realisoituisivat mikäli hirveästi lähtisi mulkkaamaan salkkua. Toisaalta olen ihan tyytyväinen nykyisiin yhtiöihin, joten tuskin tulen mitään merkittäviä muutoksia tekemään.

Ainoa mistä olen varma on se, että osinkojen tulisi jatkaa tasaista kasvuaan vuosien saatossa. Osinkoja taitaa Nordnetin salkussa tulla nykykurssiin noin 0,9 prosenttia. Onhan tuo aika vähän, mutta kokonaistuoton maksimointi on ollut oikea päätös. Nostoja pitää tehdä aina välillä ja en ainaisesti voi luottaa myynneille suotuisiin melleviin arvostustasoihin, joten tasaisempi osinkovirta olisi hyvin suotavaa. Jos ei jopa toivottavaa

Ostin reilut kymmenen vuotta aikaa mielestäni suht hyvään hintaan pusikoitunutta ja harvennusta kaipaavaa männikköä. Mikäli aikaa riittää niin siellä voisi tehdä jo vaikkapa hankintana rankaa tienposkeen. Motolle liian pientä, mutta saha ja mönkijä -yhdistelmällä olisi mitä mainiointa puuhastelua

[Hades]

Olen tullut jotakuinkin samoihin johtopäätöksiin: arvostuskertoimista tullaan tuskin saamaan kauheasti apua jatkossa. Valitettavan monessa tapauksessa tämä tulee tarkoittamaan sitä, että tuloskasvu ja osinkotuotto eivät korvaisi sitä kertointen laskua, joka markkinalla voi hyvinkin olla edessä. Tämä pätee etenkin niihin suuriin, matalien liiketoimintariskien yhtiöihin joiden kurssinousut ovat olleet enemmän tai vähemmän nollakorkovetoisia. Kertoimiin perustuvassa kurssinousussa kun pätee sanonta “tämän päivän ylituotto on huomisen alituotto” varsin hyvin.

Koska kahvihuoneella Paint-taide on kovassa huudossa, niin päätin osallistua ja havainnoillistaa karkeasti sitä, miten itse näen tilanteen. Joku voisi sanoa tätä räikeäksi yksinkertaistukseksi, ja hän olisi siinä erittäin oikeassa. Siitä olen samaa mieltä, että huippuyhtiöissä voi lähestulkoon aina olla mukana - koskee myös sitä tilannetta, jossa korona hankaloittaa liiketoimintaa. Spektrin toisessa päässä taas matala kerroinriski helpottaa elämää, vaikka toisinaan saakin olla valikoiva. Tuolla välillä olevien firmojen kanssa olen sitten vähemmän optimistinen. Jos kertoimet vaikuttavat olevan koholla, niin kannattaa olla todella varma siitä, mistä niitä maksaa.

[Badwithmoney]

Teoriani seuraavalle vuodelle on, että vaikka teknologiasektorilla on nähty jo nyt isoja pudotuksia, ovat syksyn laskut vasta alkusoittoa. Edelleen jenkkien teknologiasektorin firmoja hinnoitellaan pääosin aivan kuin jokainen olisi potentiaalinen uusi Amazon, Facebook tai valtava disruption aiheuttaja markkinalla. The next big thing. Samaa ilmiötä näkyy pohjoismaisissa small-mid cap teknoissa - aika viulunkieli arvostukset siellä on edelleen.

[Zizzler]

@Kelpieracer

Tästä 26,6 % vs 16,6 % tuottosuhteesta kuitenkin päättelen, että
“Tehkää hyviä osakepoimintoja” voi toteuttaa myös indeksisijoittamisella .

-Indeksihän on osakepoimija. Hyvin menestyvät arvoaan nostavat nousee indeksiin, ja ne firmat joiden osakkeen arvo laskee tippuvat pois indeksistä, eli indeksin säännöt ‘osakepoimii’ sinne hyvin tuottavia osakkeita. Siksi kun, yleisindeksi esim. tuottaa 8% vuodessa vaikka samana vuonna pörssin mediaaniosake tuottaa vain 2.5%.
-Sijoittajan voittaakseen indeksi, täytyy osakepoiminnallaan saada 5,5% ylituottoa päästäkseen edes indeksin kanssa samaan tuottoon.
-Nuo luvut (26,6 % vs 16,6 % tuottosuhde) kertoo sen että pois pudonneet osakkeet on jatkaneet laskuaan putoamisen jälkeenkin, ja indeksiin nousseet osakkeet jatkaneet nousua indeksin sisällä vetäen indeksiä ylös.

[Pavel]

Chris Hladczuk

“10 things I learned…”-sijoitusketjuja on some pullollaan, ja moni kyllä erittäin hyviä, mutta tämä sijoitushenkisesti kirjoitettu mutta enemmänkin lifehack ketju on mielestäni loistava. En pidä motivaatiolauseista enkä varsinaisesti puheistakaan mutta tää oli oikein hauska.

[Meri]

@Torniojaws

Mites muuten YTD lasketaan oikeaoppisesti kun on useampi salkku?

YTD-%(a) + YTD-%(b) / Eurokoko(a) + Eurokoko(b)

?

Niin ja tuohon kun vielä lisäät kolikot eri pörsseissä, louhinnat,veivailut erikolikoiden kesken, ja päivänsisäiset myynnit/ostot +300% ylös 120%alas tunnissa …on siinä selvittämistä

[Sijoittaja-alokas]

Huomenta!

Saa nähdä, miten joulukuun loppu menee, että millaista rallia on luvassa tai onko rallia ollenkaan, vaikka Verneri on yrmeänä maassa shortsit jalassa, niin en oikeasti tiedä, mitä hän pohtii rallista.

[Arimatti_Alhanko]

Hyvä ketju johtamisesta:
” The CEO’s job, a thread:”

https://twitter.com/anothercohen/status/1475268148207173634?s=21

[LaineenKutari]

Alex Cohen

Tälle tuli hieman huutohymyiltyä

[Onni_Maiha]

@Zizzler

-Indeksihän on osakepoimija. Hyvin menestyvät arvoaan nostavat nousee indeksiin, ja ne firmat joiden osakkeen arvo laskee tippuvat pois indeksistä, eli indeksin säännöt ‘osakepoimii’ sinne hyvin tuottavia osakkeita.

Tämä lienee totta. Toisaalta small cap-indekseihin vastaavasti tippuu aiemmin paremmin menestyneitä yhtiöitä.

@Zizzler

Siksi kun, yleisindeksi esim. tuottaa 8% vuodessa vaikka samana vuonna pörssin mediaaniosake tuottaa vain 2.5%.
-Sijoittajan voittaakseen indeksi, täytyy osakepoiminnallaan saada 5,5% ylituottoa päästäkseen edes indeksin kanssa samaan tuottoon.

Tämmöistä johtopäätöstä ei siitä kuitenkaan voi tehdä. Koska myös indeksin mediaaniosakkeen tuotto lienee lähes aina selvästi alle indeksin tuoton ja tuskin merkittävästi tuota koko pörssin mediaanituottoa 2,5% suurempi. Indeksin osakkeiden painotettu keskiarvotuotto vastaa indeksin tuottoa. Osakemarkkinalle on tyypillistä että pieni osa osakkeista tuo valtaosan tuotosta.

[Ensihoitsu]

@enska

Eikö tuo mainitsemasi nimitys psykiatrisesta sairaalasta ole menneestä maailmasta, varsinkin alan ammattilaisen suusta?

Ei. Valtion mielisairaaloista on olemassa oma laki, myös mielenterveyslaissa puhutaan valtion mielisairaalasta. Ja mielisairaasta. Jos laissa, joka omaa työtäni ohjaa, käytetään em. nimityksiä, niin minäkin niitä voin käyttää.

Laki valtion mielisairaaloista 1292/1987 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Sairaanhoitopiirien mielisairaa kutsutaan nykyään psykiatrisisiksi sairaalaksi.

[Oxymoron_007]

Rallia ennustetaan tälle viikolle,
oma arvaukseni on alamäkeä pienellä vaihdolla……

Stock Market Rally

The stock market rally started off the past week poorly but then came on strong, with three solid gains and closing near session highs. Technically, it’s a little early for a Santa Claus rally, but investors didn’t mind opening up gifts a bit early.

The Dow Jones Industrial Average rose 1.65% in last week’s stock market trading. The S&P 500 index climbed 2.3%. The Nasdaq composite and small-cap Russell 2000, which looked the worst on Monday, both rallied for 3.2% weekly gains.

The 10-year Treasury yield jumped 9 basis points last week to 1.49%. Crude oil prices popped 4% to $73.79 a barrel.

Among the best ETFs, the Innovator IBD 50 ETF (FFTY) rebounded 4.75% last week. The Innovator IBD Breakout Opportunities ETF (BOUT) climbed 3.5%, nearly at a record high. The iShares Expanded Tech-Software Sector ETF (IGV) advanced 2.4%. The VanEck Vectors Semiconductor ETF (SMH) rallied 4.4%, with AMD stock a major component.

Google Stock

Google stock, after hitting a two-month low intraday Monday, rebounded for a 3.7% weekly gain to 2,938.33. That’s back above the 50-day line, a short trend line and an old buy point of 2,925.17. GOOGL stock now has a new flat basewith a 3,019.43 buy point.

Tesla Stock

Tesla stock hit a low of 886.12 on Tuesday morning, more than round-tripping a 38% rally from a 900.50 cup-base buy point cleared in late October. But shares then roared higher, surging more than 14% for the week to 1,067 and reclaiming its 50-day moving average. Tesla stock was the S&P 500’s biggest winner on Wednesday and Thursday on above-average volume even as overall market trading dwindled.

CEO Elon Musk, amid some confusion, signaled last week that he’s nearly finished selling TSLA stock to cover a tax payment.

While the rebound from the prior base and running past the 50-day line are bullish moves, Tesla stock is not yet actionable. The EV giant has a consolidation that can be viewed as a double-bottom base with a 1,202.05 buy point. A downward-sloping trend line from the early November peak offers an early entry around 1,115.

Musk said Friday evening that Tesla was rolling out FSD Beta 10.8, the latest version of its driver-assist system being used by several thousand Full Self-Driving owners.

In early January, perhaps before the open of the first trading session of 2022 on Jan. 3, Tesla will release fourth-quarter production and delivery figures. Analysts are expecting another record quarter for deliveries, with plants near Berlin and Austin set to begin production soon.

[enska]

Kiitos tarkennuksesta ja pahoittelut kritiikistä. Tätäpä en tiennyt.

[themoonlightman]

Moro! En tiedä onko oikea ketju tälle kysymykselle joten saa liputtaa, mutta mikäli kiinnostaa sijoittaminen, ehkä varainhoito tai analyytikon hommat sitten “isona” niin ilmeisesti kauppis on fiksuin vaihtoehto, mutta mikä pääaine? Laskis/rahis ymmärrykseni mukaan paras vaihtoehto, mutta olisiko kellään omaa kokemusta/vinkkejä antaa. Mieluiten vielä lisäksi tuohon että mikä kauppis olisi Suomessa paras, Turku, Tampere, Aalto?

Taustatiedoksi siis senverran että olen itse 19v junnu menossa alustavasti Tampereelle kauppikseen elokuussa, mutta vielä on harkinnassa olisiko Aalto sittenkin parempi vaihtoehto? Jostain luin että siellä pääsee rahotusta paremmin/enemmän lukemaan? Jos siis oikein ymmärsin

Kiitos valmiiksi jo vastauksista

[Vara-Paavi]

Sanoisin, että kauppis on noilla kiinnostuksenkohteilla varmaankin paras ponnahdusalusta, mutta myös mm. tuotantotalouden opinto-ohjelmista saa rakennettua käsittääkseni aika hyviä “kokonaisuuksia” rahoitusalaa ajatellen.

Tuohon kaupunkiin en ota kantaa kovinkaan laajasti, koska tiedän että ko. kysymys menee kuitenkin kilpahuudoksi sen mukaan missä kukakin on koulunsa käynyt Sen kuitenkin sanon, että painotuseroja saattaa olla eri kaupunkien välillä. Käsittääkseni Aallossa rahoituksen “painotus” investointipankki-tyyppisessä toiminnassa, Turussa taas mahdollisuus opetella varsin kvantitatiivisesti rahoitusta, Tampereesta en ole kuullut oikein mitään eikä ole omakohtaistakaan kokemusta. Asuminen Turussa tai Tampereella kiistatta halvempaa kuin PK-seudulla, jotkut sanoo että myös ilmapiiri parempi verrattuna Aaltoon. Aallon kauppiksella on tietty “Suomen parhaan” (~ korkein pisteraja, kouluun päässeet läpäisseet jonkinlaisen suppilon?) leima toisaalta, joka saattaa helpottaa hyviin trainee-paikkoihin pääsyä opiskeluaikana ja ehkä ensimmäisen “oikean” duunin saantia, mutta kokemukseni mukaan sen pidemmälle ei kukaan tule kyselemään mistä on valmistunut.

Harmillisesti en osaa siis Tampereen kauppiksesta antaa yhtään kättä pidempää, mutta ehkä muista ajatuksista voi olla jotain hyötyä.

EDIT: Haluan vielä lisätä, että mihin ikinä päädytkin, muista nämä:

• Olet koulussa oppimassa, et suorittamassa tenttejä. Koita siis opetella ja sisäistää asioita (joista olet kiinnostunut) niin, että osaat soveltaa tietoa käytäntöön
• Korkeakouluopinnot ovat ainutkertainen tilaisuus kerryttää ammatillista osaamista ilmaiseksi. Käy kaikki kiinnostavat kurssit sen sijaan, että suorittaisit tutkintoon tarvittavat kurssit. Kandi- ja maisterivaiheen lopussa katso mitkä pakolliset kurssit pitää vielä suorittaa, että saat tutkinnon täyteen. Itse harmittelen, etten opetellut ohjelmointia kovinkaan paljon, vaikka jo nyt tuli opiskeltua lähes 360 opintopisteen verran (tutkinnon laajuus 300).
• Opiskeluaikana kannattaa osallistua myös aktiivisesti “järjestö ja yhdistystoimintaan” omien kiinnostuksenkohteiden mukaisesti. Alan piirit on aika pienet ja näistä ympyröistä voi jäädä sekä hyviä ystäviä, myös hyviä kontakteja työuraa ajatellen. Kiinnostuksenkohteita kannattaa valita muitakin kuin raivokas ryyppääminen. (Jos koulussa mahdollisuus osallistua CFA Research Challenge -kilpailuun, suosittelen noilla kiinnostuksen kohteilla sitä erityisesti!)

[ostaja]

Kannattaa ottaa huomioon, että kaikissa kauppiksissa ei ole samoja pääainevaihtoehtoja valittavana. Esimerkiksi Tampereella ei tietääkseni ole valittavana rahoitusta pääaineeksi. (Kauppatieteiden koulutus | Tampereen korkeakouluyhteisö).

Itsekin olen ensi vuonna hakemassa kauppikseen ja haluaisin Turkuun tai Vaasaan, koska näissä rahoitus pääainevaihtoehtona ja kuulemma rennompi meininki kuin Aallossa. Kannattaa tutustua kaikkien kauppisten kotisivuihin, jos et vielä ole sitä tehnyt.

[Stonkkaaja]

Tampereella ei muistaakseni voi opiskella rahoitusta enkä ole laskentatoimestakaan varma. Turussa opiskellaan rahoitus ja laskentatoimi samassa opintosuuntauksessa.

[larkkonen]

Oletkin saanut jo hyviä nostoja muilta. Sitten lisään itse perään, että mikä halajaa noihin hommiin niin opiskelutaustalla ei loppujenlopuksi ole niin paljoa väliä. Hakeminenhan voi olla tietyllä tavalla helpompaa, jos sinulla kaupallinen tausta opiskelujen puolesta, mutta sitten taas toisaalta, jos analysoit vaikka konepajoja niin silloin teknillinen ja operatiivinen osaaminen on varmasti hyödyksi esim TKK:n puolelta. Omasta mielestäni tärkeämpää on oma kiinnostonuneisuus, perus analyytikon numeronmurskaushan ei ole se vaativa työ vaan enemmänkin tiedon suodatus ja liiketoimintojen syvällisempi ymmärtäminen. Parhaiten pärjäävät ne, jotka tekevät työtä mistä ovat kiinnostuneita, vaikka muodollisesti pätevämpiäkin kandidaatteja olisi tarjolla.