Alunperinhan keskustelu tosiaan lähti Stockmannista ja mainitsin vain ohimennen että Martela on ihan samanlainen käänneyhtiö jossa kurssi ei perustu numeroihin vaan sijoittajasentimenttiin.
Rakastan käänneyhtiösijoittamista enkä ollenkaan allekirjoita ajatusta että se olisi erityisen vaikeata. Rahaahan sijoittamisella tehdään yhtiön liiketoiminnalla ja odotusten (kertoimien) muutoksilla ja koska käänneyhtiöllä liiketoiminnan kunto ei yleensä ole kovinkaan huipputasoa, niin suuret voitot täytyykin siis tehdä kun odotukset muuttuvat. Milloin ne muuttuvat eniten? Useimmat tuntevat lukiomatematiikasta toisen kertaluvun derivaatan nollakohdat, eli silloin kun negatiivinen syöksykierre lakkaa ja yhtiön liiketoiminta vakautuu, sekä se hetki kun vakautuneesta liiketoiminnasta päästään takaisin kasvuun ja tuloksentekoon.
Mielestäni tuo putoavan puukon nappaaminen kurssipohjilta on selvästi vaikeampaa ja riskisempää toimintaa vaikka siinä onkin mahdollista saada nopeasti isoja tuottoja. Usein käy niin että huonot uutiset seuraavat huonoja uutisia ja sitten ollaankin jumissa huonossa lapussa. Tämän vuoksi itse pyrin käänneyhtiösijoittamisessa keskittymään lähinnä mörnijöihin, jotka sijoittajat ovat jo hyljänneet ja kaikki paha on jo hinnoiteltu kurssiin, mutta joiden liiketoiminnassa on nähtävissä selvää parantumista aiempaan nähden. Jos käänne toteutuu niin kurssissa on selkeää nousuvaraa, mutta jos käänne ei toteudukaan niin laskuvara on joka tapauksessa minimaalinen. Riski muodostuu enimmäkseen markkinariskistä ja siitä että sijoittajasentimentti ei osakkeen kohdalla sittenkään muutu ja kurssi vaan jatkaa mörnimistään epäilyttävän pitkään fundamenteista huolimatta. Tätä on tälläkin hetkellä helposti havaittavissa muun muassa Cityconin tapauksessa.
Martelan ketjussa @Gigiman tiivisti varsin mainiosti tämän hetken tilanteen.
Mielenkiinnolla seuraan miten tämäkin pörssin “roskakorista” löydetty keissi etenee
